Tiivistelmä
VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus Valtioneuvoston kanta
Euroopan komissio julkisti 19.3.2025 tiedonannon säästämis- ja sijoitusunionista (SIU, Savings and Investment Union). Tiedonanto on jatkoa jo vuodesta 2015 lähtien käydylle keskustelulle ja komission säädösehdotuksille pääomamarkkinaunionin toteuttamiseksi EU:ssa.
Tiedonannossa komissio esittää toimintasuunnitelmansa seuraaville vuosille säästämis- ja sijoitusunionin toteuttamiseksi. Ehdotukset, jotka sisältävät sekä sääntelyaloitteita että muita toimia, liittyvät läheisesti pääomamarkkinaunionin toteuttamiseen ja edistävät myös pankkiunionin viimeistelyä.
Komission esittämät toimenpidealueet jakautuvat neljään pääalueeseen, jotka ovat: kansalaiset ja säästäminen, sijoitukset ja rahoitus, integraatio ja skaalautuminen sekä tehokas ja harmonisoitu valvonta. Tiedonannossa kuvataan myös pankkisektorin kehittämistä ja pankkiunionia koskevia komission politiikka-ajatuksia.
Tiedonannossa kuvatun aikataulun mukaisesti komissio suunnittelee antavansa lakialoitteita tai toteuttavansa muita toimia erityisesti vuosien 2025 ja 2026 aikana.
Suomi pitää erittäin tärkeänä säästämis- ja sijoitusunionin strategisia tavoitteita ja suhtautuu pääomamarkkinaunionin jatkokehittämiseen myönteisesti.
Suomi pitää erittäin tärkeänä Euroopan laajuisen pääomamarkkinan kehittämistä ja kannattaa pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kestävää kasvua vahvistavan pääomamarkkinaunionin tavoitteena tulisi olla eurooppalaisen pääomamarkkinan syventäminen ja laajentaminen yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseksi, kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi, rahoitusjärjestelmän monipuolistamiseksi sekä rahoitusmarkkinoiden kriisinkestävyyden vahvistamiseksi markkinaehtoista riskinjakoa parantamalla. Suomi edistää yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen löytymistä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi osana strategisen kilpailukyvyn vahvistamista.
Suomi korostaa myös yksityisen rahoituksen saatavuuden vahvistamisen tärkeyttä puolustussektorilla.
Suomi edistää yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen löytymistä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi osana strategisen kilpailukyvyn vahvistamista.
Näitä kantoja täydennetään seuraavasti:
Suomi pitää yhteismarkkinan skaalaetujen hyödyntämistä tärkeänä myös rahoitusmarkkinoilla osana Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamista. Suomi katsoo, että pääomamarkkinaunioni voi parhaimmillaan toimia markkinaehtoisena tapana edistää integraatiota ja hajauttaa riskejä talous- ja rahaliiton sisällä.
Suomi yhtyy tiedonannossa esitettyihin arvioihin Euroopan kasvavista rahoitustarpeista puolustukseen, digitalisaatioon, puhtaaseen siirtymään ja ikääntymiseen liittyen. Suomi kuitenkin tunnistaa jäsenvaltioiden fiskaalisen liikkumavaran rajallisuuden ja korostaa pääomamarkkinoiden roolia yksityisen pääoman tehokkaassa allokaatiossa.
Suomi korostaa erityisesti varhaisen vaiheen ja kasvuvaiheen innovatiivisten kasvuyritysten (sekä startup- että scaleup-vaihe) oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuuden merkitystä innovaatioiden, teknologisen kehityksen ja siten talouskasvun näkökulmasta.
Suomi pitää tarkoituksenmukaisena, että tiedonantoon sisältyy sekä Euroopan laajuisia toimia, kuten sääntelyn tarkistamista arvopaperistamisesta, valvonnasta ja EuVECA-rahastoista, että kansalliseen harkintaan jätettäviä toimia kuten säästämis- ja sijoitustuotteet tai -tilit ja niiden kannustimet sekä talousosaamisen edistäminen.
