Eduskunnan puhemiehelle
Ulkoministeri Elina Valtosen on uutisoitu tapaavan palestiinalaishallinnon edustajia 29.11.2024. Delegaation vierailun näkökulmaksi on kerrottu kansallisen konsensuksen löytäminen yhteiskunnallisesti merkittävissä päätöksissä, joista referenssinä käytetään Suomen Nato-prosessia.
Palestiinasta puhuttaessa tarkoitetaan hajanaista aluetta, joka historiallisessa kontekstissa on osa juutalaisten kansankotia, mutta jota ovat jo vuosikymmeniä hallinneet terroristijärjestöt. Gazaa hallitsevan terroristijärjestö Hamasin kannatus on palestiinalaisalueiden asukkaiden keskuudessa laajaa. Arabimaiden tutkimus- ja kehitysyhteistyön (AWRAD) tekemässä mielipidetutkimuksessa 75 prosenttia palestiinalaisista hyväksyi Hamasin 7.10.2023 tekemät terrori-iskut Israeliin. Euroopan unioni lisäsi jo vuonna 2003 Hamasin poliittisen osan terroristijärjestöjen listalle, koska se tukee terrorismia. Hamasin sotilaallinen siipi löytyi listalta jo ennen tätä. Käytännössä tämän perusteella voidaan olettaa, ettei palestiinalaishallinnolla ole omaa todellista Hamasista erillään olevaa päätösvaltaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitkä ovat perusteet sille, että Suomi tapaa EU:n terroristijärjestöksi määrittelemän toimijan todennäköisessä vaikutuspiirissä toimivia tahoja,
selvitetäänkö tyypillisesti ennen tapaamisten sopimista tavattavien henkilöiden mahdollisia kytköksiä terroristijärjestöihin, heidän suhtautumistaan esimerkiksi panttivankien vapauttamisneuvotteluihin tai kantaansa terrorismin käyttämiseen politiikan välineenä ja
millä tavoin Suomi katsoo voivansa toimia referenssinä tai neuvoa kansallisen konsensuksen löytämisessä alueella, jonka tilanne poikkeaa huomattavaksi Suomessa vallitsevasta demokratiasta?