Tiivistelmä
VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus Valtioneuvoston kanta
Komissio antoi tiedonannon kilpailukykykompassista EU:lle 29.1.2025 (KOM (2025) 30 lopullinen). Kompassi ohjaa komission työtä seuraavat viisi vuotta ja listaa toimenpiteiden painopisteet kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Kompassi sisältää komission suunnitelmat innovaatiokuilun kaventamiseen, yhteisen tiekartan hiilestä irtautumiseen ja kilpailukykyyn sekä riippuvuuksien vähentämiseen ja turvallisuuden kasvattamiseen. Lisäksi kompassi kuvaa komission toimia ja aloitteita kilpailukyvyn horisontaalisissa mahdollistajissa: sääntely-ympäristön yksinkertaistaminen, sisämarkkinat, rahoitus, osaaminen ja laadukkaat työpaikat sekä politiikkatoimien koordinaatio EU:ssa ja kansallisesti.
Tiedonanto on kuvaileva strateginen ohjelma, jonka perusteella komissio tulee antamaan ehdotuksensa. Varsinaisiin ehdotuksiin otetaan kantaa, kun komissio on antanut ehdotukset.
Suomen tavoitteena on globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. () Suomi edistää pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa. ()
Innovaatioiden kaupallistamisessa ja skaalaamisessa keskeisiä ovat yksityisen ja julkisen sektorin TKI-kumppanuudet sekä toimiva aineettomien oikeuksien suoja (IPR). Lisäksi on tärkeää, että eurooppalaiset yritykset ja TKI-toimijat ovat jatkossakin mahdollisimman tehokkaasti verkottuneita avoimeen maailmantalouteen ja sen innovaatio- ja kasvukeskuksiin.
Kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan toimia eri toimialojen rohkeaan uudistumiseen. Tämä edellyttää merkittäviä panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä digitalisaatioon. Suomi korostaa, että EU:n digitaalinen johtajuus, teollisuuden uudistuminen ja teknologisen omavaraisuuden vahvistaminen edellyttävät investointeja erityisesti murrosteknologioihin, kuten tekoälyratkaisut, suurteho- ja kvanttilaskenta, siruteknologia, 6G sekä terveys- ja hyvinvointiteknologiat. Datatalouden edistäminen on keskeistä tuottavuusvaikutuksien kasvattamiseksi. Huomiota tulisi kiinnittää myös kyberturvallisuuteen ja turvalliseen kriittiseen digitaaliseen infrastruktuuriin sekä uuden teknologian mahdollisuuksiin tuottaa tehokkaampia ja parempia julkisia palveluita.
Suomi yhtyy komission näkemyksiin, että kilpailupolitiikalla on tärkeä rooli EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa, ja että tehokas kilpailu- ja yrityskauppasääntöjen täytäntöönpano sekä selkeät ja ennustettavat säännöt turvaavat toimivaa kilpailua ja kannustavat yrityksiä innovoimaan ja tehostamaan toimintaansa. EU-sääntelyn muutoksissa on tärkeää huolehtia tasapuolisista toimintaedellytyksistä sisämarkkinoilla sekä kilpailun toimivuudesta. Kilpailupolitiikan sekä kilpailu- ja yrityskauppavalvontasääntöjen täytäntöönpanon tulisi jatkossakin olla riippumatonta ja tosiseikkoihin perustuvaa sekä selkeästi kilpailuvaikutuksiin keskittyvää. Komission yrityskauppoja koskevien suuntaviivojen muuttamista arvioitaessa tulisi kaikkien sektoreiden osalta kiinnittää huomiota muutosten vaikutuksiin tehokkaaseen kilpailuun.
Suomi korostaa, että johdonmukainen ja pitkäjänteinen EU:n ilmastopolitiikka luo pohjan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaville merkittäville ja oikea-aikaisille investoinneille sekä teknologioiden kehittämiselle. Lisäksi sillä voidaan edistää myös EU:n kriisivarautumista ja resilienssiä. () Suomi tukee komission ehdotusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 %:n nettopäästövähennystavoite, joka kattaa sekä päästöt että poistumat. ()
Suomen tavoitteena on, että biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuudet huomioitaisiin vahvasti eri politiikkatoimissa. Biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat kestäviä ratkaisuja vähähiilisyyteen, haitallista riippuvuuksista irtautumiseen ja huoltovarmuuteen. Kiertotalouden mukainen resurssitehokkuus, uusiokäyttö ja kierrätys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ovat keskeisiä keinoja edistää ilmastotavoitteita, vähentää riippuvuuksia sekä edistää kestävää teollisuuspolitiikkaa.