Suomi korostaa, että riittävällä sääntelyllä on tärkeä rooli rahoitusmarkkinoiden vakauden ja sijoittajansuojan turvaajana, mutta samalla on huolehdittava, ettei velvoitteilla nosteta rahoituksen hintaa tai saatavuutta kohtuuttomasti eikä luoda markkinoille tulon esteitä. Sääntelyä kevennettäessä rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskit eivät saisi merkittävästi kasvaa, ja että riskien tulisi päätyä niiden toimijoiden kannettavaksi, joiden riskinkantokyky myös sallii sen.
Suomi korostaa, että säästämis- ja sijoittamisunionin toteuttamisessa painopiste tulee olla toimenpiteissä, joilla aidosti kehitetään EU:n laajuisten pääomamarkkinoiden kehittämistä nykyisen pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän rinnalla. EU:n kilpailukyvyn kannalta on tärkeää varmistaa rahoitusjärjestelmän vahva häiriönsietokyky ja sääntelyn ennakoitavuus, erityisesti ottaen huomioon globaalin talouden epävarmuustekijät.
Valtioneuvosto tarkentaa kantojaan säästämis- ja sijoitusunioniin liittyviin toimiin komission annettua niistä varsinaiset ehdotukset.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Tiedonannon tavoitteet ja lähtökohdat Talousvaliokunnan täydentäviä huomioita tiedonantoon liittyviin keskeisiin kysymyksiin Lopuksi
Euroopan komissio julkaisi 19.3.2025 tiedonannon säästämis- ja sijoitusunionista (Savings and Investment Union, SIU). Tiedonannon taustalla ovat Mario Draghin syyskuussa 2024 julkaistu kilpailukykyraportti sekä raportin perusteella valmisteltu EU:n kilpailukykykompassi. Tiedonannon tavoitteena on luoda EU:n kilpailukyvyn ja strategisen autonomian vahvistamiseksi toimivat pääomamarkkinat, joiden kautta voidaan tehokkaasti kanavoida yksityisiä pääomia kestävän kasvun, puhtaan siirtymän ja puolustussektorin edellyttämien investointien rahoitukseen.
Nykyisen komission säästämis- ja sijoitusunionia koskevat linjaukset ovat jatkoa kahden edellisen komission pääomamarkkinaunioniin liittyville aloitteille. Vuonna 2015 julkaistun ensimmäisen pääomamarkkinaunionia koskevan toimintaohjelman jälkeen on annettu myös lukuisia sääntelyaloitteita markkinoiden kehittämiseksi.
Uutta aiempiin pääomamarkkinaunionia koskeviin hankkeisiin verrattuna on se, että säästämis- ja sijoitusunionia koskevassa tiedonannossa pääomaunioni ja pankkiunioni nähdään aiempaa tiiviimmin osana samaa kokonaisuutta, ja siinä esitetään myös pankkiunionia koskevia komission politiikka-ajatuksia. Tiedonanto on myös osa komission ReArm Europe -suunnitelmaa, jonka tavoitteena on vauhdittaa Euroopan puolustusinvestointeja ja turvata EU:lle entistä vahvempi ja riippumattomampi puolustuskyky. Näin pääomamarkkinoiden kehittäminen kytketään tiiviisti myös Euroopan varautumisen rahoitusedellytysten parantamiseen. Komissio aikoo vuosien 2025 ja 2026 aikana tehdä useita lakialoitteita ja muita toimenpidealoitteita tiedonannon mukaisten tavoitteiden toteuttamiseksi.
