Eduskunnan puhemiehelle
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi perjantaina 14.3. listan vuoden 2025 yleisavustuksista taiteen ja kulttuurin yhteisöille. Yleisavustuksia myönnettiin yhteensä noin neljännes vähemmän kuin vuonna 2024. Avustuksia oli leikattu jo vuodelle 2024. Yleisavustusten pienentyminen on suoraa seurausta hallituksen tekemistä budjettileikkauksista taiteen ja kulttuurin määrärahoihin.
Monilta toimijoilta yleisavustus jää tänä vuonna kokonaan saamatta. Esimerkiksi Kuvataideopettajat ry, Näyttelijäliitto — Skådespelarförbundt ry, Suomen Arkkitehtiliitto ry SAFA, Suomen arvostelijain liitto SARV, Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry, Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry, Suomen Konservatorioliitto ry, Suomen Musiikintekijät ry, Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry ja Suomen tietokirjailijat ry eivät saa yleisavustusta tänä vuonna lainkaan.
Lisäksi lukuisat toimijat menettävät yleisavustuksestaan merkittäviä määriä, monet kymmeniä prosentteja, viime vuoteen verrattuna, kuten esimerkiksi Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Nykytaiteen asiantuntijaorganisaatio ja tiedotuskeskus Frame, Visuaalisen viestinnän suunnittelun järjestö Grafia ry, Helsingin Taidehallin Säätiö, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry, Kuvittajat ry, Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistys ry, Elävän musiikin järjestö LiveFin, Lukukeskus — Läscentrum, Mediakasvatus Metka ry, Nuoren Voiman Liitto, Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo ry, Suomen Jazzliitto, Suomen kirjailijaliitto ry, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry ja moni muu.
Kulttuurijärjestöjen kannalta tilanne on ollut hankala jo pidempään. Kulttuurikenttä kärsi koronapandemiasta erityisellä tavalla ja palautuminen on ollut vaikeaa. Tästä huolimatta hallitus on päättänyt leikata kulttuurijärjestöiltä ja kuihduttaa suomalaista kulttuurikenttää entisestään. Jo vuodelle 2024 myönnetyt yleisavustukset olivat aiempaa pienempiä silloisten määrärahaleikkausten vuoksi, ja tuleville vuosille hallitus suunnittelee vielä kuluvaakin vuotta suurempia leikkauksia. Kyse ei siis ole yksittäisestä tai väliaikaisesta säästötoimesta, vaan tämä vaikuttaa järjestelmälliseltä kulttuuritoimijoiden rahoituksen alas ajamiselta, jonka lopullista tavoitetta on vaikea ymmärtää.
Kulttuurin rahoitus ei ole erityisen suuri kokonaisuus suhteessa muihin valtion menoeriin. Se ei ollut sitä alun perinkään. Kulttuuritoimijat ovat ansiokkaasti pitäneet esillä, miten hyvää tulosta ja monipuolista toimintaa näin pienellä rahalla on saatu aikaan. Suhteessa moniin muihin valtion menoihin kulttuurirahoituksen leikkaamisella on poikkeuksellisen dramaattisia vaikutuksia kokonaisten ammattialojen ja taidemuotojen tulevaisuudelle Suomessa.
Määrärahaleikkausten ja siten entistäkin pienempien yleisavustusten myöntämisen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on hallituskauden alussa linjannut, ettei kyseisiä avustuksia saa käyttää työvoimapoliittisiin tarkoituksiin. Monet leikkausten kohteiksi joutuneista kulttuurijärjestöistä toimivat omien ammattiryhmiensä edunvalvontaorganisaatioina ja siten toteuttavat tärkeää yhteiskunnallista tehtävää. Rahoituksen rajaaminen tällä tavoin vaikuttaa suoraan kulttuurialan mahdollisuuksiin järjestäytyä ja tuoda tietoa alansa tilanteesta osaksi päätöksentekoa.