Entistä nopeampi EU:n riippuvuuden vähentäminen fossiilisten polttoaineiden tuonnista vahvistaisi EU:n strategista autonomiaa ja kokonaisturvallisuutta. Samalla tulisi vahvistaa ja hajauttaa kriittisten mineraalien toimitusketjuja sekä vähentää liiallista riippuvuutta niiden tuonnista.
Suomi yhtyy komission näkemykseen, että kilpailukykyä ja innovaatioita sekä kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä on tarkasteltava kokonaisuutena. Suomi tukee EU:n kumppanuuksien edistämistä Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi.
Suomi katsoo, että kilpailukykyisenä toimijana EU:lla on edellytykset vahvistaa omaa teknologista kompetenssiaan, vaikuttaa globaalin talouden pelisääntöihin ja edistää toimintaympäristön vakautta. EU:n tulisi pyrkiä globaalisti edistämään ihmiskeskeistä lähestymistapaa digitalisaatioon, vaikuttamaan omasta arvopohjastaan ja intresseistään käsin murrosteknologioiden kehittyvään kansainväliseen sääntelyyn sekä rakentaa Euroopan teknologista kompetenssia vahvistavaa teknologiayhteistyötä samanmielisten maiden kanssa.
Suomi pitää tärkeänä, että EU:n kriisinsietokykyä ja taloudellista turvallisuutta arvioidaan osana hankintasäädösten uudistamista. Eurooppalaisten tuotteiden suosimisen tarkoituksenmukaisuutta politiikkavälineenä tulisi arvioida huolellisesti. Strategisia aloja, sektoreita, ja tuotteita arvioittaessa on tärkeää ottaa huomioon säädösten riittävä selkeys ja täsmällisyys sekä talouden, teknologian ja yritysten uudistumiskyvyn tukeminen ja teknologianeutraalius. Uudistamistyössä tulisi kiinnittää huomiota huolelliseen vaikutustenarviointiin, sisämarkkinoiden ja kilpailun toimivuuteen, eri kokoisten yritysten osallistumismahdollisuuksiin, unionin kansainvälisiin velvoitteisiin, ml. WTO-sopimukset ja EU:n kauppasopimukset, sekä hallinnolliseen taakkaan.
Suomi tukee komission tavoitteita yksinkertaistaa sääntelyä sekä vähentää sääntelytaakkaa ja hallinnollista taakkaa. Sääntelyn täytyy olla oikeasuhteista, vakaata, johdonmukaista ja teknologianeutraalia. Työn tulisi olla systemaattista, pitkäjänteistä ja läpinäkyvää. Kilpailukyvyn näkökulmasta on myös keskeistä, että EU-sääntely tukee yritysten ennustettavaa ja vakaata toimintaympäristöä. Komission tulee arvioida uuden lainsäädännön tarve ja säädösehdotustensa vaikutukset. Suomi korostaa tarvetta varmistaa sääntelyssä sisäisten ja ulkoisten politiikkaratkaisujen johdonmukaisuus, näin tuetaan myös EU:n houkuttelevuutta yhteistyökumppanina ja investointikohteena.
Suomi tukee yritysten raportointitaakan vähentämistä vähintään 25 % ja pk-yritysten raportointitaakan vähentämistä vähintään 35 %. Kevennystoimien tulisi johtaa konkreettisiin kilpailukykyä parantaviin tuloksiin. Sääntelyn yksinkertaistamisen tulisi edistää myös julkisen hallinnon, mukaan lukien sääntelyä valvovien viranomaisten, hallinnollisen taakan keventämistä.
Suomi pitää hyvänä toimia, joilla edistettäisiin aktiivista ja terveellistä ikääntymistä osana työ- ja toimintakykyä.
