Eduskunnan puhemiehelle
Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastuspalveluista on ollut hyvinvointialueilla vuodesta 2023. Hyvinvointialueiden toiminta on aiheuttanut paljon keskustelua, sillä monet suomalaiset ovat huolissaan hallintouudistuksen seurauksena huonontuneista palveluista.
Uusi hallinnon taso on niin ikään herättänyt kritiikkiä. Moni suomalainen ihmettelee, onko uuden hallinnon tason perustaminen taloudellisesti kestävää. Viranhaltijoiden palkkaus on herättänyt pahennusta hyvinvointialueiden joutuessa hillitsemään kustannuskehitystään. Nykyisin moni ylimpänä viranhaltijana toimiva hyvinvointialuejohtaja tienaa 15 000—20 000 euroa kuukaudessa. Kun kyse on julkisesta hallinnosta, on perusteltua kysyä, onko palkkataso oikeutettu, jos otetaan huomioon erityisesti hyvinvointialueiden vallitseva taloudellinen tilanne sekä isommassa mittakaavassa myös Suomen talous.
Olen huolissani siitä, että julkishallinnon palkat karkaavat käsistä hyvinvointialuejohtajien ja muun virkahenkilökunnan korkeiden palkkojen takia. Jos hyvinvointialueiden palkat ovat saman alueen kuntia merkittävästi korkeammat, tilanne voi johtaa kuntien ja valtionhallinnonkin rekrytointiongelmiin. Pidemmällä aikavälillä hyvinvointialueiden palkkataso voi aiheuttaa painetta nostaa kaikkia julkisen sektorin palkkoja.
Valtiovalta rahoittaa pitkälti hyvinvointialueiden toimintaa. Siksi olisi paikallaan, että valtiovarainministeriö antaisi suosituksen hyvinvointialueiden palkkojen määrittelystä. Luottamushenkilötkin saisivat tällä tavoin tukea työhönsä palkkojen määrittelyä vahvistettaessa. Tässä olisi kieltämättä tarvetta sääntelylle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko valtiovarainministeriö luoda sääntelyn hyvinvointialueiden ylimmän virkajohdon palkkauksen määrittelyn tueksi?