Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia. Metsävähennystä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että jatkossa metsävähennyksen määrä olisi enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä olisi 75 prosenttia metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisättäisiin jatkossa metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaisi 75 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2026 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Metsän luovutusvoittoa koskevaa säännöstä sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana muutoin, mutta ehdottaa täsmennystä voimaantulosäännökseen.

Metsävähennystä esitetään korotettavaksi 15 prosentilla siten, että jatkossa metsävähennyksen enimmäismäärä on 75 prosenttia verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Tämän on arvioitu nykyistä paremmin vastaavan puuston arvon osuutta metsätilan markkina-arvosta tilan vaihtaessa omistajaa riippumattomien osapuolten välisessä kaupankäynnissä markkinoilla.

Myös vuotuista metsävähennyksen määrää ehdotetaan vastaavasti korotettavaksi 15 prosentilla siten, että metsävähennyksen määrä on enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Esityksessä tämän on arvioitu mahdollistavan puuston hankintamenon vähentämisen nykyistä aiemmin verotuksessa, millä olisi merkitystä erityisesti verovelvollisille, jotka ovat hankkineet hakkuukypsiä metsiä ja ovat aikeissa myydä puuta pian metsätilan hankkimisen jälkeen. Esityksessä on pidetty myös selkeämpänä sitä, että molemmat metsävähennykseen liittyvät prosenttimäärät ovat samansuuruisia, kuten aiemmin.

Luovutettaessa metsävähennyspohjan laskennassa mukana ollut metsäkiinteistö lisätään vähennetyn metsävähennyksen määrä kiinteistön luovutusvoittoon. Tällä estetään se, ettei metsäkiinteistön hankintamenoa vähennetä verotuksessa toiseen kertaan luovutusvoittoverotuksessa. Myös tämän osalta säännöksessä olevaa prosenttiosuutta ehdotetaan korotettavaksi 75 prosenttiin.

Esityksessä ehdotetaan, että vaatimus metsävähennyksestä tulee tehdä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Tältä osin esityksessä viitataan luovutusvoittoverotukseen liittyviin ongelmiin tilanteissa, joissa metsävähennysvaatimuksia on esitetty takautuvasti.

Esityksen mukaan vuosina 2021—2023 metsävähennystä on metsätalouden veroilmoituksella vaatinut vuosittain noin 16 000 luonnollista henkilöä, kuolinpesää tai yhtymää. Vuonna 2023 keskimääräinen metsävähennys oli noin 16 000 euroa. Näissä luvuissa eivät ole mukana yhteisetuudet.

Ehdotetun muutoksen on arvioitu kasvattavan vuosittaista metsävähennyksen kokonaismäärää noin 100 miljoonalla eurolla ja pienentävän pääomatuloveron kertymää noin 31 miljoonalla eurolla sekä yhteisöveron kertymää noin miljoonalla eurolla. Muutos pienentäisi siten valtion verotuloja yhteensä noin 32 miljoonalla eurolla vuodessa. Yhteisöverokertymävaikutus syntyy yhteismetsistä, jotka ovat yhteisetuuksia. Vaikutuksen kuntien verotuloihin on arvioitu olevan vähäinen.

Ehdotettu muutos paitsi korottaa metsävähennyksen verovuosikohtaista enimmäismäärää myös kasvattaa metsävähennyspohjaa 60 prosentista 75 prosenttiin. Esityksessä on arvioitu, että metsävähennyspohjan korottaminen 75 prosenttiin kasvattaisi vanhoja metsävähennyspohjia noin 991 miljoonalla eurolla. Vuosina 2019—2023 metsävähennyspohja on kasvanut keskimäärin noin 202 miljoonalla eurolla vuodessa. Metsävähennyspohjan kasvaessa edelleen vastaavaa tahtia, metsävähennyspohjan korottaminen 75 prosenttiin kasvattaisi esityksen mukaan vuosittaista metsävähennyspohjan lisäystä edelleen noin 51 miljoonalla eurolla vuodessa.

