Eduskunnan puhemiehelle
Yhteiskunnan digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet väkivallan muotoja ja vaikutuksia. Digitaalinen väkivalta, kuten häpäisy, uhkailu ja kiristäminen, on arkipäiväistynyt ja ulottuu yhä useammin niin ihmissuhteisiin, sosiaaliseen mediaan kuin julkiseen keskusteluunkin.
Naisiin kohdistuvaan digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteet poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa Valtioneuvoston selvityksessä(2024) todetaan, että vaikka digitaalisen väkivallan seuraukset voivat olla uhreille syvästi haavoittavia ja elinpiiria kaventavia, niiden vakavuutta vähätellään yhä oikeusprosessissa, poliisin työssä sekä sosiaali - ja terveyspalveluissa. Digitaalisen väkivallan vakavuutta ei usein tunnisteta, vaikka tutkinta-aineistoa olisi laajasti saatavilla, koska se ei aiheuta näkyviä fyysisiä vammoja. Tämä heikentää uhrien oikeusturvaa ja toipumista merkittävästi.
Yksi digitaalisen väkivallan ilmenemismuodoista on syväväärennös (deepfake), jossa koneoppivan tekoälyn avulla luodaan aidolta vaikuttavaa kuva -, video- tai äänimateriaalia. Syväväärennöksiä voidaan käyttää esimerkiksi kyberrikoksissa, huijauksissa, kiusaamistarkoituksessa ja informaatiovaikuttamisessa. Erityisen vakava ja häpeällinen teko liittyy pornografisiin syväväärennöksiin. Tilanne, jossa tekijä valmistaa, esittää, levittää tai uhkailee esittävänsä ilman uhrin suostumusta tehdyn pornografisen syväväärennöksen. Tämä loukkaa uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja voi romuttaa elämänpiirin hetkessä. Intiimein osa ihmisestä viedään luvatta kaikkien katsottavaksi.
Marinin hallituskaudella toteutettiin seksuaalirikoslainsäädännön uudistus, jonka ytimessä oli tahto vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaista koskemattomuutta. Nyt uudistus on vietävä myös digiaikaan. Syväväärennökset tulisi nähdä yhtä vakavana ongelmana kuin kaikki muukin seksuaalinen väkivalta: rikoksena, joka loukkaa ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta.
Suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennösten rikosoikeudellista sääntelyä on tarkasteltu esimerkiksi Pirttisalon tutkielmassa (2022), joka osoitti, että ennen Marinin kauden uudistusta syväväärennetyn pornografian väärinkäytöstä seurasi usein vain tietosuoja-asetuksen mukaisia hallinnollisia sanktioita tai tuomio kunnianloukkauksesta, kiristyksestä tai pakottamisesta. Valtioneuvoston selvitys (2024) puolestaan toteaa, että digitaalisen väkivallan tapaukset määrittyvät rikosnimikkeiden pohjalta usein vähäisiksi asianomistajarikoksiksi. Tämä heijastuu rikosprosesseihin ja uhrien kohteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vakavistakin tapauksista voi seurata uhrin näkökulmasta riittämättömiä seuraamuksia, ja että monet tapaukset jäävät kokonaan tutkimatta.
Useat maat ovat jo ryhtyneet vahvistamaan ko. lainsäädäntöä. Esimerkiksi Italiassa on valmisteilla EU:n tekoälyasetusta täydentävä laaja laki, johon sisältyy syväväärennöksiä koskeva erityissäännös. Tanskassa hallitus on esittänyt, että jokaiselle ihmiselle annetaan yksinoikeus omaan digitaaliseen persoonaan tekijänoikeuslain muutoksen kautta. Espanjassa rikoslakiin on taas esitetty pykälää, joka määrittelee generatiivisella tekoälyllä luodut todentuntuiset, mutta suostumuksettomat seksuaaliset sisällöt. Laki tekisi rangaistavaksi levittämisen lisäksi myös tekojen yrityksen ja valmistelun.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että syväväärennetyn pornografian ja muun digitaalisen väkivallan uhkiin voidaan vastata moninaisin rikos- ja immateriaalioikeudellisin keinoin. Suomen kansallisen lainsäädännön nykytilan ja mahdollisten sääntelymuutosten tarpeellisuuden arviointi on välttämätöntä, jotta voidaan turvata seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja yksityisyys myös digitaalisessa ympäristössä. Tekoälyä ei saa käyttää välineena alistamiseen, häpäisyyn tai kontrollointiin. Lainsäätäjien on huolehdittava, että teknologian väärinkäyttöön puututaan tehokkaasti ja että uhreilla on käytössään toimivat oikeussuojakeinot.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko EU:n tekoälyasetuksen kansallista toimeenpanoa täydentävässä sääntelyssä tarkoitus ryhtyä toimiin ilman uhrin suostumusta valmistetun ja/tai levitetyn syväväärennetyn pornografian estämiseksi ja kriminalisoimiseksi ja
millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä digitaali sen väkivallan torjumiseksi ja uhrien oikeussuojan vahvistamiseksi?