Yhtenä esimerkkinä kulttuurijärjestöjen yleisavustusten leikkaus vaikuttaa merkittävästi suomalaisen kirjallisuuden kenttään. Jo nyt kirjailijat ovat yksi köyhimmistä taiteilijaryhmistä Suomessa. Suomalaisella kirjallisuudella on kuitenkin aivan erityinen rooli suomalaisen itseymmärryksen muodostamisessa. Kirjallisuus on myös reitti muihin maailmoihin, mahdollisuus nähdä elämää toisten silmin. Elävä kirjallinen kulttuuri tukee ja vahvistaa demokraattista ja keskustelevaa yhteiskuntaa ja kasvattaa suomalaisten kulttuurillista ja sosiaalista pääomaa. Kaikesta tästä on erityisen tärkeää huolehtia aikana, jona maailmanpolitiikan käänteet voivat olla suuria ja nopeita ja uudet teknologiat muovaavat arkeamme ennalta-arvaamattomin tavoin. Siitä huolimatta kirjallisuuden alan järjestöt kohtaavat toiminnalleen nyt suuria haasteita.
Esimerkiksi Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen avustukseen tehtiin 26 prosentin leikkaus. Sen seurauksena kaikki kolme vakituista työntekijää joudutaan lomauttamaan neljäksi kuukaudeksi. Lastenkirjainstituutti ylläpitää Suomen ainoaa pelkästään lastenkirjallisuuteen ja sen tutkimukseen keskittynyttä kirjastoa, joka nyt joudutaan sulkemaan lomautusten ajaksi. Lomautukset vaikuttavat kirjaston lainauspalvelun lisäksi moniin erilaisiin tietopalvelu- ja tilastointitehtäviin sekä koko vuodelle suunniteltujen tapahtumien järjestämiseen.
Kirjallisuuden vientikeskus FILIn avustuksesta leikataan 27 prosenttia. FILIn tehtävänä on tukea ja edistää Suomen kirjallisuutta maailmalla. FILI joutuu vähentämään työntekijöidensä määrää ja jättämään pois kaiken toiminnan tältä vuodelta, johon se ei ole jo sopimuksin sitoutunut, kuten esimerkiksi kansainvälisten lasten- ja nuorten kirjallisuuden kustantajien vierailuohjelman.
Suomen arvostelijain liitto SARV ei saanut yleisavustusta tänä vuonna lainkaan. Aiempina vuosina avustus käsitti noin kuudenneksen liiton rahoituksesta. Sen epääminen tulee tarkoittamaan lomautuksia henkilökunnalle, julkaisujen vähentämistä, toimiston sulkemisen useiksi kuukausiksi ja residenssien ja työnhuoneiden tarjoamisen lakkauttamista.
Nuoren Voiman Liiton saama avustus vuodelle 2025 pieneni 22 prosenttia aiemmasta. NVL ylläpitää kirjallista kulttuuria Suomessa muun muassa julkaisemalla Nuori Voima -lehteä, järjestämällä kirjoittajakoulutusta, ylläpitämällä kaunokirjallisuuden arvostelupalvelua ja järjestämällä monipuolista ja maksutonta kirjallisuusohjelmaa. Toiminta on ollut tärkeää erityisesti nuorille kirjallisuudesta innostuneille. Nyt NVL joutuu mahdollisesti lopettamaan palveluitaan ja tekemään ohjelmastaan maksullista.
Lukukeskuksen yleisavustus pieneni 13 prosenttia. Lukukeskus toimii suomalaisten lukemisen ja lukutaidon asiantuntijana ja sen tehtävänä on Suomessa asuvien osallistaminen kirjalliseen kulttuuriin sekä lisätä lukemista ja kehittää lukutaitoa. Leikkauksen vuoksi Lukukeskus joutuu vähentämään järjestämiään kirjailijavierailuja, joilla on edistetty lukuintoa ja kiinnostusta kirjallisuuteen. Lukemisen edistämisen lisäksi ne ovat olleet kirjailijoille merkittävä toimeentulon lähde. Lisäksi Lukukeskus joutuu karsimaan nuorten Lukufiilis-lehden ja kirjallisuuskritiikin lehden Kiiltomadon sisältöjä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo huolehtia suomalaisen kulttuurin selviytymisestä jatkossa,
mitä hallitus aikoo tehdä kulttuurialan järjestöjen menetetyn työn ja yhteiskunnallisen roolin korvaamiseksi,
miten hallitus perustelee työvoimapoliittisten tarkoitusten rajauksen yleisavustusten käyttökohteiden ulkopuolelle, ja
miten hallitus on arvioinut kulttuurialan järjestöihin kohdistuvien leikkausten vaikutukset kulttuurialaa koskevan ajankohtaisen tiedon saatavuuteen?