Eduskunnan puhemiehelle
Haluan kiinnittää huomiota hankintalain uudistamisen yhteydessä julkisen kilpailutuksen kotimaisiin haasteisiin. Erityisesti siihen haasteeseen, miten suomalaiset teolliset valmistavat yritykset voisivat kilpailla paremmin ulkomaisen halpatuonnin kanssa ja näin työllistää kotimaisia työntekijöitä. Toinen huomionarvoinen haaste hankintalain uudistuksessa on se, että muutoksella tultaisiin hankaloittamaan tarpeettomasti yleistä etua ja kuntien lainmukaisten sidosyksiköiden, jatkossa in house -yhtiöiden, julkista palvelutoimintaa.
Ensin suomalaisten teollisten yritysten asiasta. Halvalla hinnalla on julkisissa hankinnoissa liian suuri painoarvo. Miten nostamme kriteereissä arvoon vastuullisuutta kotimaisen työn tarjoamisesta? On luonnollisesti tärkeää huomioida EU:n sisämarkkinalainsäädäntö sekä julkisia hankintoja koskevat vähimmäissäännöt, jotka turvaavat avoimuuden, tasavertaisen kohtelun, avoimen kilpailun ja menettelyjen moitteettoman hallinnoinnin perusperiaatteet.
On selvää, että kilpailulliset, avoimet ja hyvin säännellyt julkisten hankintojen markkinat tukevat työpaikkojen luomista ja investointien kasvua EU:ssa. Lisäksi on tärkeää huomioida sosiaalinen vastuullisuus hankinnoissa. Hankintalaki mahdollistaa monien vastuullisuuteen liittyvien tekijöiden huomioimisen, kuten:
Miten voisimme näillä kriteeristöillä tukea nykyistä paremmin kotimaista työtä ja yrittäjyyttä? Erityisesti haluan korostaa suomalaisten yritysten korkeaa laatua ja osaamista. Kotimaiset teolliset valmistajat tunnetaan maailmalla laadukkaista tuotteistaan ja ammattitaitoisesta henkilöstöstään. On elintärkeää, että julkisissa hankinnoissa annetaan arvo tälle korkealle osaamiselle ja tuetaan suomalaisten yritysten menestystä kansainvälisessä kilpailussa. Lisäksi olisi tärkeää huomioida hankintakriteeristöissä lähellä tuotetun tuotteen matala hiilijalanjälki kilpailutuksissa ja julkisissa hankinnoissa. Paikallisesti tuotettujen tuotteiden hankkiminen vähentää kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä ja edistää ympäristönsuojelua.
Kysymykseni ydinasia on siinä, mitä lainsäädännöllisiä korjaustoimenpiteitä hallitus voisi tehdä edistääkseen suomalaisten teollisten valmistavien yritysten mahdollisuuksia kilpailla tasapuolisesti ulkomaisen halpatuonnin kanssa julkisissa hankinnoissa. Kyse on myös kotimaisten työntekijöiden työllistymisen edistämisestä. Kuitenkin huomioon ottaen EU:n sisämarkkinalainsäädännön ja julkisia hankintoja koskevat vähimmäissäännöt, suomalaisen työn korkean laadun ja osaamisen sekä lähellä tuotettujen tuotteiden matalan hiilijalanjäljen.
Hankintalain uudistukseen liittyen toinen asia on kuntien in house -yhtiöiden sääntelyn muutos. Toimiva palvelujärjestelmä tarvitsee julkisten ja yksityisten vahvaa kumppanuutta, ei niiden selkeää vastakkainasettelua. Nyt kuitenkin hallituksen tapa uudistaa hankintalakia vaikuttaa etenevän voimakkaasti juuri ideologia edellä. Julkisen palvelutuotannon pääosin hyvin toimivana osana olevien in house -yhtiöiden Euroopankin mitassa poikkeuksen voimakas sääntely ja niiden toiminnan tiukka rajaaminen johtaisi todennäköisesti ei-toivottuihin tilanteisiin. Kuntaliitto toteaa lausunnossaan esitysluonnoksesta, että se "pakottaisi purkamaan noin 200 toimivaa, lainmukaista yhtiötä ympäri Suomen, vaikka mitään syytä purkamiselle ei ole. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava. Jos kaikki Suomen kunnat joutuvat samanaikaisesti 1,5 vuoden sisällä kilpailuttamaan samat palvelut, tulevat markkinoiden resurssit loppumaan kesken ja palveluiden tuottamisen hinnat nousemaan."
Kunnat ovat jakaneet viestiä yleisen edun vastaisena pitämästään hankintalain muutoksesta. Niissä ollaan huolissaan kuntalaisten palveluiden jatkuvuudesta, suomalaisten huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta. Erityisesti huolta aiheuttaa jätehuolto, palveluyksikköjen ruokahuolto ja henkilökohtaisten tietojen turvaaminen mahdollisen hankintalain muutoksen yhteydessä. Kunnat eivät halua ajautua tilanteeseen, jossa ne eivät pysty järjestämään palveluitaan.Hankintalain uudistamista tulisi harkita vielä vakavasti uudelleen ja peruuttaa valmistelu tässä muodossaan. Asiaan voitaisiin myös tehdä poikkeus, jonka mukaisesti pystyttäisiin huolehtimaan myös huoltovarmuuden toteutumisesta sekä varmistamaan kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen vakaviin kyberturvallisuuden uhkiin ja erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tällaista poikkeusta esittää valtionvarainministeriö lausunnossaan: "omistusosuusvaatimuksen ulkopuolelle olisi perusteltua jättää sidosyksiköt, joiden pääasiallisena tehtävänä on kuntien tai hyvinvointialueiden lakisääteisten palvelujen tuottaminen tai niiden toiminnan kannalta välttämättömien ja kriittisten järjestelmien ylläpitäminen."
Työllistäminen ja erityisryhmien työmahdollisuuksien lisääminen
Tasa-arvoiset ja turvalliset työolot sekä oikeudenmukainen palkkaus
Kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen
Palveluiden tai tavaroiden saavutettavuus ja esteetön käyttö
Yritysten liiketoiminnan toteuttaminen niin, että ne huomioivat ympäristönäkökulmat ja sosiaaliset näkökulmat laajemmin kuin laissa edellytetään
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, edistäminen ja väärinkäytöiltä suojelu
Pienten ja keskisuurten yritysten sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin osallistumisen turvaaminen
Eettiset toimitus- ja valmistusketjut sekä reilun kaupan periaatteet.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä konkreettisia toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen, että suomalaiset teolliset valmistavat yritykset voivat kilpailla tasavertaisesti ulkomaisen halpatuonnin kanssa julkisissa hankinnoissa,
miten hallitus aikoo edistää kotimaisten työntekijöiden työllistymistä julkisten hankintojen kautta näissä vastuullisissa kotimaisissa yrityksissä ottaen huomioon EU:n sisämarkkinalainsäädännön ja julkisia hankintoja koskevat vähimmäissäännöt, suomalaisen työn korkean laadun ja osaamisen sekä lähellä tuotettujen tuotteiden matalan hiilijalanjäljen ja
miten hallitus aikoo hankintalain uudistamisen valmistelussa varmistaa, esimerkiksi poikkeuksen tekemällä, ettei hankintalain uudistamishanke aja kuntia yleisen edun vastaiseen tilanteeseen, jossa kunnat eivät pysty järjestämään palveluitaan, koska lainmukaisia in house -yhtiöitä tulisi ilman välttämätöntä syytä purkaa?