Talousvaliokunta otti kantaa valtioneuvoston selvityksen keskeisiin kohtiin 1.10.2024 päivätyssä lausunnossaan—. Suuri osa valtioneuvoston selvityksessä esitetyistä keskeisistä asiakokonaisuuksista sisältyy myös nyt käsiteltävänä olevaan säästämis- ja sijoittamisunionia koskevaan tiedonantoon. Valiokunta lausui tuolloin muun muassa toimenpiteistä yritysten rahoitusjärjestelyjen parantamiseksi ja vähittäissijoittamisen lisäämiseksi sekä arvopaperistamiseen ja pääomamarkkinaunionin valvontaan liittyvistä kysymyksistä. Talousvaliokunta viittaa näiltä osin aiemmin lausumaansa ja esittää seuraavat täydentävät huomiot:
Säästämis- ja sijoitusunionia koskevassa tiedonannossa yhtenä keskeisenä lähtökohtana on kytkeä pääomaunionin ja pankkiunionin tavoitteet aiempaa tiiviimmin yhteen. Näin pyritään hyödyntämään sekä pankkirahoituksen että pääomarahoituksen hyvät puolet. Perinteinen pankkitoiminta keskittyy paljolti yritysten lainarahoitukseen, ja sen etuna ovat muun muassa pitkäaikaiset rahoitussuhteet. Pääomamarkkinakeskeisen rahoitusjärjestelmän etuina puolestaan ovat paremmat mahdollisuudet hallita ja hajauttaa sijoittamisesta aiheutuvia riskejä. Keskustelua on käyty myös yhteisestä talletussuojasta.
EU:ssa yritysten rahoitus perustuu hyvin suurelta osin pankkirahoitukseen, ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille pankkirahoitus on usein ainoa ulkoisen rahoituksen lähde. Toisaalta pankit eivät välttämättä rahoita aloittavia tai kasvuvaiheessa olevia yrityksiä, joiden toimintaan liittyy paljon riskejä. Talousvaliokunta pitää perusteltuna lähtökohtana pyrkimystä kehittää eurooppalaista rahoitusjärjestelmää niin, että pankkirahoituksen lisäksi rahoituksessa voitaisiin entistä tehokkaammin ja paremmin hyödyntää eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden mahdollisuuksia. Nykyistä yhtenäisemmät ja toimivammat pääomamarkkinat parantaisivat yritysten rahoituksen saatavuutta, millä olisi selkeä positiivinen vaikutus EU:n kilpailukykyyn.
Säästämis- ja sijoitusunionia koskevalla tiedonannolla pyritään myös parantamaan yksityisen rahoituksen saatavuutta puolustusinvestointien vauhdittamiseksi. Merkitystä on erityisesti varhaisen vaiheen ja kasvuvaiheen innovatiivisten kasvuyritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudella, koska näillä toimijoilla on innovaatioiden ja teknologisen kehityksen kannalta keskeinen asema puolustusalan pitkän aikavälin kilpailukyvyn edistämisessä.
Talousvaliokunta viittaa saamaansa asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että pääomamarkkinoiden kautta saatavalla yksityisellä rahoituksella on merkitystä erityisesti kaksikäyttötuotteiden osalta. Niiden tuotannon laajentamisessa investointeihin tarvittavan rahoituksen vahvistaminen tukee tuotantokapasiteetin syntymistä valtioiden puolustushankinnoista riippumatta. Yksityinen rahoitus pääomamarkkinoilta on tärkeää myös varsinaisen puolustusmateriaalin tuotantokapasiteetin luomisessa. Puolustuksesta huolehtiminen on kuitenkin jäsenvaltioiden tehtävä, ja yksityisen rahoituksen ohella puolustustarvikkeiden markkinoiden syntyminen edellyttää aina jäsenvaltioiden pitkäaikaista sitoutumista hankintoihin.
Tiedonannossa ehdotetaan useita toimenpiteitä eurooppalaisten pääomamarkkinoiden kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on kannustaa sekä yrityksiä että kansalaisia sijoittamaan varojaan EU:n pääomamarkkinoille nykyistä aktiivisemmin. Komissio tulee antamaan yksittäisiä toimenpiteitä koskevat säädös- ja muut ehdotukset erikseen, eikä niitä ole valtioneuvoston e-kirjeessä kuvattu kovin yksityiskohtaisesti. Valiokunta toteaa e-kirjeeseen sisältyvien tietojen perusteella seuraavan:
Yhtenä keinona yksityisen rahoituksen vivuttamiseksi ehdotetaan toimenpiteitä, jotka kannustaisivat institutionaalisia sijoittajia, esimerkiksi vakuutusyhtiöitä ja eläkerahastoja, tekemään oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja osallistumaan nykyistä laajemmin innovaatioiden rahoittamiseen.
