Eduskunnan puhemiehelle
Laissa varojen arvostamisesta verotuksessa (1142/2005) 5 luvun 30 §:ssä määrätään rakennusten ja rakennelmien verotusarvosta. Lain perusteella valtiovarainministeriö on antanut päivitettävän asetuksen, joka määrittää rakennusten jälleenhankinta-arvoa eri perustein, kuten pinta-alan ja kiinteistötyypin määrittelyn avulla.
Nykymuotoinen asetus vuodelta 2023 on tehtyjen verotuspäätösten perusteella puutteellinen teollisten varastorakennusten osalta. Rakennustyyppejä tulkitaan kaavamaisesti, minkä seurauksena rakennusten ja rakennelmien verotuskohtelu on jälleenhankinta-arvoon suhteutettuna kohtuutonta.
Asetus tunnistaa rajallisen määrän kiinteistötyyppejä, mikä ei vastaa rakennustyyppien tosiasiallista runsautta. Ongelma tiivistyy teollisuusrakennusten luokittelussa, jossa ei tehdä eroa erilaisten varastohallityyppien välillä.
Todellisuudessa Suomessa ei ole käytössä vain yhdenlaista varastoa, vaan niidenkin välillä on eroja. Varasto voi esimerkiksi olla kiinteärakenteinen tai kevytrakenteinen, eikä kaikissa tilanteissa varastorakennuksen tarvitse olla pysyväkään. Tästä huolimatta esimerkiksi kevyt pressuhallivarasto nähdään käytännössä samana kuin kivijalkainen varastorakennus.
Tämä yhdistettynä kaavamaiseen tulkintaan on luonut hullunkurisia verotuspäätöksiä. Varastotilojen kohdalla verottajan laskema hankintahinta voi pressuhalleilla olla jopa kaksinkertainen kiinteistön alkuperäiseen kauppahintaan nähden. Tämä tuskin on kiinteistöverottamisen tarkoitus.
Verottajalla on mahdollisuus muuttaa kiinteistön verotuspäätöstä 30 prosenttiyksiköllä suuntaansa. Työkalu on perusteltu, mutta sen hyöty jää rajalliseksi kiinteistyyppien vähäisen määrän vuoksi.
Uusien kiinteistötyyppien rajattu lisääminen mahdollistaisi kiinteistöjen kauppahintojen ja verottajan tulkintojen kohtaamisen. Tämä kohtuullistaisi kiinteistöjen verotustulkintoja ja loisi kannustimia yritysten kasvulle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten erilaisten kiinteistötyyppien erot voitaisiin paremmin huomioida valtiovarainministeriön asetuksessa ja
millaisilla taloudellisilla rajaehdoilla uusien kiinteistötyyppien lisääminen olisi mahdollista?