Suomi korostaa tutkimus- sekä teollisuuspolitiikan välisiä kytkentöjä, joiden paremmalla koordinoinnilla voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden ja EU:n toimenpiteiden tehokkuutta. Kilpailukyvyn koordinaatiovälinettä koskevassa valmistelussa olisi riittävästi huomioitava jäsenvaltioiden erityispiirteet, jäsenvaltioiden ja unionin välinen toimivallan jako sekä suhde eurooppalaiseen ohjausjaksoon.
Suomi pitää tärkeänä, että tulevaa rahoituskehystä tarkastellaan kokonaisuutena. Tarkastelun keskiössä ovat erityisesti rahoituskehyksen kokonaistaso, kansalliset erityiskysymykset ja valitut strategiset prioriteettialat. Kokonaisuuden tarkastelussa tulee pyrkiä varmistamaan Suomen nettomaksuaseman kohtuullisuus.
Tarkasteltaessa tulevan rahoituskehyksen kokonaistasoa Suomi tunnistaa Euroopan merkittävästi muuttuneen turvallisuusympäristön ja sen aiheuttamat välittömät tarpeet, kuten Ukrainan tukeminen.
Suomi tukee EU:n rahoitukseen kytkeytyvää vahvaa ehdollisuutta. Suomi pitää erityisen tärkeänä, että EU:n rahoitus linkitetään jatkossakin tiiviisti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, varojen väärinkäytön vastaisiin toimiin ja korruption ehkäisemiseen.
Osana tulevaa rahoituskehystä Suomi suhtautuu avoimesti tulosperusteisten mallien tarkastelemiseen rahoituksen eurooppalaisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
Suomi pitää tärkeänä, että Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamiseen kohdennetaan rahoitusta nykyistä vahvemmin. Suomen prioriteettina on avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun pohjautuvan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nykyistä suurempi osuus.
Suomelle keskeistä on, että EU:n kilpailukykyä tukevalla rahoituksella edistetään mahdollisimman tehokkaasti sisämarkkinoiden toimivuutta, teollisuuden uudistamista ja Euroopan houkuttelevuutta investointikohteena. Tehokkailla ja markkinaperusteisilla yksityistä rahoitusta edistävillä EU-tason rahoitusvälineillä vastataan EU:n kilpailukykyhaasteisiin.
Suomi katsoo, että strategista kilpailukykyä tukevien ohjelmien yhdistäminen yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi voisi parhaimmillaan tehostaa EU-rahoitusta. Suomelle on kuitenkin ensisijaista, että tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiorahoituksen säilyminen avoimeen kilpailuun ja korkeaan laatuun perustuvana EU-rahoituksena turvataan.
Suomi katsoo, että tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiorahoituksen osuutta kehyksessä tulisi kasvattaa Suomen saadessa näistä ohjelmista ja välineistä huomattavasti enemmän suhteessa maksuosuuteensa. Suomi pitää tarkoituksenmukaisena, että TKI-toimiin kohdistuva EU-rahoitus (nykyinen Horisontti Eurooppa) voi jatkossakin olla avustusmuotoista. Suomi katsoo, että kaksikäyttötarkoituksiin kohdistuvaa TKI-rahoitusta tulisi painottaa laajasti rahoituskehyksessä.
Suomi pitää nykyistä lainatakauksiin perustuvaa InvestEU-välinettä tarkoituksenmukaisena sen hyödyttäessä erityisesti suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja katsoo, että sen rahoitustakauksen osuutta kehyksessä tulisi kasvattaa merkittävästi riittävän yksityisen rahoituksen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi. Sen sijaan Suomi suhtautuu kriittisesti mahdollisiin ehdotuksiin uusien avustusmuotoisten investointivälineiden perustamiseksi.
Suomi katsoo, että Euroopan liikenneinfrastruktuurin olisi jatkossa edistettävä entistä tehokkaammin liikenneverkon kaksikäyttöisyyttä, eli siviili- ja sotilasliikenteen tarpeiden huomioimista edistäen unionin kokonaisturvallisuutta, erityisesti sotilaallista liikkuvuutta, huoltovarmuutta ja kriisinsietokykyä. Tämä edellyttäisi investointeja tukevaa EU-rahoitusta, jolla edistettäisiin liikenneverkon toimivuutta ja modernisointia.