Valtioneuvoston kannassa korostetaan erityisesti tarvetta parantaa startup-, kasvu- ja scaleup- yritysten rahoitusmahdollisuuksia Euroopassa. Talousvaliokunta on lausunnossaan—todennut, että EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoita pitää pyrkiä kehittämään ja poistamaan rakenteellisia esteitä niin, että yritysten ja erityisesti EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta keskeisiä innovaatioita kehittävien ja tuottavien yritysten rahoituksen saatavuus helpottuu kaikissa niiden elinkaarien vaiheissa. Lisäksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää pitkäjänteistä rahoitusta edellyttävien syväteknologioita kehittävien niin sanottujen deep tech -yritysten rahoitustarpeisiin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin myös esiin toimivien pääomamarkkinoiden potentiaali esimerkiksi maaseudulla toimivien yritysten rahoitustarpeiden osalta.
Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on lisätä pääomamarkkinoiden houkuttelevuutta kotitalouksien näkökulmasta esimerkiksi EU:n laajuisten säästämis- ja investointitilien kautta sekä vahvistaa kotitalouksien sijoittamiseen liittyvää talousosaamista. Lisäksi ehdotetaan, että vapaaehtoisia eläkejärjestelmiä voitaisiin laajentaa ja helpottaa niiden toimimista jäsenvaltioiden rajat ylittävästi. Talousvaliokunta viittaa vähittäissijoittamista koskevien toimenpiteiden osalta aiempaan lausuntoonsa, jossa suhtaudutaan avoimesti uusien sijoitustuotteiden kehittämiseen ja todetaan, että sijoitustuotteiden kehittämisen tulee olla markkinalähtöistä ja perustua aitoon kysyntään. Myös kotitalouksien talousosaamisen vahvistamisella on keskeinen merkitys säästämis- ja sijoitusunionin tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta.
Talousvaliokunta viittaa asiantuntijalausuntoihin ja toteaa, että uutta sääntelyä ja uusia toimenpiteitä harkittaessa tulee keskittyä sellaisiin toimiin, jotka vievät pääomamarkkinoiden kehitystä aidosti eteenpäin. Erityisesti tulee välttää sellaista uutta sääntelyä, jonka vaikutukset pääomamarkkinaunionin edistämisen näkökulmasta ovat vähäisiä tai epävarmoja, mutta jotka aiheuttavat toimijoille merkittäviä kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Valiokunta korostaa kattavien ja huolellisesti laadittujen vaikutusarviointien keskeistä merkitystä.
Vaikka kansallista sääntelyä on yhtenäistetty monella pääomamarkkinaunionin toteutumisen kannalta keskeisellä alueella, esimerkiksi kansallisessa toimivallassa oleva jäsenmaiden erilainen verosääntely, jäsenmaiden toisistaan eroavat maksukyvyttömyyssääntelyt ja järjestelmien rakenteelliset eroavuudet hidastavat yhtenäisten markkinoiden kehitystä. Lisäksi haasteena ovat jäsenvaltiokohtaiset erot lainsäädännön soveltamisessa. Tämä aiheuttaa epätasapuolisia kilpailuasetelmia ja ylimääräistä hallinnollista taakkaa erityisesti rajat ylittävässä toiminnassa. EU:ssa tulisikin löytää toimivat keinot EU-sääntelyn yhdenmukaisen ja ennakoitavan soveltamisen varmistamiseksi eri jäsenmaissa. Talousvaliokunta viittaa aiempiin EU:n pääomamarkkinoiden valvontaa koskeviin linjauksiinsa (—) ja katsoo, että erityisesti rajat ylittävissä tilanteissa Euroopan arvopaperiviranomaisen ESMA:n roolia tulisi vahvistaa yhdenmukaisen, läpinäkyvän ja ennakoitavan EU-sääntelyn soveltamisen varmistajana.
