Eduskunnan puhemiehelle
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan yhä kuuluvammin ja rajummin eri puolilla maailmaa. Viime vuosina olemme nähneet, miten eri valtioissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuksia on heikennetty eri tavoin. Näistä esimerkkejä ovat naapurimaamme Venäjän ja sitä seuranneiden maiden "homopropagandalait", Unkarin päätös rajoittaa Pride-tapahtumia tai Ugandan epäinhimillinen sateenkaari-ihmiset kriminalisoiva laki. Yhdysvaltojen uuden hallinnon hyökkäykset etenkin transihmisten oikeuksia kohtaan sekä sen ulkomaille suunnatun tuen maksatuksen lopettaminen on jo nyt pakottanut sateenkaaritoimijoita eri puolilla maailmaa lopettamaan toimintojaan.
Suomi on pitkään edistänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuksia osana Suomen ulkopolitiikkaa. Myös nykyinen hallitus on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sitoutunut edistämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuksia. Suomi mm. kuuluu sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksia edistävään Equal Rights Coalitioniin ja viime vuonna Suomi teki yhteistyötä intersukupuolisten ihmisoikeuksien edistämiseksi YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Suomi on myös ohjannut taloudellista tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseen osana kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille annettavaa tukea sekä kehitysyhteistyön ohjelmarahoitusta.
Suomen poliittinen sitoutuminen sateenkaari-ihmisten oikeuksien edistämiseen ja taloudellinen tuki ovat merkittäviä, vaikka ne ovat vain pieni osa Suomen ulko- ja kehityspolitiikan kokonaisuutta. Esimerkiksi vuosina 2021—2022 Suomen kehitystuen kokonaisuudesta ohjautui vain 0,14 % sateenkaari-ihmisten oikeuksia edistäville toimijoille. Se oli vähemmän kuin naapurimaidemme Ruotsin, Norjan tai Tanskan vastaavana aikana maksama tuki. Suomen kaltaisten maiden merkitys sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksien puolustajana kasvaa etenkin nyt, kun osa aiemmin sateenkaari-ihmisten oikeuksia tukeneista maista, on kääntänyt kurssia ja vetänyt pois poliittisen tai taloudellisen tuen, pahimmillaan molemmat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Suomi aikoo varmistaa, että se osaltaan jatkaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä maailmassa niin poliittisesti kuin taloudellisena tukena?