Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi tuloverolakia, korkotulon lähdeverosta annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia, tulotietojärjestelmästä annettua lakia, ennakkoperintälakia, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, veronkantolakia ja Verohallinnosta annettua lakia.
Tuloverolain, korkotulon lähdeverosta annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muutokset, jotka liittyvät vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden poistoon, on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Verotusmenettelystä annetun lain, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain muutokset, jotka koskevat suomalaisella aluksella työskentelevän vuokratun henkilöstön saaman tulon verotusta, sekä ennakkoperintälakia koskeva muutos on tarkoitettu tulevan voimaan 1.1.2026. Verohallinnosta annetun lain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2025. Veronkantolain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan elokuun 2025 aikana.
Esitykseen sisältyy lakiehdotusten suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. Lakiehdotukset voidaan käsitellä hallituksen näkemyksen mukaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi esityksestä lausunnon erityisesti siitä, edellyttääkö perustuslain 124 §, että vuokratun työvoiman käyttämisestä Verohallinnossa on säädettävä lailla.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Vuokratun työvoiman käyttö
Maksujen vähennyskelpoisuutta koskeva sääntely
(1)Verohallinnosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 c § vuokratun työvoiman käytöstä (9. lakiehdotus). Pykälän 1 momentin mukaan lain 2 b §:ssä säädettyä sovelletaan myös 2 b §:ssä tarkoitettujen avustavien tehtävien tekemistä varten vuokrattuun henkilöstöön, joka ei ole työsuhteessa Verohallintoon mutta joka toimii työsopimuslain 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla Verohallinnon johdon ja valvonnan alaisena. Vuokrattua työvoimaa voidaan pykälän 2 momentin mukaan käyttää myös lainkohdassa tarkemmin määritellyssä avustavassa puhelinpalvelussa.
PeVL 30/2012 vpPeVL 30/2012 vp
(3)Nyt ehdotettava sääntely avustavasta puhelinpalvelusta muistuttaa puolestaan perustuslakivaliokunnan aikaisemmin arvioimaa sääntelyä ajoneuvoverolakia koskevan neuvonnan ulkoistamisesta (). Valiokunnan mukaan neuvonnassa on kysymys toiminnan avustusluonteisuudesta huolimatta julkisesta hallintotehtävästä, sillä neuvonta kuuluu hallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen lakisääteisiin tehtäviin (, s. 2/I).
PeVL 17/2021 vpPeVL 17/2021 vp
(5)Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
(6)Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 124 §:n mukainen tarkoituksenmukaisuusvaatimus on oikeudellinen edellytys, jonka täyttyminen jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi (, s. 49,, s. 5,, s. 3). Valiokunta on arvioidessaan tarkoituksenmukaisuuskriteerin täyttymistä kiinnittänyt huomiota muun muassa tehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen tai resursseihin (, s. 2,, s. 5/I), palvelutarpeen lisääntymiseen (, s. 2/II,, s. 3), palveluiden alueelliseen saatavuuteen (, s. 2/I) ja joustavuuteen (, s. 2/II) sekä toiminnan tehokkuuteen (, s. 4/II).
(7)Nyt arvioitavassa esityksessä perusteena avustavan puhelinpalvelun antamiselle vuokratun työvoiman hoidettavaksi on muun muassa pyrkimys Verohallinnon puhelinpalvelun tehokkaaseen järjestämiseen. Avustavan puhelinpalvelun tehtävien hoitaminen vuokratyövoimalla on esityksen mukaan tarkoituksenmukaista myös Verohallinnon asiakkaiden näkökulmasta, koska se parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada tarvitsemaansa neuvontapalvelua kohtuullisessa ajassa myös ruuhkahuippujen aikana. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 124 §:n mukainen tarkoituksenmukaisuusedellytys täyttyy nyt ehdotettavassa sääntelyssä.
(8)Ottaen huomioon vuokratun henkilöstön tehtävien rajauksen, Verohallinnon johdon ja valvonnan alaisuudessa toimimisen, Verohallinnon velvollisuuden huolehtia työntekijöiden riittävästä osaamisesta ja ehdotuksen virkavastuun soveltumisesta vuokrattuun työntekijään perustuslakivaliokunnalla ei muutenkaan ole huomauttamista sääntelyn suhteesta perustuslain 124 §:ään.
(9)Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin yleisemmin huomiota virkavastuusääntelyn muotoiluun. Vuokrattuun työntekijään sovelletaan 9. lakiehdotuksen 2 c §:n 3 momentin mukaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.
(10)Virkavastuusääntelyn täsmälliselle muotoilulle ei perustuslakivaliokunnan käytännössä ole esitetty tarkempia edellytyksiä (ks., kappale 14,, kappale 82). Tavanomaisesti virkavastuusta on tämänkaltaisissa sääntely-yhteyksissä säädetty laajemmin kuin pelkästään julkisen vallan käyttöön rajoittuen. Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota virkavastuusääntelyn johdonmukaisuuteen ja tarpeeseen vastaisuudessa arvioida julkista hallintotehtävää hoitavan virkavastuun laajuutta (ks. rikoslain 40 luvun sääntely virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän rikosoikeudellisesta vastuusta). Valiokunnan käsityksen mukaan tällaisen arvioinnin on syytä ulottua laajemmalle kuin yksittäiseen lainsäädäntöhankkeeseen ja se on sopivimmin tehtävissä valtioneuvoston piirissä (, kappale 82). Perustuslakivaliokunta kiinnittää edelleen valtioneuvoston huomiota asiaan (ks. myös, kappale 14).
(11)Esityksessä ehdotetaan, että vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten vakuutusmaksujen ja pitkäaikaissäästämissopimusten maksujen vähennyskelpoisuutta koskevat säännökset tuloverolaissa kumotaan. Myös työntekijän maksamien työnantajan järjestämän kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuus poistetaan. Verovelvollinen ei siten voi jatkossa vähentää edellä mainittuja maksuja verotuksessaan.
(12)Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen ja pitkäaikaissäästämissopimukseen kertyneet varat voi nostaa kertasuorituksena kahden vuoden aikana lain voimaantulosta ilman, että suoritusta verotetaan korotettuna, jos vakuutukseen tai sopimukseen kertyneiden säästövarojen määrä tuotto huomioon ottaen ei ylitä 5 000 euroa. Pienten säästövarojen ennenaikainen nostaminen edellyttää vakuutusyhtiön tai pitkäaikaissäästämissopimuksen tarjoajan suostumusta.
(16)Nyt ehdotettavista muutoksista johtuvat veroseuraamukset kohdistuvat lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Kyse ei ole taannehtivasta lainsäädännöstä. Maksujen vähennyskelpoisuuden poistamisella ei esityksen mukaan ole vaikutusta eläkevakuutuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen maksujen perusteella jo kertyneiden säästövarojen verotukseen, niiden perusteella maksettavan suorituksen maksamisen alkamisajankohtaan tai kestoon. Ehdotetuista muutoksista ei myöskään aiheudu tarvetta muuttaa vakuutussopimuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen ehtoja. Ehdotetulla muutoksella voi hallituksen esityksen mukaan kuitenkin olla välillistä vaikutusta vakuutuksenottajien ja sopimuksen varoihin oikeutetun säästämiskäyttäytymiseen. Ehdotuksella voidaan esityksen mukaan nähdä olevan myös välillistä merkitystä perustuslain 15 §:ään palautuvaan perusteltujen odotusten suojaan.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.