Eduskunnan puhemiehelle
Työ- ja elinkeinoministeriö on 15.1.2025 lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle hankintalain sekä eräiden muiden lakien muuttamiseksi (lausuntopyynnön diaarinumero: VN/4099/2024).
Esityksen julkilausuttuna tavoitteena on ollut parantaa julkisten hankintojen tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Tosiasiassa esityksen valmistelua on vahvasti ohjannut yhden intressiryhmän edun ajaminen ja valmistelutyöryhmässä mukana olleet valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuntaliitto ja hyvinvointialueiden Hyvil Oy ovat hyvin poikkeuksellisesti jättäneet esitykseen eriävän mielipiteen katsoen esityksen olevan omiaan nostamaan julkisia kustannuksia.
Esitysluonnoksessa ehdotetaan rajattavaksi merkittävästi hankintalain 15 §:ssä tarkoitettujen sidosyksiköiden käyttöä eli ns. in house -hankintoja. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat käyttäneet yksin tai yhdessä toisten julkisten toimijoiden kanssa omistamiaan yhtiöitä tuottamaan itselleen palveluita silloin, kun tämä on esimerkiksi markkinaolosuhteiden tai hankittavan palvelun laajuuden ja monimutkaisuuden vuoksi ollut avoimelta markkinalta hankkimista tehokkaampaa. Nyt hallituksen esityksessä ehdotetaan, että oikeus sidosyksikköhankintoihin rajattaisiin koskemaan vain sidosyksikköä, jossa hankinnan tekevän julkisyhteisön omistusosuus on vähintään 10 %. Samoin esitetään perusteluilla säätämällä uusi tulkinta siitä, että niin sanotut käänteiset in house-hankinnat sekä sisaryksikköhankinnat olisivat mahdollisia vain silloin, kun omistajana on yksi ainoa hankintayksikkö. Vaikka tämä tulkinta esitetään perusteluissa vallitsevana oikeuskäytäntönä, se tosiasiassa poikkeaa selvästi Suomessa tällä hetkellä noudatetusta tulkinnasta ja nykyisestä oikeustilasta.
Esitettävällä 10 % omistusvaatimuksella sekä käänteisten in house -hankintojen ja sisaryksikköhankintojen rajauksella pakotettaisiin kunnat ja hyvinvointialueet tekemään hankintoja yksityisiltä yrityksiltä myös silloin, kun se ei ole kokonaistaloudellisesti tehokasta tai julkisen edun mukaista. Tämä pakottaisi kunnat ja hyvinvointialueet myös laajoihin toimivien rakenteiden purkamiseen tai uudelleenjärjestelyihin, minkä on todella vaikea nähdä palvelevan veronmaksajien etua.
Esimerkkejä merkittävistä toimijoita, joille ehdotettu lakimuutos aiheuttaisi suuria ongelmia, ovat Pirkanmaan hyvinvointialueen Tays sydänsairaala (Tays Sydänkeskus Oy) sekä tekonivelsairaala Coxa Oy. Näiden erikoissairaaloiden ICT-järjestelmät perustuvat in house -hankintoihin kuntia ja hyvinvointialueita palvelevalta Istekki Oy:ltä, jossa Pirkanmaan hyvinvointialue on osaomistaja. Esitetty lainmuutos estäisi jatkossa Coxa Oy:n ja Sydänsairaala Oy:n hankinnat Istekkiltä. Tämä pakottaisi sairaalat ajamaan toimivat ICT-ekosysteemit alas aiheuttaen huomattavia lisäkustannuksia hyvinvointialueen veronmaksajille ja vaikeuksia Sydänsairaalan ja Coxan toiminnalle. Myös laajemmin ehdotettu lakimuutos vaikeuttaisi Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintaa ja aiheuttaisi lisäkuluja. Hyvinvointialueella on sidosyksikkötoimintaa usealla eri toimialalla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, IT-tukipalveluissa, hankinnoissa, edunvalvonnassa ja tutkimusalalla. Merkittävä osa tästä toiminnasta estyisi lakimuutoksen myötä, millä olisi negatiivisia vaikutuksia kansalaisten terveyspalveluihin ja alueelliseen tasa-arvoon.
Lainsäädäntötyössä ohjaavana lähtökohtana tulisi olla yleinen etu. Nyt hankintalain uudistuksen valmistelussa yksityisen intressiryhmän etu on kuitenkin mennyt näiden edelle, eivätkä veronmaksajien etu ja julkisen rahankäytön tehokkuus ole saaneet niille kuuluva painoarvoa. Muutoksella voi toteutuessaan olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että Pirkanmaan hyvinvointialueen Coxa Oy:n ja Sydänsairaala Oy:n toimintaedellytykset taataan, mikäli hallitus aikoo edistää niiden toimintaa merkittävästi vaikeuttavan hankintalain muutoksen eteenpäin viemistä ja
aikooko hallitus korjata esitystään hankintalain muutokseksi niin, että siinä huomioitaisiin paremmin veronmaksajien etu ja aidosti edistettäisiin julkista etua ja julkisen rahankäytön tehokkuutta?