Eduskunnan puhemiehelle
Ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama tautitaakka on merkittävä ja kasvaa Suomessa edelleen. Syöpärekisterin tuoreimpien tilastojen perusteella HPV:n aiheuttamia syöpiä todetaan rokottamattomilla vuosittain jo 500. Erityisesti työikäisten miesten suunielun syöpätapaukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Kattavasta valtakunnallisesta seulontaohjelmasta huolimatta myös kohdunkaulan syöpää todetaan nyt nuoremmilla 30—39-vuotiailla naisilla enemmän kuin ennen seulontaohjelman käynnistymistä.
Matalan syntyvyyden näkökulmasta lapsettomuuden riskiä lisäävien hedelmällisessä iässä sairastettujen syöpien ehkäisyyn ja eliminointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Myös HPV:n aiheuttamien kondyloomien ja papilloomien tautitaakka on huomattava ja vaikuttaa kielteisesti 20—30-vuotiaiden nuorten seksuaaliterveyteen aiheuttaen häpeää ja ahdistusta. Terveydenhuollon kuormituksen näkökulmasta kondyloomien uusiutuminen ja pitkittyneiden tapausten hoito aiheuttavat merkittävän taakan: vuosittain terveydenhuollossa hoidetaan noin 12 000 kondyloomatapausta. Suussa ilmenevät HPV:n aiheuttamat papilloomat ovat yleisiä. Niitä havaitaan hammaslääkärien vastaanotolla viikoittain, ja ne edellyttävät kirurgisen poiston.
HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat voidaan ehkäistä ja hävittää rokottamalla. Maailman terveysjärjestö WHO:n globaalina tavoitteena ja Euroopan unionin syöväntorjuntasuunnitelman kärkihankkeena on HPV:n aiheuttamien tautien hävittäminen vuoteen 2030 mennessä. Ruotsissa valtiovalta, viranomaiset ja syöpäjärjestöt ovat sitoutuneet HPV-eliminaation edistämiseen. Ruotsi on virallisesti ilmaissut saavuttavansa HPV-eliminaatiotavoitteen ensimmäisenä maailmassa. Osana HPV-eliminaatio-ohjelmaa Ruotsissa nuorille naisille tarjotaan mahdollisuus ottaa HPV-rokote ensimmäisellä seulontakäynnillä, jos rokotetta ei ole ottanut kouluikäisenä.
Komissio esitti EU:n vuoden 2021 syöväntorjuntasuunnitelmassa tavoitteeksi saavuttaa unionissa täysi rokotesuoja HPV:tä vastaan vähintään 90 prosentille kohderyhmään kuuluvista tytöistä ja lisätä merkittävästi poikien HPV-rokotuksia vuoteen 2030 mennessä.
HPV:n hävittämistavoitteiden edellytyksenä oleva 90 prosentin rokotuskattavuus on terveydenhuollon ammattilaisten mukaan realistisesti saavutettavissa. Suomessa HPV-rokotuskattavuus on edelleen lähes 10 prosenttiyksikköä muita Pohjoismaita matalampi ja kattavuudessa on suurta alueellista vaihtelua. HPV:n aiheuttamista syövistä ainoastaan kohdunkaulan syöpää voidaan seuloa. Kohdunkaulan syöpäseulontakutsuissa tulisi ilmoittaa seulonta-ajankohta niin, ettei ajanvaraus jää potilaan vastuulle, mikä entisestään heikentää seulontaan osallistumista eri sosioekonomisten ryhmien välillä.
Suomi ei ole vielä sitoutunut HPV-eliminaatiotavoitteisiin, vaikka tautitaakka edelleen kasvaa. Suomen sitoutuminen HPV:n aiheuttamien tautien hävittämiseen pitää sisällyttää valmisteilla olevaan kansalliseen syöpästrategiaan Euroopan komission suosituksen mukaisesti. HPV-tietoisuutta on lisättävä, jotta rokotuskattavuudessa saavutetaan muiden Pohjoismaiden tapaan HPV:n hävittämisen edellyttämä 90 prosentin taso, joka pitää asettaa kansalliseksi tavoitteeksi. Asetusmuutoksen myötä on mahdollista hyödyntää myös apteekeissa rokottamista tarpeen mukaan niiden nuorten osalta, jotka eivät ole saaneet HPV-rokotetta 18 ikävuoteen mennessä. Rokottamalla ehkäistävissä olevat HPV:n aiheuttamat taudit pitää ehkäistä tehokkaasti Ruotsin esimerkkiä seuraten. Suomen pitää sitoutua HPV:n naisille ja miehille aiheuttamien syöpien, kondyloomien ja papilloomien hävittämiseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin aiotaan ryhtyä Suomen sitoutumiseksi EU:n ja WHO:n tavoitteisiin HPV:n aiheuttamien tautien hävittämiseksi rokottamalla?