Eduskunnan puhemiehelle
Yle kertoi 1.6. vakavista ongelmista vankien pääsyssä ADHD-tutkimuksiin ja hoidon saamisessa (ADHD-oireiset vangit vailla hoitoa vankilassa: "On pelkotila, että räjähtää", https://yle.fi/a/74-20163129). Ylen tietojen mukaan ADHD-tutkimukset ovat Vankiterveydenhuollossa (VTH) tällä hetkellä kokonaan lopetettu, ja aiemminkin niitä on tehty vuosittain kourallinen. Työntekijöitä on jutun mukaan jopa kielletty tekemästä tutkimuksia. Ylen tietojen mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ongelmista kärsivät vangit suorittavat nyt verkosta löytyvää omahoito-ohjelmaa itsenäisesti eli käytännössä vanki täyttää tehtäviä tulosteina sellissään. Ongelmien taustalla näyttävät vaikuttavan puutteelliset resurssit, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalat ylittävä byrokratia ja vastikään julkaistun uuden Käypä hoito -suosituksen odottelu, mutta Ylen haastateltavien mukaan ongelmat johtuvat ennen kaikkea huonosta johtamisesta ja arvovalinnoista. Vaikka ADHD-tutkimuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, tilanne ei ole parantunut.
Helsingin sanomat taas uutisoi 2.6. että Rikosseuraamuslaitoksen vankilapsykologit eivät ole enää terveydenhuollon ammattihenkilöitä eivätkä saa siksi hoitaa vankien mielenterveysongelmia tai käyttää terveydenhuollon potilastietojärjestelmää (Laki vei vankiloiden psykologeilta työvälineet, https://www.hs.fi/suomi/art-2000011229339.html). Mielenterveyspalveluiden hoito on siirtynyt THL:n alaiselle VTH:lle, jonka palveluksessa on jutun mukaan neljä psykologia, eli on selvää, ettei kaikkia vankilapsykologien aiemmin hoitamia potilaita kyetä hoitamaan. Aiemmin VTH:ssa on hoidettu ensi sijassa sairaalahoitoa vaativia mielenterveysongelmia, ja vankila-psykologit ovat tarjonneet vangeille matalamman kynnyksen mielenterveyspalveluja. Jutun mukaan vankilapsykologit pelkäävät, etteivät vangit saa enää mistään matalamman kynnyksen apua vaan jäävät yksin ongelmiensa kanssa, millä voi olla vakavia vaikutuksia niin vankiloiden kuin yhteiskunnan turvallisuuteen.
Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Oikeus terveyteen on suojattu myös muun muassa YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa sopimuksessa ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Viime kädessä vankien kohtelua koskee muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan ja perustuslain 7 §:n 2 momentin mukainen kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun ja rangaistuksen kielto. Eduskunnan oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet ovat toistuvasti nostaneet esiin vankien mielenterveyspalveluiden tilannetta. Apulaisoikeusasiamies kiinnittää 25.4. antamassaan ratkaisussa vakaviin puutteisiin psykiatrisen hoidon saatavuudessa vankiloissa (https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/64/2024). Apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan vankien tarve mielenterveyden hoidolle on huomattavasti suurempi kuin mitä heille voidaan tarjota. Hoidon liian vähäinen saatavuus vaarantaa potilaan oikeuden riittäviin terveyspalveluihin ja hyvään hoitoon ja on omiaan heikentämään potilasturvallisuutta. Apulaisoikeusasiamies pitää tilannetta mielenterveyden hoidon saatavuudessa kokonaisuutena arvioiden erittäin huolestuttavana ja sekä potilaiden että henkilökunnan oikeusturvaa vaarantavana.
Ratkaisussa viitataan THL:n Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 -tutkimukseen, jonka mukaan vangeista ADHD-oirekuva tunnistettiin jopa 46 prosentilla miehistä ja 43 prosentilla naisista. ADHD:hen liittyvät piirteet ovat itsenäinen riskitekijä rikolliselle käyttäytymiselle sekä uusintarikollisuudelle. Muihin vankeihin verrattuna ADHD-piirteitä omaavien vankien sopeutuminen vankilaympäristöön on näyttäytynyt vaikeana, ja rikkomusmerkintöjä on enemmän kuin muilla vangeilla. Suurin osan ADHD:n diagnostiset kriteerit täyttävistä vangeista ei ole saanut diagnoosia, ja diagnosoiduista vain pieni osa on saanut hoitoa oireisiinsa. ADHD:n piirteitä omaavien tunnistamatta jääminen on riski heidän oikeusturvansa toteutumiselle, kuntoutustoimenpiteiden kohdentumiselle väärin ja siten korkeammalle uusintarikollisuudelle.
