Eduskunnan puhemiehelle
Puolue- ja valiokuntarajat ylittävä Eduskunnan hoitotyön verkosto haluaa, että hoitotyön johtamisen asemaa vahvistetaan käytännössä ja Suomen lainsäädännössä.
1.1.2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Tämä merkittävä muutos on johtanut siihen, että 21 hyvinvointialueella sekä Helsingissä on syntynyt erilaisia moniammatillisen johtamisen toimintamalleja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain tulkinnan mukaisesti (612/2021, 8 § 3 mom.). Valitettavasti hoitotyön johtaminen ei ole tasavertaisessa asemassa lääketieteen ja sosiaalihuollon professioihin verrattuna. Lisäksi hyvinvointialueiden taloudellisiin säästöpaineisiin vedoten hoitotyön johtamisen asemaa on heikennetty useilla alueilla kuluneen vuoden aikana.
Hoitotyön henkilöstö edustaa suurinta ammattiryhmää sotepalveluissa niin terveyden kuin sosiaalityönkin puolella. Hoitotyön professiolla on Suomessa oma tieteellinen tietoperustansa ja vahvat perinteet hoitotyön tutkimukseen ja kehittämiseen. Hoitotieteen tutkimusta, opetusta ja kehittämistä on edistetty Suomessa kymmeniä vuosia kuudessa yliopistossamme ja tutkimus on kansainvälisestikin mitattuna korkeatasoista.
Kuka tahansa ei voi johtaa hoitotyötä. Pitäisi olla selvää, että hoitotyön johtaminen vaatii oman, itsenäisen ja substanssialan tuntevan johtotehtävänsä lääketieteen ja sosiaalityön rinnalle sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti ja monialaisen johtamisen varmistamiseksi. Tämä parantaisi hoidon vaikuttavuutta.
Panostamalla hoitotyön johtamiseen tuetaan työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista, turvataan henkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittäminen systemaattisesti, parannetaan palveluiden laatua, lisätään sote-alan ja hoitotyön veto- ja pitovoimaa, varmistetaan, että niukat resurssit hyödynnetään parhaalla tavalla, ja kehitetään palveluita näyttöön perustuen vastaamaan väestön tarpeita.
Tätä ovat pitäneet esillä lukuisat järjestöt, kuten Suomen Sairaanhoitajat, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hoitotyön professiojohtajat ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto ry ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry. Asialla on siis laajaa kannatusta alan ammattilaisten kesken.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä konkreettisia keinoja hallitus aikoo käyttää hoitotyön ammatillisen johtamisen aseman vahvistamiseksi Suomessa ja
miten ja millä aikataululla hallitus varmistaa, että hoitotyön johtamisen asema paranee, viime kädessä lainsäädännössä asti?