Eduskunnan puhemiehelle
Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Joroisten kunta, Parikkalan kunta, Pieksämäen kaupunki, Rantasalmen kunta ja Savonlinnan kaupunki julkaisivat 14.5.2025 Pieksämäki—Savonlinna—Parikkala-raideliikenneselvityksen. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy ja alla esitetyt tiedot perustuvat tähän selvitykseen.
Pieksämäki—Savonlinna—Parikkala -rataosuus yhdistää Savon ja Karjalan radat. Rataosuudella olisi mahdollista toimia erityisesti tavaraliikenteen varayhteytenä Kaakkois-Suomen teollisuuden raaka-ainekuljetuksille häiriötilanteissa tilanteissa, joissa liikennöinti olisi syystä tai toisesta häiriintynyt tai kokonaan estynyt Kouvolasta itään tai pohjoiseen suuntautuvilla reiteillä.
Pieksämäki—Savonlinna—Parikkala -rataosuus parantaisi itä-länsisuuntaisia raideliikenneyh-teyksiä ja mahdollistaisi myös henkilöliikenteen käynnistämisen Pieksämäki—Savonlinna sekä parantaisi tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä myös normaaliloissa.
Jotta liikenne voidaan palauttaa kyseiselle rataosuudelle, edellyttää se rautatiesillan rakentamista Laitaatsalmeen sekä Rantasalmen ja Savonlinnan välisen rataosan avaamista liikenteelle. Näiden toimenpiteiden kustannusarvio on 15—20 miljoonaa euroa.
Alueen toimijoiden teettämän selvityksen mukaan henkilöliikenteen kysyntäpotentiaali välillä Pieksämäki—Savonlinna on 35 000—42 000 matkaa vuodessa. Matkustajapotentiaali riippuu henkilöliikenteen vuorotarjonnasta. Kysyntäpotentiaalin perusteella lipputulot eivät kata liikennöintikustannuksia ja näin ollen henkilöliikenne edellyttää julkista tukea. Liikennöinti kahdella vuoroparilla nykyistä kiskobussikalustoa hyödyntäen vaatisi tukea arviolta 300 000—500 000 euroa vuodessa. Viidellä vuoroparilla ja yhteysvälille hankittavalla kalustolla toimittaessa subventiotarve on 2,35—3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi henkilöliikenteen käynnistäminen edellyttää investointeja mahdollisiin uusiin henkilöliikennepaikkoihin Joroisissa, Rantasalmella ja Savonlinnassa. Uuden liikennepaikan kustannukset ovat 0,6—1 miljoonaa euroa.
Tavaraliikenteessä raideyhteys lyhentäisi Pohjois-Suomesta Kaakkois-Suomeen kulkevien raakapuukuljetusten matkaa. Mikäli kaikki nykytilanteessa Kouvolan kautta Imatralle, Joutsenoon ja Lauritsalaan kulkeva raakapuuliikenne siirtyisi Savonlinnan reitille, kuljetusmäärä olisi arviolta 950 000—1 300 000 tonnia vuodessa. Tämä edellyttäisi rataosan sähköistämistä.
Ilman sähköistämistä Pieksämäki—Parikkala rataosalle voisi siirtyä raakapuukuljetuksia arviolta 110 000 tonnia vuodessa. Lisäksi siirtymään vaikuttavat muut liikennesuunnittelun reunaehdot, kuten ratakapasiteetti ja kalusto- sekä henkilöstökierto. Rataosan Pieksämäki—Parikkala sähköistämisen alustava kustannusarvio on 67 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä toimivassa Savonlinna—Parikkala kiskobussiliikenteessä tehdään 122 000 matkaa vuodessa, mikä on suurin matkustajamäärä koko maan kiskobussiliikenteessä. Yhteysväli toimii tärkeänä osana matkaketjua Savonlinnasta Helsinkiin ja takaisin. Yhteysvälin matkustajat muodostavat viisi (5) prosenttia Helsinki—Joensuu yhteysvälin matkoista.
Nykyinen kiskobussiliikenne on osa liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välistä ostoliikennesopimusta, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. Liikenteen jatkosta sopimuksen päättymisen jälkeen ei ole tehty päätöstä.
Henkilöraideliikenteen jatkuminen Savonlinnan ja Parikkalan välillä myös nykyisen sopimuskauden jälkeen on ensiarvoisen tärkeää seudun saavutettavuuden turvaamiseksi. Huolta aiheuttaa myös Savonlinna—Parikkala-radan huono kunto. Radan peruskorjaus tulisikin tehdä jo lähivuosina.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt tai ryhtymässä Suomen poikittaisen rataliikenteen kehittämiseksi ja erityisesti itäisen Suomen osalta,
minkä merkityksen hallitus näkee nykyistä paremmin toimivalle poikittaiselle rataliikenteelle Suomen kokonaisvaltaisen kehittämisen, huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta ja erityisesti itäisen Suomen näkökulmasta,
onko hallituksella suunnitelmia Laitaatsalmen ratasillan rakentamiseksi ja sitä kautta itäisen Suomen elinvoiman ja huoltovarmuuden turvaamiseksi ottaen huomioon, että Pieksämäki—Savonlinna—Parikkala -ratayhteys on tällä hetkellä poikki sillan puuttumisen takia, ja
aikooko hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa luvatut investoinnit Savon radalle ja Karjalan radalle?