Eduskunnalle
Suomessa on käyty ajoittain laajaakin julkista keskustelua kesäaikaan siirtymisen hyödyistä ja haitoista. Meillä kesäaikaa on käytetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1981 lähtien, joskin sitä kokeiltiin jo viime sotien aikana. Nykyään kesäaikaa säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston 19.1.2001 antama direktiivi kesäaikasäännöksistä (2000/84/EY), johon Suomi on Euroopan unio-nin jäsenmaana sitoutunut, eikä Suomi voine luopua yksipuolisesti kesäajasta.
Kuitenkin vanhat perusteet kesäajan puolesta ovat vuosien myötä menettäneet merkitystään, mutta tilalle on noussut uusia perusteita, jotka tukevat kesäajasta luopumista. Venäjällä kesäaikakeskustelusta tuli huomattava poliittinen kysymys, ja vuonna 2014 siellä päätettiin luopua kokonaan kesä- ja talviajan eroista.
Nykyaikana työ- ja vuorokausirytmi on toinen kuin kesäaikaan siirryttäessä. Työnteko ei ole keskittynyt enää entiseen tapaan perinteisten toimistoaikojen ympärille. EU:n yhtenäinen kesä- ja talviaikaan siirtyminen on kiistämättä voinut poistaa joitakin käytännön ongelmia, kun kesä- ja talviaikaan siirrytään jokaisessa jäsenmaassa yhtä aikaa ja samalla tavalla. Suomessa kesäajan muu varsinainen hyöty on kuitenkin sangen vähäinen ainakaan energiansäästön kannalta siksikin, että Suomessa kesäaika on muutenkin hyvin valoisaa.
Kesäaikaan siirtymisen haittoja on sen sijaan tarkasteltu laajasti. Tutkimusten mukaan kellojen siirto aiheuttaa monenlaisia kielteisiä terveysvaikutuksia, väsymyksen, unirytmin häiriintymisen ja psyykkisen kuormituksen lisäksi jopa hengenvaarallisia sairauksia. Aivohalvausten ja sydäninfarktien riski on havaittu kohonneeksi kesä/talviaikaan siirtymisen yhteydessä. (mm. Helsingin Sanomat, 4.3.2016)
Maatiloille ja etenkin maitotiloille kellonsiirrot aiheuttavat myös vaikeuksia, koska tuotantoeläinten kohdalla joudutaan muuttamaan ruokintarytmiä ja lehmien osalta myös lypsyrytmiä. Tämä aiheuttaa eläimille stressiä ja lehmille myös lypsettävän maitomäärän alentumista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy edistämään Euroopan unionissa sellaisen päämäärän toteutumista, että Euroopan unionissa luovutaan kesä- ja talviaikaan siirtymisestä, tai vaihtoehtoisesti sitä, että Suomi saa maantieteellisin perustein erityisluvan irrottautua direktiivin sääntelystä ja palata ympärivuotiseen yhteen kellonaikaan.