Eduskunnan puhemiehelle
Jokaisella oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuudella tarkoitetaan sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Laki velvoittaa kouluja myös laatimaan suunnitelman kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Valitettavasti kouluväkivallasta kärsii kuitenkin suuri osa lapsista ja nuorista. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista jopa 43,4 prosenttia kertoi vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä kokeneensa koulukiusaamista tai osallistuneensa kiusaamiseen lukukauden aikana. Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista koki 8,6 prosenttia koululaisista.
8.- ja 9.-luokkalaisista joka kolmas oli kokenut koulussa tai vapaa-ajalla syrjintää. Tyttöjen kohdalla osuus oli lähes 40 prosenttia, kun pojilla vastaava luku oli hieman vajaa 26 prosenttia. Toiselle asteelle siirryttäessä syrjintää koki noin joka neljäs nuori. Esimerkiksi Pirkkalan vakavassa väkivallanteossa 20.5.2025 kouluväkivalta on ollut myös sukupuolittunutta ja kohdistunut koulun tyttöoppilaisiin.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus aikoo edistää koulurauhan toteutumista. Ohjelmaan on nostettu, että kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otettaisiin käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia. Lisäksi on kirjattu, että hallitus vahvistaa kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä näiden kirjausten eteen on tehty hallituskauden aikana ja mitä vielä ollaan tekemässä sekä
kuinka hallitus torjuu kouluväkivaltaa ja sukupuolittunutta väkivaltaa kouluissa?