Eduskuntapeili
Toinen näkökulma Eduskunnan avoimeen dataan.
lauantaina 25. heinäkuuta 2026


Tarkasteluhetki23.6.2026nykyhetki
äänestyspäiväkeskustelumuu istunto
23.6.2026 · 2026/71

KK 456/2024 vp — Kirjallinen kysymys yrittäjien YEL-järjestelmästä — Eduskuntapeili
Asiakirjat ›  KK 456/2024 vp
KK 456/2024 vpKirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys yrittäjien YEL-järjestelmästä

Asian kulku

Asiakirjan sisältö2 642 merkkiä
Mistä tässä on kyse?
Kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus käynnistää arvioinnin YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. YEL-järjestelmästä olisi saatava joustavampi ja luotettavampi. Uuden järjestelmän ei tulisi luoda esteitä kasvulle. Sen tulisi olla luotettava ja lisättävä yrittäjien elinvoimaa. Tällä hetkellä erityisesti pienyrittäjät maksavat yrittäjän eläkemaksuista kohtuuttomia summia. Eläkkeet arvioidaan oletettujen tulojen perusteella, eikä niinkään yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Tämä on erityisesti vastikään aloittavien yrittäjien näkökannalta sietämätön tilanne.

Periaatteessa palkansaajalta menee yhtä lailla eläkemaksuja, mutta ison osan siitä maksaa työnantaja. Loppuosa menee työntekijän tulojen mukaan. Yrittäjällä kaikki menee "oletettujen" tulojen mukaan, joita ei siis välttämättä ole olemassakaan. Lisäksi monet yrittäjät maksavat aivan minimiä, mitä tulee eläkemaksuihin, ja sijoittavat itse omat rahansa luodakseen eläkettä. Itse sijoitetuilla rahoilla saa aivan perus indeksisijoittamisella huomattavasti korkeampaa tuottoa kuin eläkerahastojen kautta.

Yrittäjien eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja 9 010,28 euroa pitäisi nostaa nykyiseltä tasolta vähintään yrittäjän ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajalle 14 803 euroa. Tällöin perusturvan varassa olevia yrittäjiä ei velvoitettaisi maksamaan korkeita eläkevakuutusmaksuja, ja taas pakollisen järjestelmän piirissä olevien etuudet ylittäisivät vähimmäisturvan.

Vakuuttamisvelvollisuuden täyttyminen voisi jatkossakin perustua yrittäjän työpanoksen arviointiin, mutta alarajan yläpuolella yrittäjän vapautta valita turvansa taso tulisi lisätä. Lisäksi olisi selvitettävä rahastoinnin sisällyttäminen myös YEL-järjestelmään, sillä se olisi ainoa keino pienentää kasvavaa valtion osuutta yrittäjien eläkkeistä.

Merkittävä asia YEL-järjestelmän uudistuksessa tulisi olla sivutoimisten pien- ja yksinyrittäjien YEL-maksuissa. He maksavat jo päätoimestaan työttömyys- ja työeläkemaksuja, jolloin heidän YEL-maksujensa kohtuullistaminen olisi tärkeää. Tämä tukisi sivutoimisten pien- ja yksinyrittäjien elinvoimaisuutta ja työntekoa.

Yrittäjien YEL-järjestelmän muutokseen sisältyy monia merkittäviä yrittäjyyttä ja erityisesti pien- ja yksinyrittäjyyttä haastavia seikkoja ja sen vuoksi arviointi pitäisi aloittaa välittömästi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä aikataululla yrittäjien YEL-järjestelmän kehittämistarpeiden arviointi tulee eduskunnan käsiteltäväksi ja
miten uudistuksessa huomioidaan edellä kuvatut yrittäjyyttä haastavat tilanteet?

Allekirjoittajat

Jaana StrandmanEnsimmäinen allekirjoittaja
Veijo NiemiAllekirjoittaja
Teemu KeskisarjaAllekirjoittaja
Ritva ElomaaAllekirjoittaja
Jaana Strandman
Kansanedustaja · Jätetty 20.12.2024 · Kaakkois-Suomi
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData·haettu 25.7.2026 klo 15.24·varmenna teksti
Vastaus — sosiaaliturvaministeri · 9.1.2025

Ministerin vastaus

sosiaaliturvaministeri
Vastaus annettu 9.1.2025 · KKV 456/2024 vp
Lähde:Eduskunnan avoin data · VaskiData (ministerin vastaus)·haettu 25.7.2026 klo 15.24·varmenna vastaus