Liiketoiminnan edellytyksiin vaikuttavien kansallisten sääntelyjen eroavuuksien ja sääntelyn erilaisten soveltamiskäytäntöjen ohella myös jäsenvaltioiden ja niiden eturyhmien erilaiset intressit vaikeuttavat yhtenäisten pääomamarkkinoiden kehitystä. Talousvaliokunta viittaa saamaansa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan komissiossa valmisteltavana olevan niin sanotun 28. sääntelyregiimin käyttöön ottaminen mahdollisimman laajasti voisi olla tehokas keino pääomamarkkinaunionin eteenpäinviemiseksi. Tämä tarkoittaisi, että yritykset voisivat halutessaan valita toimivansa yhden EU-tasoisen sääntelykehikon puitteissa kansallisten sääntelyjen sijaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että komission 28. regiimiä koskevaan ehdotukseen valtioneuvoston kantoja muodostettaessa regiimin toimivuutta ja tarpeellisuutta arvioidaan myös pääomamarkkinaunionin kehittämismahdollisuuksien näkökulmasta.
Pääomamarkkinoita koskevassa keskustelussa nousevat esiin myös arvopaperikaupan infrastruktuuriin liittyvät kehitystarpeet sekä Euroopassa toimivien pörssien ja arvopaperikeskusten suuri määrä. Valiokunta toteaa, että kehittämistoimien tulee perustua markkinaehtoisuuteen. Pörssitoiminnan liiallinen keskittyminen johtaisi kilpailun vähenemiseen, millä olisi todennäköisesti haitallisia vaikutuksia sijoittajien ja listayhtiöiden toimintaan erityisesti pienemmissä jäsenmaissa, kuten Suomessa.
Kehittymättömät ja pirstaloituneet pääomamarkkinat ovat merkittävä Euroopan kasvua ja globaalia kilpailukykyä hidastava tekijä. Vaikka pääomamarkkinaunionista ja toimenpiteistä pääomamarkkinoiden kehittämiseksi on käyty eri yhteyksissä keskustelua useita vuosia, markkinoiden yhdentyminen on toistaiseksi edennyt hitaasti, ja tulokset ovat olleet melko vaatimattomia.
Pääomamarkkinat ovat Euroopassa huomattavasti epäyhtenäisemmät keskeisiin kilpailijamaihin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, verrattuna. Myös erot eri jäsenvaltioiden pääomamarkkinoiden välillä ovat merkittäviä. EU:n tasolla tarvitaankin toimenpiteitä, joilla tunnistetaan parhaita käytäntöjä ja kannustetaan muita jäsenmaita ottamaan niitä käyttöön. Esimerkiksi ruotsalaisten pääomamarkkinoiden menestys osoittaa, että voimassa olevan sääntelykehikon puitteissa on mahdollista ylläpitää hyvin toimivia pääomamarkkinoita. Lisäksi tulisi panostaa myös sellaisiin toimiin, jotka houkuttelevat Euroopan ulkopuolisten maiden sijoituksia.
Talousvaliokunta toteaa, että nykyisessä epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa hyvin toimivien ja keskeisiä investointeja tukevien pääomamarkkinoiden merkitys on entistäkin tärkeämpi. Valiokunta korostaa pääomamarkkinoiden markkinaehtoisen kehittämisen keskeistä merkitystä ja toteaa, että pääomamarkkinoihin liittyvän potentiaalin käyttämättä jättäminen heikentää entisestään EU:n talouden kasvumahdollisuuksia ja kilpailuasemaa suhteessa sen keskeisiin kilpailijamaihin. Valiokunta kannattaa yleisesti pääomamarkkinaunionin tavoitteita.
Pääomaunioni ja pankkiunioni osana samaa kokonaisuutta
Puolustusinvestointien vauhdittaminen
Tiedonannossa ehdotettuja toimenpiteitä ja niiden arviointia
Kansallisen sääntelyn ja soveltamiskäytännön merkitys säästämis- ja sijoitusunionin tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta
Arvopaperikaupan infrastruktuuriin liittyvät kysymykset
Toimenpiteitä yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi.
Toimenpiteitä vähittäissijoittamisen lisäämiseksi.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia.