Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia muutettaisiin siten, että potilastietoja olisi oikeus luovuttaa Uudenmaan maakunnassa potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa, jos potilas ei ole kieltänyt tietojen luovuttamista.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain säännös, joka koskee potilastietojen luovuttamista Uudenmaan maakunnassa, kumotaan, koska vastaava sääntely sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettuun lakiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksessa Uudenmaan alueelle muodostettiin muusta maasta poikkeava palvelurakenne. Suomeen muodostettiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettiin 1.1.2023 alkaen kuntien vastuulla olleet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuut. Uudellamaalla terveydenhuollon järjestämisvastuu puolestaan jakautuu laissa ja järjestämissopimuksessa määriteltävällä tavalla alueen neljän hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin sekä HUS-yhtymän välillä (ns. erillisratkaisu).
616/2021 Potilastietojen käsittely ja saatavuus Uudellamaalla turvattiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanon alkuvaiheessa väliaikaisella sääntelyllä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettuun lakiin (, jäljempänä voimaanpanolaki) lisättiin uusi 64 a §, joka perustui terveydenhuoltolain 9 §:ssä säädettyyn potilastietojen käsittelyä koskevaan sääntelyyn. Väliaikainen sääntely tuli voimaan 1.1.2023 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.
703/2023 Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti sekä mainittua väliaikaista sääntelyä että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (, jäljempänä asiakastietolaki) uudistamista koskevissa mietinnöissään (, s. 5—6 ja, s. 10) vakavaa huomiota siihen, että ehdotettu Uudenmaan aluetta koskeva potilastietojen käsittely on ehdotetun väliaikaisen sääntelyn voimassaoloaikana ratkaistava kestävällä tavalla toistaiseksi voimassa olevalla sääntelyllä siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on sujuva pääsy potilasturvallisuuden kannalta olennaisiin tietoihin potilaan tietosuojaa kunnioittaen. Myös hallintovaliokunta piti potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden vuoksi välttämättömänä, että tilanteeseen löydetään ratkaisu. (, s. 4—5)
Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksessa ehdotetaan, että voimaanpanolain 64 a §:n mukaisesta potilastietojen käsittelystä Uudenmaan maakunnan alueella säädetään jatkossa toistaiseksi voimassa olevalla sääntelyllä asiakastietolain 54 §:ssä. Säännöksen mukaan Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalla hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän terveyspalveluja järjestävällä ja toteuttavalla viranomaisella ja sen lukuun toimivalla, on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ja käyttää toisen Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen potilastietoja potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa, ja potilaalla on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen.
Esityksen tavoitteena on sen perustelujen (s. 7) mukaan mahdollistaa potilastietojen saumaton käsittely Uudenmaan maakunnan alueella siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on mahdollisuus hoitaa potilasta asianmukaisesti ja samalla myös turvata asiakkaan tiedollista itsemääräämisoikeutta. Sääntelyn toiminnallisena tavoitteena on taata Uudenmaan maakunnan alueelle erillisratkaisusta huolimatta mahdollisimman samankaltainen potilastietojen käsittelyn kokonaisuus kuin muilla hyvinvointialueilla on.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttämättömänä, että erillisratkaisusta huolimatta Uudenmaan alueella potilastietojen käsittely vastaa esityksen tavoitteiden mukaisesti, perusoikeuksiin kytkeytyvät näkökohdat huomioiden, toiminnallisesti niin pitkälti kuin mahdollista muilla hyvinvointialueilla tapahtuvaa potilastietojen käsittelyä. Valiokunta korostaa, että potilastietojen käsittelyn tulee varmistaa potilasturvallisuutta tietojen sujuvalla käytettävyydellä, huomioiden kuitenkin samalla potilaan tiedollinen itsemääräämisoikeus. Valiokunta pitää tärkeänä hallituksen esityksen tavoitetta varmistaa väliaikaisen sääntelyn sijaan toistaiseksi voimassa olevalla sääntelyllä, että potilastietoja voidaan käsitellä potilaan hoitoon liittyen sujuvasti myös Uudenmaan hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän välillä.
Valiokunta pitää myös perusteltuna, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n 4 momentti kumotaan (2. lakiehdotus), koska vastaava sääntely sisältyy uuteen asiakastietolakiin.
Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2026, kun väliaikainen sääntely lakkaa olemasta voimassa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota siihen, että erityissääntely tulee perustella yleisen edun mukaisuuden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta. Tuotiin myös esiin, että hallituksen esityksessä olisi tullut tehdä tarkempaa vertailua valmistelussa esillä olleiden vaihtoehtojen välillä sekä suhteessa potilaiden eritasoisiin oikeuksiin ja asemaan Uudellamaalla sekä muualla Suomessa.
Valiokunta toteaa, että Uudellamaalla päädyttiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä järjestämisvastuun osalta erillisratkaisuun, jossa terveydenhuollon perustason ja erikoistason järjestämisvastuu toteutetaan muusta maasta poikkeavalla rakenteellisella mallilla. Muualla maassa järjestämisvastuu on samalla taholla, kun Uudellamaalla perustason ja erityistason järjestämisvastuu jakautuu eri tahoille. Valiokunta korostaa, että muusta maasta poikkeavan järjestämisrakenteen seurauksena on myös potilastietojen käsittelyyn perusteltua säätää muusta maasta poikkeava malli, jotta turvataan tiedon sujuva käytettävyys mahdollisimman pitkälti muuta maata vastaavasti potilaan hoidossa perustason ja erikoistason välillä. Silloin, kun potilaan hoitokokonaisuus edellyttää hoitotoimenpiteitä yli perus- ja erikoissairaanhoidon rajan, on perusteltua, että potilastiedot ovat Uudellamaalla lähtökohtaisesti käytettävissä kuten muualla Suomessa. Potilastietojen käyttötarkoitus ei eroa Uudellamaalla muista hyvinvointialueista. Valiokunta korostaa, että keskeisenä perusteena tietojen käsittelyn erillissääntelyyn on siten potilasturvallisuuden ja hoidon sujuvuuden varmistaminen tiedonkulkuun liittyen yhdenvertaisesti muihin Suomen hyvinvointialueisiin nähden. Esityksessä valittu sääntelymalli on näin ollen valiokunnan näkemyksen mukaan nimenomaan tästä lähtökohdasta käsin perusteltu.