Suomen tavoitteena on, että nykyistä suurempi osuus rahoituksesta kohdennettaisiin puolustustutkimus- ja kehittämisvaiheen toimien tukemiseksi EU:ssa nykyisen Euroopan puolustusrahaston tai sitä vastaavan järjestelyn tapaan.
Suomi pitää erittäin tärkeänä Euroopan laajuisen pääomamarkkinan kehittämistä ja kannattaa pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kestävää kasvua vahvistavan pääomamarkkinaunionin tavoitteena tulisi olla eurooppalaisen pääomamarkkinan syventäminen ja laajentaminen yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi, kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi, rahoitusjärjestelmän monipuolistamiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden kriisinkestävyyden vahvistamiseksi markkinaehtoista riskinjakoa parantamalla. Suomi edistää yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen löytymistä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi osana strategisen kilpailukyvyn vahvistamista.
Suomi pitää tärkeänä kasvu- ja scale-up yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamista Euroopassa laajentamalla oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta esimerkiksi yhteissijoitushankkeiden kautta, joissa yksityiset sijoittajat ja/tai pääomasijoitusyhtiöt jakaisivat riskiä yhdessä julkisomisteisten pääomasijoitusyhtiöiden kanssa. Erityisesti tulisi priorisoida korkean teknologian kasvuyritysten ja teollisten startuppien pitkäjänteistä rahoittamista toiminnan skaalaamisen mahdollistamiseksi.
Innovaatiokuilun kaventaminen
Vähähiilistyminen ja kilpailukyky
Riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuus
Sääntelyn yksinkertaistaminen
Osaaminen, laadukkaat työpaikat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Kilpailukyvyn koordinaatioväline
Rahoitus
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Komission kilpailukykykompassilla tavoitellaan EU:n kilpailukyvyn vahvistamista uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa turvallisuus ja EU:n ulkopuolisista riippuvuuksista irrottautuminen näyttelevät entistä suurempaa roolia. EU:n nykyiset rahoitusinstrumentit ja kilpailustrategia eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, vaan välimatka kilpailijoihin on monilla aloilla kasvanut. Oman haasteensa kehitykseen ovat tuoneet myös jäsenmaiden välinen kilpailu ja kansallisten valtiontukien kasvu.
Komissio tulee antamaan tämän ja ensi vuoden aikana kilpailukykykompassin pohjalta lukuisia esityksiä niin aiemman sääntelyn keventämiseksi kuin uudeksi sääntelyksi. Talousvaliokunta on jo antanut osaan komission esityksistä lausunnot (,,), joissa yksittäisiä teemoja on käsitelty laajemmin.
Kilpailukykykompassissa EU:n keskeisiksi kehittämistavoitteiksi yhdistetään innovaatiokuilusta nouseminen, hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen, kilpailukyvyn tiekartta sekä riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuuden kasvattaminen. EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen on ehdoton edellytys EU:n strategisen kilpailukyvyn edistämiselle, ja samalla tarvitaan uusia EU-tasoisia instrumentteja globaaliin kilpailuun vastaamiseksi. Yritysten menestyksen kannalta olennaista on ennustettavan ja houkuttelevan investointiympäristön edistäminen sekä sääntelyn ennakoitavuus ja politiikkaratkaisujen johdonmukaisuus.
Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää sääntelyesteiden purkamista ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamista. Hallinnollisen taakan purkamisessa on tärkeää, että tavoitteet realisoituvat myös käytännössä sekä yrittäjien arjessa ja että jatkossa sääntelytaakka huomioidaan paremmin jo vaikutusarviointeja tehtäessä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomi on vaikuttamassa aktiivisesti uusiin säädöshankkeisiin, jotka liittyvät biopohjaisten materiaalien edistämiseen, luvitusprosessien sujuvoittamiseen, valtiontuki- ja investointivälineiden kehittämiseen sekä edelläkävijämarkkinoiden luomiseen.
EU:n sisämarkkinoiden yhtenä haasteena on ollut viime vuosina höllentynyt valtiontukipolitiikka. Komissio esittää valtiontukipoikkeusten jatkamista ainakin vuoteen 2030 asti. Talousvaliokunta tukee Suomen tavoitetta vaikuttaa valtion tukien vähentämiseksi ja reilun kilpailun tukemiseksi sisämarkkinoilla sekä kansallisen edun ajamiseksi EU-rahoituksen jakoperusteissa.
Hiilineutraalisuustavoitteiden osalta talousvaliokunta tukee valtioneuvoston linjaa puhtaan siirtymän toteuttamisesta markkinaehtoisesti, teknologianeutraalisti ja kustannustehokkaasti. Näiden periaatteiden toteutumisen tulee olla myös tulevien lainsäädäntöhankkeiden keskiössä. Asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille kriittisten mineraalien toimitusketjujen hajauttaminen liiallisten riippuvuuksien välttämiseksi, sillä kriittiset mineraalit ovat edellytys puhtaalle siirtymälle.
Komission kunnianhimoinen tavoite innovaatiokuilun umpeen kuromisesta edellyttää merkittäviä panostuksia innovaatiotoimintaan, tutkimukseen ja uuden teknologian demonstroimiseen, minkä pitäisi näkyä niin tulevissa rahoituskehyksissä kuin valtiontukipolitiikassa. Tulevan kilpailukykyrahaston rahoituspäätösten periaatteena tulisi olla kilpailtu ja laatuun perustuva päätöksenteko. Nykyinen EU:n rahoitusjärjestelmä ei tue riittävästi startup-yritysten perustamista eikä kasvuyritysten kehitystä. Asiantuntijakuulemisessa kannatettiin mahdollisuutta yritysten saamaan suoraan tukeen TKI-rahoituksessa. Asiantuntijakuulemisessa nousi esille hyvänä esimerkkinä rahoituksen jakamisesta innovaatiorahaston yhteydessä kokeiltu vetyhuutokauppamenettely, joka voisi turvata rahoituksen ohjaamisen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti eri puolille Eurooppaa. Komission tulevilta esityksiltä toivottiin kunnianhimoisempia toimia startup- ja kasvuyritysten riskipääoman saamiseksi, joita esimerkiksi Draghin raportissa oli nostettu esille. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto vaikuttaa keskeisesti TKI-rahoituksen lisäämiseksi tulevien rahoituskehysneuvottelujen yhteydessä.
Niin julkisen kuin yksityisen pääomasijoitustoiminnan merkitys eurooppalaisille startup- ja kasvuyrityksille on suuri. Hyvänä esimerkkinä julkisesta rahoituksesta pidettiin Euroopan investointipankin alaisen investointirahaston pääomasijoitustoiminnan vahvistamista. Pääomasijoitusmarkkinoiden toimintaedellytysten parantaminen nähtiin taas edellytyksenä sille, että yksityinen pääoma voisi laajemmassa määrin tukea EU:n kilpailukyky- ja ilmastotavoitteita.
Asiantuntijakuulemisessa korostettiin, että EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan tulisi hyödyttää myös pienempiä suomalaisia yrityksiä sekä edistää suomalaisten ratkaisujen ja tuotteiden kaupallistamista. Komission tavoitteet murrosteknologioiden investointirahoituksen kasvattamiseksi ovat Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta erittäin kannatettavia. Suomella on erittäin hyvät edellytykset nousta vahvaksi toimijaksi useiden murrosteknologioiden suhteen.
Eurooppalainen kokonaisturvallisuus, kriisinkestävyys ja puolustusteollisuus nousivat kilpailukykykompassissa uudella tavalla esille. TKI-panostusten lisääminen turvallisuussektorille, irtautuminen riippuvuuksista ja uusien kumppanuuksien vahvistaminen ovat hyviä keinoja vahvistaa kilpailukykyä ja ehkäistä haavoittavuuksia toimitusketjuissa ja sitä kautta vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä ja turvallisuutta. Esimerkiksi Suomen ja Euroopan kilpailukyky tekoälyn osalta ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan sillä on myös turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Talousvaliokunta kannattaa komission esityksiä eurooppalaisen puolustusteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin painotuksin.