Eduskunnalle
Kriisiajan huoltovarmuus ja sen ylläpitäminen ovat keskeisiä valtion tehtäviä. Valtiolla on vastuu varautumisessa sekä ennakoinnissa. Aseet, öljy, ruoka, pommisuojat, energia ja reservin koko. Nämä asiat ovat nousseet oikeutetusti keskiöön puhuttaessa esimerkiksi Ukrainan sodasta ja suomalaisesta huoltovarmuudesta. Kuitenkin materialistisen keskustelun varjoon on jäänyt jotain paljon keskeisempää, nimittäin henkinen huoltovarmuus ja kansalaisten henkinen kriisinkestävyys.
Henkisellä huoltovarmuudella tarkoitetaan kansan kriisinsietokykyä, taistelutahtoa ja motivaatiota tositilanteen koittaessa. Henkinen resilienssi on ihmisen kyky sietää erinäisiä häiriötiloja arjessa sekä ympäristössä. Henkisen huoltovarmuutemme tila ei ole optimaalinen. Suomalaisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja vaikkakin tilastoissa maanpuolustustahto on Euroopan korkeinta, niin onko mielemme kyky aidosti sitä samaa luokkaa? Mielenterveysongelmat tulee ottaa vakavasti ja korjata nimenomaan niiden juurisyitä. Mielenterveydellinen tasapaino on suorassa yhteydessä kykyyn sietää kriisejä ja uhkia. Ilman tasapainoista mielenterveyttä on haasteellista varautua, ennakoida ja toimia turvallisuutta ja perustoimintoja uhkaavista kriisitilanteissa, jotka voivat nopeastikin kohdata.
On tärkeää tiedostaa ja tehdä toimenpiteitä siihen, miten voimme vahvistaa kansamme kykyä sietää erinäisiä kriisejä, ja sitä kautta vahvistaa henkistä huoltovarmuutta. Henkiseen huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota ja varauduttava kansalaisia kouluttaen, opastaen ja ohjaten. Tätä asiaa tulee tarkastella eri ministeriöiden välillä poikkihallinnollisesti. On tärkeää huomioida ja tehdä toimenpiteitä kansalaistemme henkisen kriisinkestävyyden takaamiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin henkisen huoltovarmuuden tilanteen selvittämiseksi ja vahvistamiseksi.