Eduskunnan puhemiehelle
Presidentti Trump on vaikeuttanut vapaan tieteen tekemistä Yhdysvalloissa sekä rajoittamalla tutkimuksen vapautta että eväämällä huippuyliopistoilta rahoitusta. Nature-tiedelehden kyselyssä (27.3.2025) peräti 75 prosenttia yhdysvaltalaisista tutkijoista harkitsee maahanmuuttoa, jotta voi tehdä työtään ilman sensuuria ja poliittista painostusta. Samaan aikaan muualta maailmasta ei enää entiseen tapaan hakeuduta Yhdysvaltoihin, vaan uramahdollisuuksia etsitään muualtakin.
Euroopan maat ovat nähneet tilaisuuden houkutella Yhdysvalloista parhaita osaajia korkeakouluihinsa. Britannia on panostanut suuria summia vanhastaan arvostettujen yliopistojensa vetovoimaan. Ranskalaiset, belgialaiset ja saksalaiset yliopistot ja instituutit rekrytoivat aktiivisesti tutkijoita Atlantin takaa. Espanja on kaksinkertaistanut kansainvälisen tutkimusrahoituksensa, Saksan uusi hallitus on luvannut rahoittaa 1 000 uutta tutkijapaikkaa. Myös Ruotsi markkinoi yliopistojaan "tieteen turvapaikkoina".
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti 5.5.2025 peräti puolen miljardin euron ohjelman, joka tarjoaa amerikkalaisille tutkijoille kilpailukykyisen mahdollisuuden siirtyä Eurooppaan. Näitä ECR-apurahoja Suomenkin on mahdollista hakea.
Orpon hallitus ei ole julkistanut minkäänlaisia aikeita Yhdysvalloista muuttavien tutkijoiden houkuttelemiseksi Suomen korkeakouluihin.
Hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, että se on tukenut suomalaisten korkeakoulujen hanketta, jolla varmistettiin koneoppimisen eurooppalaisen huippuyksikön, ELLIS-instituutin, saaminen Suomeen. Tässä yhteydessä 25:een avautuneeseen vakinaiseen professuuriin saatiin reilusti yli 300 hakemusta, jotka Yhdysvaltain tilanteen johdosta ovat tiettävästi paljon odotettua korkeatasoisempia. Sadoille paikkaa vaille jääneille olisi mahdollisuus nyt viestiä, että suomalaisiset korkeakoulut tarjoavat muita tehtäviä sekä professoreille että heidän mukanaan tuomille postdoc-tutkijoille — erityisesti Suomen talouden tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeillä kärkiteknologioiden aloilla.
Samaan aikaan hallitus on kuitenkin leikkaamassa korkeakoulujen perusrahoitusta tavalla, joka ei mahdollista tarjota kansakunnan koulutustason korottamisen kannalta ehdottoman välttämättömiä lisäopintopaikkoja, saatikka kehittää kansainvälistä tutkijakoulutusta kovenevassa eurooppalaisessa kilpailussa. Ei kannata vedota kertaluontoiseen lisäpanokseen, joka ei korvaa pysyvän perusrahoituksen vähenemistä. Edellisen hallituksen aikana parlamentaarisesti sovittu tki-lisärahoitus, josta alle puolet on päätymässä korkeakouluihin, ei vastaa alkuunkaan edistyneen perustutkimuksen tarpeita.
Erityisen tärkeää akateeminen maahanmuutto on kärkiteknologia-aloille, joissa Suomella on jo nyt globaalisti vahva asema sekä tutkimuksessa että startup-kentässä. Suurteholaskenta mukaan lukien tekoäly, kvanttiteknologia, 5G/6G, satelliitit ja fotoniikka ovat alueita, joissa Suomi voi olla maailman johtava maa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus perumassa aikomansa korkeakoulujen perusrahoituksen leikkaukset, jotta ne voisivat ottaa vastaan halukkaat Yhdysvalloista ja Yhdysvaltain sijasta Suomeen tulevat professorit ja tohtoritasoiset tutkijat,
onko hallitus leikkausten sijasta päinvastoin lisäämässä korkeakoulujen pysyvää perusrahoitusta, jotta ne voisivat ottaa vastaan halukkaat Yhdysvalloista tai Yhdysvaltain sijasta Suomeen tulevat professorit ja tohtoritasoiset tutkijat,
onko hallituksella strategia, jolla se houkuttelee akateemista maahanmuuttoa Yhdysvalloista ja Yhdysvaltain sijasta Suomeen, ja joka sisältää kilpailukykyiset ura- ja palkkausnäkymät, puolisoiden työllistymisen ja perheiden palvelut, ja siihen varatut resurssit ja
onko hallituksella kasvuyritysstrategia, jossa hyödynnetään kärkiteknologioiden akateemisen maahanmuuton mahdollisuudet startup-ekosysteemien vahvistamisessa, ja siihen varatut resurssit?