Apulaisoikeusasiamies muistuttaa ratkaisussaan, että vangeille tulee lähtökohtaisesti tarjota samat julkisen terveydenhuollon palvelut kuin muillekin ja psykiatrisia palveluja tulee olla saatavilla niitä tarvitseville. Vankien terveyden- ja sairaanhoidon saaminen on täysin riippuvaista VTH:n toiminnasta, sillä heillä ei ole muun väestön kaltaisia mahdollisuuksia hakeutua muihin terveydenhuollon palveluihin. Tämä korostaa apulaisoikeusasiamiehen mukaan VTH:n vastuuta toiminnan järjestämisestä ja resurssien riittävyydestä. Apulaisoikeusasiamies kiinnittää huomiota siihen, että huomattava osa vangeista kärsii mielenterveyden ongelmista, ja psyykkisesti vakavasti sairaiden vankien määrä on suuri ja koko ajan kasvava. Lisäksi vankimäärän on ennustettu lisääntyvän lähivuosina merkittävästi, mistä seuraa vankiloiden enenevää yliasutusta. Tästä seuraa vankiloiden ja poliklinikoiden entistä suurempia vaikeuksia toimia psyykkisesti sairaiden vankien kanssa ja hoitaa heitä. Ratkaisun mukaan viime vuosina tehdyillä tarkastuksilla on usein tullut esiin VTH:n henkilökunnan huoli vankien mielenterveydestä ja heidän mahdollisuuksistaan saada riittävää ja asianmukaista hoitoa muun muassa liian vähäisten henkilö- ja tilaresurs-sien vuoksi. Palvelut on todettu tarpeeseen nähden liian vähäisiksi niin lääkäreiden, hoitajien kuin terapeuttienkin osalta. Apulaisoikeusasiamies on pyytänyt Vankiterveydenhuoltoa ilmoittamaan 30.9. mennessä ja sosiaali- ja terveysministeriötä ja oikeusministeriötä 28.11. mennessä, mihin toimenpiteisiin päätös on antanut aihetta.
Vastikään päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa korostetaan, että henkilöillä, joilla on ADHD, on lisääntynyt riski sekä syyllistyä rikoksiin että joutua rikosten uhreiksi. ADHD on muuta väestöä yleisempää vankien keskuudessa. ADHD-lääkitys taas näyttäisi olevan yhteydessä vähäisempään rikolliseen toimintaan ja parempaan toimintakykyyn. Suosituksessa suositellaan ADHD:n seulomista, arvioimista ja hoitamista vankiterveydenhuollossa paitsi yksilöllisen hyvinvoinnin vuoksi, myös laitosturvallisuuden parantamiseksi ja uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Suositus korostaa, että vankiterveydenhuollossa ADHD:tä tulee arvioida ja hoitaa muuta terveydenhuoltoa aktiivisemmin, koska kyseessä on suuren perusesiintyvyyden väestö.
Riittävien terveyspalvelujen epääminen aiheuttaa kärsimystä ja vaikeuttaa vankeuden tavoitteena olevaa kuntoutumista rikoksettomaan elämään. ADHD:n tehokas hoito ja lääkitseminen on tiedetty ja vaikuttava keino vähentää uusintarikollisuutta ja järjestyshäiriöitä vankiloissa, edistää kuntoutusta sekä tukea vankeja vapautumisen jälkeiseen rikoksettomaan elämään. Niin ikään kattava mielenterveyspalveluiden saatavuus on olennaista niin vankien perusoikeuksien kuin kuntoutumisen tukemiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus, oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyvät varmistaakseen ADHD:n tutkimusten ja hoidon saatavuuden vankiloissa,
mihin toimenpiteisiin hallitus, oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyvät parantaakseen vankien mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja
miten vankimäärän kasvuun johtavien päätösten yhteydessä on otettu huomioon vankien oikeus riittäviin terveyspalveluihin ja terveyspalveluiden riittävä resursointi?