Esityksen mukaan metsävähennyksen kasvattaminen voisi kannustaa hakkuiden määrän lisäämiseen, millä voisi olla negatiivisia vaikutuksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Näiden vaikutusten suuruutta ei kuitenkaan esityksessä ole voitu arvioida, koska metsävähennyksen vaikutus hakkuiden lisääntymiseen ei ole tiedossa.

Metsävähennyksen tarkoituksena on mahdollistaa puuston hankintamenon vähentäminen verotuksessa, jotta puun myyntituloista voidaan vähentää tulon hankkimisesta aiheutuneet menot. Puuston hankintamenon vähentäminen on metsäverotuksessa pyritty ratkaisemaan kaavamaisella metsävähennyksellä. Metsävähennyksen määrän tulisi vastata sitä, mikä osuus hankittavan metsäkiinteistön arvosta on keskimäärin kohdistettavissa puustolle. Hallituksen esityksessä selostetulla tavalla metsätilan markkinahinnasta keskimäärin noin 90 prosenttia muodostuu Maanmittauslaitoksen selvitysten mukaan tilalla olevasta puustosta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettuja muutoksia on sekä kannatettu että vastustettu. Kuulemisessa muutoksen on muun muassa nähty vahvistavan yksityisen metsänomistajuuden kilpailukykyä suhteessa muihin omistusmuotoihin sekä tukevan metsäpoliittisia tavoitteita. Esityksen vaikutusarvioita on toisaalta pidetty myös puutteellisina ja nähty epävarmuutta tavoitteiden saavuttamiseen nähden. Lisäksi on tuotu esille huoli esityksen ristiriidasta ympäristötavoitteisiin nähden ja kaivattu ympäristövaikutusten huolellista arviointia. Kuulemisessa on tuotu esille myös metsävähennyksen suhde sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapauteen ja siitä syntyvään pysyvään veroetuun.

Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Tavoitteena on kannustaa metsänomistajia aktiivisen metsätalouden harjoittamiseen ja turvata metsäteollisuuden raakapuun saatavuus. Korotuksen myötä metsävähennys on lähempänä hinnanmuodostusta markkinoilla.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös puun myyntitulon veroasteeseen ja pidetty sitä matalana metsävähennyksen ja yrittäjävähennyksen jälkeen. Tältä osin valiokunta toteaa yleisesti, että tulon veroastetta laskettaessa on huomioitava myös tulon hankkimisesta aiheutuneet menot, eikä veroastetta voi laskea pelkkien bruttotulojen perusteella. Metsävähennyksen tarkoituksena on mahdollistaa puuston hankintamenon vähentäminen verotuksessa.

Valiokunta ehdottaa teknistä täsmennystä lain voimaantulosäännökseen.

Yleistä

Vaikutukset julkiseen talouteen

Lopuksi

Valiokunnan muutosehdotus

Laki

tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 46 §:n 8 momentti sekä 55 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 46 §:n 8 momentti ja 55 §:n 2 momentti laissa 1085/2008 sekä 55 §:n 4 momentti laissa 896/2001, seuraavasti:

46 §

Luovutusvoiton laskeminen

Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään 55 §:n nojalla tehdyn metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 75 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.

55 §

Metsävähennys

Metsävähennyksen määrä on enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Verovelvollisen verovuonna ja aikaisempina verovuosina tekemien metsävähennysten yhteismäärä vähennettynä määrällä, joka 46 §:n 8 momentin nojalla on lisätty metsän veronalaiseen luovutusvoittoon, ei saa ylittää 75 prosenttia verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsävähennykseen oikeuttavien metsien yhteenlaskettujen hankintamenojen määrästä.

