Eduskunnan puhemiehelle
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää rahoitusta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen laskennallisin perustein valtion talousarvioon sisältyvien määrärahojen ja kuntien rahoitusosuuksien määrittelemissä rajoissa. Rahoitusta myönnetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (957/2017) ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (1244/2020) mukaan. Koulutuksen järjestäjät päättävät rahoituksen kohdentamisesta.
Vaikka hallitus on kertonut koulutuksen olevan sen erityissuojeluksessa, se on toteuttamassa mittavat leikkaukset erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 2025 ammatillisen koulutuksen rahoitus on pienenemässä yhteensä 120 miljoonalla eurolla. Leikkauksen kohdentaminen opiskelijavuosiin tarkoittaa käytännössä leikkausta lähiopetuksen ja opettajien määrään. Vaikka hallitus on ohjelmassaan luvannut turvata lähiopetuksen määrän erityisesti oppivelvollisille, osuu leikkaus väistämättä myös heihin. Samat opettajat opettavat samoissa ryhmissä opiskelevia riippumatta siitä, onko opiskelijalla aiempia tutkintoja vai ei.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut ehdotuksensa ammatillisen koulutuksen tavoitteellisiksi opiskelijavuosiksi. Kun verrataan eri maakuntia keskenään, on selvää, että maakuntia ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa kohdeltu tasaveroisesti. Ministeriön pohjaehdotuksen mukaan Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän opiskelijavuosia vähennettäisiin vuonna 2025 lähes 15 prosentilla, kun muissa maakunnissa leikkaukset jäisivät noin 5—9 prosentin väliin. Etelä-Karjalassa vähennys on siis keskimäärin kaksinkertainen muihin maakuntiin verrattuna. Näin raju leikkaus Etelä-Karjalassa tarkoittaisi käytännössä noin 449 opiskelijavuoden vähennystä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa uudistetaan vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden. Etelä-Karjala on edelleen kiistatta keskeinen teollisuusmaakunta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus opiskelijavuosien vähennyksestä vaikuttaisikin olevan räikeässä ristiriidassa hallitusohjelmakirjauksen kanssa. Etelä-Karjala ja sen elinkeinoelämä tarvitsevat koulutettua, ammattitaitoista työvoimaa.
Maakunnilla tulisi olla yhdenvertaiset edellytykset elinvoiman kehittämiseen. Kun kuitenkin tarkastellaan opetus- ja kulttuuriministeriön pohjaesitystä niin väestömäärän kuin työllisten määränkin perusteella verrattuna, Etelä-Karjalan tilanne on merkittävästi naapurimaakuntia huonompi. Mikäli maakuntien väestöille haluttaisiin taata yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua, Etelä-Karjalaan suunnattuja opiskelijavuosia tulisi merkittävästi lisätä.
Hallitus on puhunut paljon haluavansa tukea itäistä Suomea Venäjän hyökkäyssodan myötä äkillisesti muuttuneessa tilanteessa. Konkretiaa on kuitenkin toistaiseksi näkynyt valitettavan vähän. Päinvastoin esimerkiksi Etelä-Karjalassa nyt esitetyt leikkaukset ammatilliseen koulutukseen heikentävät mahdollisuuksia koulutetun työvoiman saatavuuteen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tarkastella uudelleen opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotusta ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosiksi Etelä-Karjalan osalta ja
miten hallitus aikoo turvata maakuntien tasaveroisen kohtelun ja väestön yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa?