Eduskunnan puhemiehelle
Kolmansien maiden aggressiiviseen markkinointiin perustuvat krääsäverkkokaupat, kuten kiinalainen Temu, ovat vieneet kertakäyttökulutuksen uudelle kestämättömyyden tasolle.
Tullin tilaston mukaan Suomeen tuli viime vuonna 28,2 miljoonaa lähetystä. Niistä Kiinasta tuli 98 prosenttia, ja kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 823 prosenttia. Pakettien keskimääräinen arvo oli kuusi euroa.
Halpatuotannossa poljetaan työntekijöiden oikeuksia eikä välitetä ympäristöhaitoista. Monet tuotteista ovat laadultaan heikkoja ja jopa ihmisille vaarallisia. Kuluttajaviranomaiset ovat havainneet erityisesti Temusta ostettuja tuotteita tutkiessaan, että ne eivät vastaa eurooppalaisia turvallisuusvaatimuksia. Kiinalaisten verkkokauppojen tuotteista on löydetty terveydelle haitallisia aineita.
Krääsän verkkokauppaan kuuluu olemattomiksi painettujen hintojen lisäksi aggressiivinen mainonta. Lisäksi krääsän verkkokaupat hyödyntävät manipuloivia myyntitekniikoita. Aggressiivisen mainonnan ja manipuloinnin yhdistelmä johtaa siihen, että ihmiset ostavat tuotteita hetken mielijohteesta ja ilman todellista tarvetta. Pahimmillaan tilattuja tuotteita heitetään suoraan roskiin tai dumpataan käyttämättöminä eteenpäin, kun huonolaatuisilla ja arvottomilla tuotteilla ei ole kysyntää jälleenmyyntimarkkinoilla.
Keskeinen ongelma on, että EU:n ulkopuoliset krääsän verkkokaupat voivat kiertää EU-lainsäädäntöä ja standardeja helpommin kuin EU:n alueella toimivat yritykset. Valvonta on nykyisillä resursseilla käytännössä mahdotonta. Kiinalaisten krääsäverkkokauppojen vallatessa markkinoita häviäjiä ovat kotimaiset vastuulliset yritykset sekä toimijat, jotka pyrkivät tuotteissaan laatuun ja pidempiin tuotteiden elinkaariin. Krääsätalouden rajoittaminen lisäisi suomalaisten yritysten elinvoimaa. Nyt vastuuttomat yritykset saavat perusteetonta kilpailuetua.
Ongelmaan on havahduttu EU:ssa laajemminkin. Esimerkiksi Norjassa ympäristöministeri Andreas Bjelland Eriksen on vaatinut Temun tuotteiden kieltämistä. Ruotsissa ilmasto- ja ympäristöministeri Romina Pourmokhtari on ehdottanut kiinalaisten halpatuotteiden kieltämistä. Ranskassa on suunniteltu lakia, joka rajoittaisi ultrapikamuodin myyntiä ja markkinointia.
Euroopan komissio julkisti 5.2.2025 listan toimenpiteistä, joilla kiinalaisten verkkokauppojen nopeasti kasvanutta pakettivirtaa EU:n jäsenmaihin tulisi rajoittaa. Ehdotusten mukaan pakettien 150 euron tullivapausrajan poistoa tulee harkita, tullien valvontamahdollisuuksia lisätä ja antaa jäsenmaille oikeus kerätä pakettien käsittelymaksuja.
Vaikka tehokkaimmat ratkaisut ovat EU:n laajuisia, krääsäverkkokaupan suitsimiseksi tarvitaan Suomessa myös kansallisia toimia. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ehdottanut tullin ja verohallinnon yhteistä tehovalvontakampanjaa, jolla voitaisiin puuttua sellaisiin kolmansista maista sisämarkkinoille tuleviin tuotteisiin, jotka eivät täytä eurooppalaisia laatu- ja ympäristövaatimuksia. Kampanjan aikana saataisiin tärkeää tietoa kolmansista maista tulevista tuotteista, joiden osalta on syytä epäillä, etteivät ne täytä EU lainsäädännön vaatimuksia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edistää krääsäverkkokauppojen toiminnan suitsimista EU-tasolla ja kansallisin toimin,
aikooko hallitus ryhtyä toimiin krääsäverkkokauppojen toiminnan kieltämiseksi ja
miten hallitus varmistaa, että kuluttajien turvallisuus, tuontituotteiden kiertotalouskelpoisuus ja kotimaisten vastuullisten toimijoiden toimintaedellytykset turvataan EU:n laajuisten toimien valmistelun aikana?