Metsävähennys tehdään verovelvollisen vaatimuksesta. Vaatimus tulee tehdä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä ja sen yhteydessä tulee esittää selvitys vähennyksen edellytysten täyttymisestä. Verovuonna tehtävän metsävähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

n 8 momenttia

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Tämän lain 46 §:sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.

Vastalause 1 /sd

Perustelut

Hallitus esittää muutettavaksi tuloverolain metsävähennystä koskevia säännöksiä siten, että jatkossa metsävähennyksen määrä olisi enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä olisi 75 prosenttia metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisättäisiin jatkossa metsävähennyksen määrä.

Ehdotetun muutoksen on arvioitu kasvattavan vuosittaista metsävähennyksen kokonaismäärää noin 100 miljoonalla eurolla ja pienentävän pääomatuloveron kertymää noin 31 miljoonalla eurolla sekä yhteisöveron kertymää noin miljoonalla eurolla. Muutos pienentäisi siten valtion verotuloja yhteensä noin 32 miljoonalla eurolla vuodessa. Arvio verotulomenetyksistä on esityksen mukaan alaraja ja todelliset verotulomenetykset ovat todennäköisesti suuremmat. Tämä johtuu siitä, että metsävähennyksen kasvattaminen mahdollistaa vähennyksen hyödyntämisen myös takautuvasti aina vuodesta 1993 saakka, mikäli verovelvollisella on käyttämätöntä vähennyspohjaa.

Ottaen huomioon nykyisen markkinatilanteen metsien myyntitulon verotuksen alentuminen 2026 alkaen lisännee kannusteita hakata lisää metsää.

Metsävähennys on metsänomistajille suunnattu verotuki, joka keventää metsien myyntitulojen verotusta sitä saaville yleisestä pääomatuloverosta (30—34 %) uudistuksen jälkeen 8—11 %-yksikköön.

Metsien hinnat ovat nousseet vuodesta 2019 noin 40 %, joten verotuki menee jo muutenkin hyvässä arvossaan olevien metsien omistajille.

Esityksen mukainen metsävähennyksen kasvattaminen voisi siis kannustaa entisestään hakkuiden määrän lisäämiseen, millä voisi olla negatiivisia vaikutuksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.

Hallituksen omissa papereissa myönnetään, että esitys laajentaa ja pahentaa verotuksen tunnettua porsaanreikää, joka muodostuu metsävähennyksen ja sukupolvenvaihtohuojennuksen yhdistelmästä: "Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että näiden kahden säännöksen yhdistelmän mukainen lopputulos olisi verojärjestelmän porsaanreikä.” Tällä esityksellä hallitus ei korjaa epäkohtaa, vaan laajentaa sitä.

SDP:n kanta on, että tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu ennätystahtia, yli 30 miljoonan euron veronkevennys metsänomistajille on perusteeton. Esitystä ei ole perusteltu järkevästi. Tukkisimme myös vastikkeettomiin saanteihin liittyvän porsaanreiän, joka on epäreilu ja epäjohdonmukainen.

SDP kannattaa tavoitetta kannustaa metsänomistajia aktiivisen metsätalouden harjoittamiseen ja turvata siten metsäteollisuuden raakapuun saatavuus. Nykyisellään tämä toteutuu jo markkinaehtoisesti, eikä markkinatilanteen voi ennakoida muuttuvan metsänomistajien kannalta negatiiviseen suuntaan.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hylätään.

Helsingissä 6.6.2025

Joona

Räsänen

sd

Lauri

Lyly

sd

Pia

Viitanen

sd

Vastalause 2 /vihr ja vas

Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että metsävähennyksen määrä olisi jatkossa enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä, jonka lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä olisi 75 prosenttia metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Hallituksen esityksessä metsävähennystä korotetaan 15 prosenttiyksiköllä.

