PERUSTELUT
Suomessa räjähdevarkauksien tekeminen on suhteellisen helppoa, koska vuosittain räjäytys- ja louhintatyömaita on tuhansia ja ne sijaitsevat usein pitkien matkojen päässä asutuskeskuksista. Tämä tekee niistä haastavia valvottavia ja vartioitavia. Myös valtavien käyttömäärien takia räjähteiden katoamisia voi jäädä huomaamatta. Yhdellä työmaalla voi kulua satoja kiloja räjähteitä päivässä, joten pienempien räjähdysainemäärien katoamista ei välttämättä edes huomata. Räjähteiden puutteellinen valvonta louhintatyömailla on yleinen, tunnistettu ongelma, ja siksi räjähdysaineita myös katoaa.
Nykylain mukaan räjähteiden omistaja ei syyllisty rikokseen, jos jättää ilmoittamatta varastetuista tai kateisiin joutuneista räjähteistä poliisille. Ampuma-aseiden tai jopa tiettyjen isojen lannoite-erien kohdalla tilanne on toisin: katoamisista on sakon uhalla kerrottava viranomaisille. Rikosilmoituksia saatetaan jättää tekemättä seurausten pelossa. Vaikka ilmoittamatta jättäminen ei ole rangaistavaa, voi huolimattomasta säilytyksestä tulla seurauksia myös räjähteitä kadottaneelle. Tällä hetkellä poliisin tilastoissa räjähdevarkauksien määrä ei näytä suurelta, mutta tilanne varmasti muuttuisi todellisuutta vastaavaksi, jos olisi ilmoitusvelvollisuus. Käytännössä kukaan ei tiedä, kuinka paljon räjähteitä rakennustyömailta katoaa.
Tilanne on myös hyvin ymmärrettävästi vahva houkutin rikolliselle ainekselle varastaa räjähdysaineita järjestelmällisestikin. Varastetut räjähteet päätyvät pimeille markkinoille ja alamaailman käsiin, joka luo vakavan uhkan sisäiselle turvallisuudelle. Esimerkiksi Satakunnan käräjäoikeudessa käydään parhaillaan oikeutta niin kutsutun Kankaanpään ryhmän terrorismijutussa. Ryhmä oli varastanut maansiirtoyritykseltä huomattavia määriä räjähteitä tavoitteena tehdä muun muassa terrori-isku Niinisalon vastaanottokeskukseen, ja on ollut viitteitä myös mittavamman sekasorron aiheuttamisesta yhteiskunnassa. Terrorismirikosepäilyihin johtanut tutkinta käynnistyi kuitenkin sattumalta elokuussa 2019, kun erään rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta epäillyn miehen puhelimeen tehtiin laite-etsintä, jossa löytyi kuvia aseella ampumisesta. Ilman tätä tutkintaa myös räjähdevarkaus olisi jäänyt pimeäksi.
Lakiin tulee kirjata pakollinen ilmoitusvelvollisuus räjähdevarkaudesta poliisille. Tällöin myös räjähteiden säilytykseen ja valvontaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota, millä todennäköisesti olisi vaikutusta räjähteiden määrään pimeillä markkinoilla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään
390/2005
358/2015
795/2020
vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain () 125 § 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissaja, uusi 15 kohta ja lakiin uusi 135 a §, seuraavasti:
125 §
Räjähdesäännösten rikkominen
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta tämän lain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti rikkoo
15) 135 a §:ssä tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta,
räjähdesäännösten rikkomisesta on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta,sakkoon.
Tämä laki tulee voimaanpäivänäkuuta 20.
17 luku
Erinäisiä säännöksiä
135 a §
Kadonnut tai anastettu räjähde
Jolta on kadonnut tai anastettu hänen hallussa pitämänsä räjähde, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä poliisille.