Eduskunnan puhemiehelle
Julkisissa hankinnoissa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 12 §:n mukaisesti puolustushankinnat on rajattu kyseisen lain soveltamisalan ulkopuolelle. Näihin hankintoihin sovelletaan julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettua lakia (1531/2011).
Puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaisesti hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä EUT-sopimus, 346 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisista valtion keskeisistä turvallisuuseduista muuta johdu.
EUT-sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan mukaan perussopimusten määräykset eivät estä soveltamasta seuraavia sääntöjä: a) mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi; b) jokainen jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi ja jotka liittyvät aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan; nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan saa heikentää sellaisten tuotteiden kilpailun edellytyksiä sisämarkkinoilla, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön.
Paljon on käyty keskustelua siitä, että edellä mainituista syistä olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan, EU-lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa, kohdentaa puolustusmateriaalihankintoja kotimaisille toimijoille. Hyvä esimerkki tästä pohdinnasta ovat erilaiset ajoneuvot, joita Puolustusvoimille hankitaan. Ajoneuvoilla on merkittävä rooli sotilaallisen liikkuvuuden mahdollistajina, joten niillä on tärkeä puolustuksellinen tehtävä.
Puolustushallinto hankkii raskaita kuorma-autoja, keskiraskaita kuorma-autoja sekä taktisia kuorma-autoja Hanselin puitesopimusjärjestelyllä. On käynyt ilmi, että Hanselin taktiset kuorma-autot -hankinnassa sovellettaisiin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain säädöksiä ja siten tarjouskilpailu toteutettaisiin avointa menettelyä käyttäen. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä kyseisessä tapauksessa tarkoituksenmukaista, kun taktiset kuorma-autot ovat nimenomaisesti tarkoitettuja sotilaalliseen käyttöön. Koska kyse on vahvasti puolustukseen liittyvästä hankinnasta, herää kysymys, voisiko hankinnan toteuttaa puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetussa laissa säädetyn mukaisesti, kun julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 12 §:ssä on nimenomaisesti suljettu puolustushankinnat lain soveltamis-alan ulkopuolelle.
Puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin sekä EUT-sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan säädökset mahdollistavat sen, että jokainen jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi. Näin ollen kyseistä lakia soveltamalla olisi mahdollista kohdentaa hankintoja nimenomaisesti kotimaisille toimijoille valtion keskeisten turvallisuusetujen turvaamiseksi, mikäli hankinta kohdistuu tuotteeseen, joka on tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön. EUT-sopimuksen 346 artikla tarjoaa nimenomaisesti mahdollisuuden käyttää myös sotilaallista huoltovarmuutta perusteluna suorahankinnoille kansallisen turvallisuuden nimissä. Tätä mahdollisuutta Suomen tulisi aiempaa enemmän hyödyntää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen Hanselin puitesopimusjärjestelyn vaikutuksista taktisten kuorma-autojen hankintaan ja hankintojen kohdentumiseen, ja
mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta puolustusalan julkisissa hankinnoissa pystytään aiempaa paremmin kohdentamaan kysyntää kotimaisille toimijoille, jotta pystytään turvaamaan kotimaisen puolustusteollisuuden elinvoimaa ja sitä kautta turvaamaan Suomen sotilaallista huoltovarmuutta?