Hallituksen esityksen perustelut ovat poikkeuksellisen hatarat, ja esitykseen liittyy lukuisia ongelmia niin julkisen talouden kuin Suomen ilmasto- ja luontotavoitteidenkin näkökulmasta. Metsävähennyksen korottaminen tilanteessa, jossa puun hinta on ennätyskorkealla, ei ole missään määrin perusteltua. Puutavaran saatavuuteen liittyvät kysymykset ratkeavat tällä hetkellä markkinaehtoisesti, mikä on julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokasta.

On ongelmallista, että esityksen valmistelussa ei ole arvioitu muutoksen luonto- ja ilmastovaikutuksia perusteellisesti. Esityksessä kuitenkin todetaan, että metsävähennyksen määrän kasvattaminen voi johtaa hakkuiden lisääntymiseen. Tämä kävi ilmi myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Näin ollen esitys on vakavassa ristiriidassa Suomen ilmastolain ja hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Lisäkannustinta hakkuisiin ei voi mitenkään pitää hyväksyttävänä tilanteessa, jossa maankäyttösektorin ilmastovelvoitteiden ja kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttäisi päinvastoin hakkuumäärien vähentämistä.

Myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta esitykseen liittyy ongelmia. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä sekä osana kansallisia että kansainvälisiä sopimuksia. Korkeiden luontoarvojen metsien suojelu on edelleen Suomessa hyvin puutteellista. Nämä metsät ovat usein runsaspuustoisia. Metsävähennyksen korottaminen lisää kannusteita kohdistaa päätehakkuita metsiin, joita tulisi sen sijaan suojella.

Metsävähennyksen korotus vähentää valtion verotuloja eli heikentää julkista taloutta vähintään 32 miljoonalla eurolla. Kyseessä on ala-arvio, eli summa voi nousta korkeammaksikin. Kyseessä on verotuki verrattain pienelle joukolle suomalaisia, jotka eivät sitä varsinaisesti tarvitse. Tämä on käsittämätön arvovalinta tilanteessa, jossa hallitus on kohdistanut mittavia leikkauksia köyhimmille suomalaisille ja aikoo karsia muita verovähennyksiä heikentäen siten esimerkiksi opettajien taloudellista asemaa. Samoin esitys on myös täysin ristiriidassa hallituksen julkisen talouden vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Veropohjan heikentämisen sijaan veropohjaa tulisi vahvistaa.

Metsävähennyksen kasvattamisen sijaan ehdotamme, että metsävähennyksen enimmäismäärä lasketaan 50 prosenttiin. Metsävähennyksen enimmäismäärän lasku on perusteltua niin ilmasto- ja luonto- kuin taloustavoitteiden kannalta. Metsävähennyksen lasku kannustaisi kasvattamaan puun jalostusarvoa. Lisäksi se lisäisi valtion verotuloja ja vahvistaisi julkisen talouden tilaa.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 46 § ja 55 § muutettuna seuraavasti.

(Vastalauseen muutosehdotukset)

Vastalauseen muutosehdotukset

46 §

Luovutusvoiton laskeminen

50

Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään 55 §:n nojalla tehdyn metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaaprosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.

55 §

Metsävähennys

50

50

Metsävähennyksen määrä on enintäänprosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Verovelvollisen verovuonna ja aikaisempina verovuosina tekemien metsävähennysten yhteismäärä vähennettynä määrällä, joka 46 §:n 8 momentin nojalla on lisätty metsän veronalaiseen luovutusvoittoon, ei saa ylittääprosenttia verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsävähennykseen oikeuttavien metsien yhteenlaskettujen hankintamenojen määrästä.

Metsävähennys tehdään verovelvollisen vaatimuksesta. Vaatimus tulee tehdä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä ja sen yhteydessä tulee esittää selvitys vähennyksen edellytysten täyttymisestä. Verovuonna tehtävän metsävähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa.

Helsingissä 6.6.2025

Saara

Hyrkkö

vihr

Hanna

Sarkkinen

vas

Inka

Hopsu

vihr

Laura

Meriluoto

vas