Valiokunta toteaa lisäksi, että Uudenmaan alueella yhteisrekisteri on ollut käytössä terveydenhuoltolain 9 §:n ja voimaanpanolain väliaikaisen sääntelyn turvin jo pitkään. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin, että vakiintuneen yhteisrekisterin purkaminen ja siirtyminen hallintorajojen mukaiseen luovutuslupakäytäntöön aiheuttaisi tietointegraation katkeamisen myötä todennäköisen potilasturvallisuusriskin. Myös potilaiden näkökulmasta tilanne olisi epätyydyttävä, kun hänen tietonsa eivät enää olisi aiempaan tapaan käytettävissä hoidon eri vaiheissa. Yhteisrekisterin purkaminen aiheuttaisi saadun selvityksen mukaan myös rekisterien eriyttämisen myötä merkittävät muutoskustannukset.
Valiokunta korostaa, että Uudenmaan potilastietojen käsittelyn mallissa on tiedon sujuvan liikkuvuuden ohella samalla huolehdittava asianmukaisesti potilaan tiedollisen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Valiokunta toteaa, että tietosuojan ja tietoturvan näkökulmasta on ehdotetun sääntelyn kannalta ensinnäkin merkityksellistä, että asiakastietolaki, joka sisältää keskeiset säännökset asiakas- ja potilastietojen käsittelystä, soveltuu kokonaisuudessaan henkilötietojen käsittelyyn muun Suomen kanssa yhdenvertaisesti myös Uudenmaan erillisratkaisussa. Toiseksi on valiokunnan näkemyksen mukaan merkityksellistä, että ehdotetussa Uuttamaata koskevassa sääntelyssä potilaan tiedollista itsemääräämisoikeutta suojataan oikeudella kieltää potilastietojensa luovutus. Kielto-oikeus sisältyy vastaavalla tavalla myös voimassa olevaan sääntelyyn.
Asiantuntijakuulemisissa on esitetty kielto-oikeuteen myös kriittisiä näkemyksiä. Valiokunta toteaa, että kielto-oikeuden poistaminen mahdollistaisi hyvin laajat tiedonsaantioikeudet, joten kielto-oikeus on perusteltu potilaan tiedollisen itsemääräämisoikeuden näkökulmasta. Lisäksi valiokunta toteaa, että asiakastietolain 54 §:n 5 momentin mukaan terveydenhuollon palvelunantaja saa potilaan käyttämästä kielto-oikeudesta huolimatta luovuttaa potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämiseksi välttämättömiä potilastietoja sekä yhteenvedon annetusta hoidosta potilaan kanssa sovitulle terveydenhuollon palvelunantajalle.
Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotetussa sääntelyssä huomioidaan tasapainoisesti sekä potilaan oikeus hyvään hoitoon että tiedollinen itsemääräämisoikeus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Uudenmaan tietojen käsittely saatetaan väliaikaisen sääntelyn sijaan toistaiseksi voimassa olevan sääntelyn piiriin esityksen mukaisesti. Valiokunta pitää myös myönteisenä, että esityksen myötä sääntely selkeytyy, kun Uudenmaan potilastietojen käsittelystä säädetään jatkossa asiakastietolaissa, jolloin potilastietojen käsittelyä koskeva sääntely on tältä osin samassa laissa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu lisäksi esiin asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevan sääntelyn selkeyttämistarpeita sekä sääntelyn vaikea hahmottuvuus asiakkaille ja potilaille. Myös hallituksen esityksessä (s. 4 ja 10) tunnistetaan, että sääntelyn kokonaisuus voi olla asiakkaan näkökulmasta vaikeaselkoinen. Myös eri toimijoiden voi olla vaikea hahmottaa, miksi sääntely on erilaista Uudellamaalla ja muualla Suomessa.
Valiokunta korostaa, että asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitetun Kanta-arkiston sekä siihen liittyvän asiakkaan Omakanta-osion käyttöön ja toiminnallisuuksiin liittyvää kansalaisviestintää on tarpeen kehittää. Valiokunta pitää tärkeänä, että potilaat ymmärtävät potilastietojen käsittelyn Uudenmaan alueella sekä erityisesti mahdollisten tekemiensä kieltojen merkityksen niin yksityisyyden suojan kuin myös potilasturvallisuuden sekä hoidon kokonaisuuden ja jatkuvuuden kannalta. Myös ammattihenkilöihin kohdistuvaa koulutusta tietojen käsittelyn erillisratkaisun osalta on tarvittaessa lisättävä.
Valiokunta toteaa lopuksi, että sekä perustuslakivaliokunta että sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota asiakastietojen käsittelyä koskevan sääntelykokonaisuuden pirstaleisuuteen, vaikeaselkoisuuteen ja epäselvyyteen (mm., s. 16). Erityisesti sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (552/2019) suhde muuhun sääntelyyn on osoittautunut haasteelliseksi, minkä johdosta valiokunta pitää tärkeänä tämän niin sanotun toisiolain uudistamista. Eduskunta on edellyttänyt myös lausumalla, että hallitus kiirehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan sääntelyn kokonaisuudistuksen valmistelua ().
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 94/2024 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen.