Tiivistelmä
KANSALAISALOITE
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan muutettavaksi (1.10.2025 voimaan tulevaa) terveydenhuoltolain sääntelyä siten, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue saa ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä Oulaskankaan sairaalassa. Vaihtoehtoisesti ehdotetaan terveydenhuoltolain muuttamista siten, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueella on oikeus järjestää päättämällään tavalla ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä aluesairaalansa yhteydessä, jos väestön palvelutarve sitä edellyttää.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
1081/2024 Terveydenhuollon päivystystä ja leikkaustoimintaa koskevia terveydenhuoltolain säännöksiä muutettiin 30.12.2024 annetulla lailla (laki terveydenhuoltolain muuttamisesta), joka tulee voimaan 1.10.2025. Lainmuutoksen mukaan ympärivuorokautista väestölle avointa terveydenhuollon päivystystä saa järjestää ainoastaan terveydenhuoltolain 50 §:n 3—6 momentissa tarkoitetuilla paikkakunnilla sijaitsevissa sairaaloissa tai terveydenhuoltoa toteuttavissa toimintayksiköissä. Lainmuutoksen seurauksena on muun muassa, ettei Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Oulaskankaan sairaalassa voida enää järjestää ympärivuorokautista terveydenhuollon päivystystä eli yöpäivystystä aikavälillä kello 22—07. Oulaskankaan sairaalassa on järjestetty 31.3.2025 saakka erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä, joka on muuttunut aluevaltuuston päätöksen mukaisesti 1.4.2025 alkaen perusterveydenhuollon ympärivuorokautiseksi päivystykseksi. Pohjois-Pohjanmaa on saanut sosiaali- ja terveysministeriön poikkeusluvan järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä Oulaskankaan sairaalassa 30.9.2025 saakka. Terveydenhuoltolain muutoksen tullessa voimaan 1.10.2025 hyvinvointialueet voivat jatkossakin ylläpitää sairaaloissaan ja muissa terveydenhuollon toimintayksiköissään väestölle avointa kiirevastaanottoa aikavälillä kello 7—22 hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti.
Kansalaisaloitteen mukaan Oulaskankaan sairaalan ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys on tarpeellinen palvelujen saatavuuden ja potilasturvallisuuden sekä väestön palvelutarpeen ja yhdenvertaisuuden kannalta. Aloitteessa vedotaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläisen alueen väestöpohjan suuruuteen (120 000 asukasta) sekä pitkiin etäisyyksiin. Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen lakatessa alueen asukkaiden etäisyydet ympärivuorokautiseen päivystykseen Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) pitenevät 100—200 kilometriin, kun ne nykyisin ovat 30—100 kilometriä. Aloitteen mukaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystykseen sisäänkirjataan keskimäärin 10 potilasta, mutta yövuoron alkaessa ennen kello 22 saapuneita potilaita on listalla keskimäärin 15—30. Lisäksi pitkien etäisyyksien alueella ensihoidon on joskus tarpeen pysähtyä perusterveydenhuollon yöpäivystyksessä ennen kuljetusmatkan jatkamista.
Kansalaisaloitteessa ja osassa valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista on tuotu esiin potilasturvallisuuden vaarantumisen riski, jos Oulaskankaan sairaalan yöpäivystys lakkaa ja välimatka ympärivuorokautiseen päivystykseen pitenee. Potilasturvallisuuden kannalta riskinä pidettiin etäisyyden kasvamisen johdosta tapahtuvaa hoitoon pääsyn viivettä, ensihoidon vasteaikojen hidastumista sekä sitä, että väestö mahdollisesti jättää pitkien välimatkojen takia hakeutumatta palveluiden piiriin tilanteissa, joissa se on tarpeellista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin toisaalta tuotu esiin, että myös liian pienet päivystykset ovat tutkimusten mukaan potilasturvallisuusuhka, sekä se, että hoito viivästyy sen vuoksi, ettei hoitava ammattilainen ole riittävän kokenut ja ammattitaitoinen. Keskitettyjen palvelujen arvioitiin voivan parantaa lisäksi hoitoketjun sujuvuutta, mikä voi vähentää hoitoon pääsyn viivästyksiä ja parantaa hoitotuloksia. Kuulemisissa tuotiin myös esille, että on olemassa hyvin rajallinen määrä tilanteita, joissa potilaan diagnostiikka ja hoito on toteutettava yleislääkärin ja hoitajan toimesta perusterveydenhuollon yöpäivystyksen diagnostiikan ja hoidon välinein, eikä potilaan tilanne mahdollista odottamista aamuun ilman potilasturvallisuuden heikkenemistä. Ensihoidon nykykäytäntöjen mukaisesti toteuttama diagnostiikka ja hoito lääkärin etänä tukemana kaventaa potilasjoukkoa entisestään.
Valiokunta painottaa, että erikoissairaanhoidon ja päivystysten palveluverkkoa tulee suunnitella ja ohjata yli hyvinvointialuerajojen. Yöaikaisessa päivystystoiminnassa ja erikoissairaanhoidon akuuttihoidossa pääasia on diagnostiikan ja hoidon nopea saatavuus, ei ensisijaisesti potilaan tunteminen, joten hyvinvointialuerajoja voidaan ylittää heikentämättä diagnostiikan ja hoidon laatua. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 1 momentin mukaan kiireellinen sairaanhoito on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilas on tarpeen mukaan vietävä lähimpään hoitavaan yksikköön, jossa hoito on annettava. OYSin sijasta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaiden on näin ollen mahdollista hakeutua päivystykselliseen hoitoon myös esimerkiksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan, jonne Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen kunnista on pääsääntöisesti lyhyempi matka kuin OYSiin.
Kansalaisaloitteessa arvioidaan, ettei Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisella saavuteta säästöjä, vaan siitä aiheutuu enemmänkin kustannuksia. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin se, että ensihoidon lisäämistarve syö nopeasti taloudelliset hyödyt päivystysten keskittämisestä. Lisäksi kansalaisaloitteessa ja osassa valiokunnan saamista asiantuntijalausunnoista on tuotu esiin Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttamisen negatiiviset henkilöstövaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan Oulaskankaan sairaalan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttamisen arvioitu säästöpotentiaali on 1,1 miljoonaa euroa. Säästöpotentiaalia vähentävät ensihoitokuljetusten kapasiteetin mahdollisen lisäämisen vaikutukset sekä Kelan korvaamien taksimatkojen kustannusten lisäyksen vaikutukset. Ministeriön arvion mukaan ensihoitokuljetuksiin tai taksimatkoihin ei kohdistu välttämättä merkittävää lisäresursointitarvetta, mutta arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen arvion mukaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen päättyminen tuo mahdollisesti vähäisiä laskennallisia säästöjä (säästöpotentiaali arviolta 1,2 miljoonaa euroa), mutta niiden realisoitumisessa on lukuisia epävarmuustekijöitä ottaen huomioon mahdolliset muut vaihtoehtoiskustannukset kuten ensihoidon ja Kelan korvaamien taksimatkojen kustannukset sekä kustannukset, jotka aiheutuvat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yöpäivystystä mahdollisesti jatkossa käyttävien Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaiden palvelujen laskutuksesta (arviolta 0,6 miljoonaa euroa).
Mahdollista säästöpotentiaaliakin kriittisempänä tekijänä sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyyden kannalta valiokunta korostaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä, millä on huomattava merkitys hyvinvointialueen järjestämisvastuun käytännön toteuttamisessa. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten myötä hyvinvointialueilla on nykyistä parempi mahdollisuus suunnitella niukkenevien ja kilpailtujen henkilöstöresurssien käyttöä ja tehokkaampaa kohdentamista. Samalla paranevat mahdollisuudet vähentää vuokratyövoiman käyttöä, mikä hillitsee myös kustannusten kasvua. Tieteellinen näyttö tukee näkemystä siitä, että alueen terveydenhuollon voimavaroja kohdennettaessa tulee painottaa perusterveydenhuollon kiireetöntä toimintaa. Valiokunta korostaakin, että lähtökohtaisesti yöaikaisen terveydenhuollon päivystyspalvelun tulee olla ihmisille viimesijaista palvelua. Päiväaikaisten perustason palvelujen saatavuus on inhimillisesti ja myös kustannusten hallinnan kannalta keskeistä. Valiokunta myös painottaa, että kaikki perusterveydenhuollon päivystysverkkoon tehtävät taloudelliset ja henkilöresursointimuutokset (yleislääkärit ja hoitajat) vaikuttavat perusterveydenhuollon päiväaikaiseen kiireettömään toimintaan. Harvaan asutuilla alueilla henkilöstön saatavuus on usein suurempi haaste kuin taloudelliset resurssit.
Kansalaisaloitteessa on katsottu, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla tulee olla oikeus päättää oman alueensa päivystystoiminnasta vähintään perusterveydenhuollon osalta. Tähän liittyen valiokunta toteaa sosiaali- ja terveysministeriöltä saatuun selvitykseen viitaten, ettei vain yliopistollista sairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden oikeudelle päättää muista hyvinvointialueista poiketen perusterveydenhuollon yöaikaisesta päivystyksestä ole nähtävissä perusteita. Osa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista puolestaan toi esiin, että perusterveydenhuollon päivystysratkaisut tulee jättää kunkin hyvinvointialueen itse ratkaistavaksi alueellisten tarpeiden perusteella, sillä perusterveydenhuollon toteuttamisen olosuhteet eri puolilla maata vaihtelevat erittäin runsaasti väestörakenteesta, alueen rakenteesta, etäisyyksistä ja yhteyksistä johtuen. Kunkin hyvinvointialueen katsottiin pystyvän parhaiten itse arvioimaan, miten perusterveydenhuollon päivystyspalvelut pystytään tosiasiallisesti järjestämään ottaen huomioon palvelujen saavutettavuus, kustannustehokkuus sekä erikoissairaanhoidon päivystyksen kapasiteetti ja mahdollinen ruuhkautuminen. Tähän liittyen valiokunta kuitenkin toteaa, että terveydenhuoltolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen () mukaan hyvinvointialueilla on usein osoittautunut vaikeaksi saada paikallisesti ja alueellisesti aikaan päätöksiä sairaaloiden ja päivystysten palveluverkon osalta, mikä on johtanut osin epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja osaamisen jakautumiseen sekä työpanoksen hinnan nousuun ostopalveluiden ja vuokratyövoiman myötä. Terveydenhuoltolain uudistuksen tavoitteena on ollut päivystysjärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena kansallisesta näkökulmasta, eivätkä terveydenhuoltolakiin tehdyt muutokset ole myöskään perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ongelmallisia alueiden itsehallinnon näkökulmasta ().
1081/2024
1081/2024
Valiokunta toteaa, että päivystystä ja leikkaustoimintaa koskeva terveydenhuoltolain muutos () perustui asian perusteelliseen ja asianmukaiseen valiokunta- ja täysistuntokäsittelyyn, jossa tulivat laaja-alaisesti ja monipuolisesti esiin sekä asiaa kannattavien että vastustavien näkökohdat. Valiokunta toteaa, että kansalaisaloitteessa esiin tuodut seikat ovat sinänsä huomionarvoisia tekijöitä, kun arvioidaan sitä, millä paikkakunnilla on perusteltua järjestää ympärivuorokautista päivystystä. Kunkin yksittäisen päivystysyksikön osalta voidaan esittää yöpäivystyksen säilyttämistä ja lopettamista puoltavia näkökohtia. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kansalaisaloitetta koskevat näkemykset jakaantuivat. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue itse piti Oulaskankaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä perusteltuna ja välttämättömänä ja kannatti kansalaisaloitteen ehdotusta terveydenhuoltolain muuttamisesta. Valiokunta kuitenkin toteaa, ettei kansalaisaloitteessa tai muuten ole tullut esiin sellaisia uusia seikkoja, jotka puoltaisivat Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen jatkamista eduskunnan aiemmin tekemän päätöksen vastaisesti, minkä vuoksi valiokunta ei kannata kansalaisaloitteen hyväksymistä. Käsiteltäessä terveydenhuoltolain muuttamista koskevaa hallituksen esitystä () eduskunnassa perustuslakivaliokunta katsoi, että esitys voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä (). Valiokunta myös toteaa, että kyseessä on vastikään hyväksytty lainmuutos, joka on vasta 1.10.2025 tulossa voimaan, ja korostaa perustuslakivaliokunnan kannanoton tavoin, että lainsäädännössä on yleisesti syytä pyrkiä johdonmukaisuuteen ja vakauteen (—). Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä seurata terveydenhuoltolain muutoksen () toimeenpanoa hyvinvointialueilla sekä sen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja potilasturvallisuuteen. Tähän liittyen valiokunta toteaa, että hyväksyessään terveydenhuoltolain muuttamisesta annetun lain eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnön pohjalta myös sairaalaverkon ja päivystystoiminnan muutosten vaikutusten seurantaa koskevan lausuman (,).
Kansalaisaloitteen arviointia
Eriävä mielipide
Vastalause
Perustelut
Esitämme hyväksyttäväksi kansalaisaloitteen ehdotuksen Oulaskankaan yöaikaisen perusterveydenhuollon päivystyksen jatkamisesta niin, että ehdotetussa 50 §:ssä esitetään kaikille hyvinvointialueille oikeus päättää perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämisestä.
Oulaskankaan perusterveydenhuollon ympärivuorokautisella päivystyksellä on aloitteen perusteella ja valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan keskeinen rooli alueen julkisessa terveydenhuollossa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on maantieteellisesti laaja alue, ja Oulaskankaan sairaala palvelee noin 120 000:ta asukasta Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella. Väestön palvelutarpeen, hoitoketjujen toimivuuden ja potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi perusteltua, että alueella olisi mahdollisuus hakeutua yöaikana hoitoon kohtuullisen etäisyyden päähän Oulaskankaan päivystykseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yöpäivystyksen päättyminen tuo valtiolle mahdollisesti vähäisiä laskennallisia säästöjä, mutta niiden realisoitumisessa on lukuisia epävarmuustekijöitä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen selkeä tahtotila on ollut, että Oulaskankaan sairaalassa olisi ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys. Pohteen aluevaltuusto on 29.10.2024 päättänyt, että Oulaskankaan sairaalasta kehitetään alueen akuuttihoidon keskittymää ja että Oulaskankaan sairaalassa järjestetään jatkossa perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, mikäli lainsäädäntö sen sallii.
Tiukan yksityiskohtaisesti säädelty soten järjestäminen vaikeuttaa alueellisten olosuhteiden huomioimista ja mahdollisuutta järjestää perusterveydenhuolto väestön tarpeet ja turvallisuus edellä. Malli heikentää myös alueiden lähtökohtaisestikin rajoitettua itsehallintoa. Hyvinvointialueilla on paras tieto siitä, miten päivystyspalvelut voidaan käytännössä järjestää saavutettavasti ja kustannustehokkaasti. Alueiden omat arviot myös potilasturvallisuuden vaarantumisesta on syytä ottaa vakavasti huomioon etenkin haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon tai monialaisia palveluja tarvitsevien asukkaiden kannalta. Päivystysten sulkemisen vaikutukset asiakas- ja potilasturvallisuuteen voivat olla merkittäviä, jos haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden palvelujen saavutettavuus vaikeutuu tai lisäsäästöt heikentävät tosiasiallista palvelujen saatavuutta. Kaiken kaikkiaan yhdenvertaisuus ei toteudu, palveluiden saatavuus ja saavutettavuus heikkenevät ja potilasturvallisuus vaarantuu, jos hoidon tarpeen arvioon ja hoitoon ei pääse oikea-aikaisesti.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on esitetty, että perusterveydenhuollon päivystysratkaisut tulisi jättää alueellisten päättäjien ratkaistavaksi alueellisten tarpeiden perusteella. Esimerkiksi Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus katsoo, että hyvinvointialueiden omaehtoinen säätely ja yhteistyöalueiden sopimukset tulisi nähdä ensisijaisina keinoina ohjata toimintaa. Yhdenvertaisuutta edistäisi se, että kaikille hyvinvointialueille ja palvelunjärjestäjille annetaan yhtäläiset valtuudet tehdä oman väestönsä palveluja koskevia päätöksiä. Lääkäriliiton arvion mukaan vuodeosastotoiminnan edellyttämät yöaikaiset päivystysratkaisut on jätetty alueen päätettäviksi, ja monissa pienemmissä yksiköissä tällä päivystysresurssilla voitaisiin toteuttaa myös muu ympärivuorokautinen päivystys. Valtio voisi ohjata alueita kustannustehokkuuteen edellyttämällä lainsäädännössä, että ympärivuorokautisten päivystyspisteiden ylläpito tulee perustella myös taloudellisella tehokkuudella, jossa huomioidaan vaikutukset muuhun toimintaan ja muihin kustannuksiin. On myös huomattava, että päivystysten sulkemisesta aiheutuva säästö saattaa jäädä näennäiseksi, etenkin kun huomioidaan ensihoidon kustannukset ja Kelan korvaamien taksimatkojen lisääntyminen. Asiakas- ja potilasturvallisuuden heikkeneminen kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja, ja laskennallinen säästöpotentiaali saattaa jäädä saavuttamatta hoitoviiveiden tai haittojen hoitamisen aiheuttamien kustannusten kasvaessa.
On selvää, että hyvä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus päivä- ja ilta-aikaan, jatkohoidon ja -palvelun toimivuus ja asiakaskohtainen suunnitelmallisuus ovat terveydenhuollon ydintä ja tärkeitä myös yöaikaisen päivystyksen tarpeen vähentämisessä. Terveydenhuollon voimavaroja kohdennettaessa tulisi painottaa perusterveydenhuollon kiireetöntä toimintaa ja omalääkärimallin käyttöönottoa, joilla on tieteellisen tutkimuksen perusteella todettu olevan päivystyspalvelujen tarvetta vähentävä vaikutus. Mikään varautuminen päivällä ei kuitenkaan voi korvata yöaikaista päivystystä silloin, kun sen tarve tulee. Alueilla tulisikin olla mahdollisuus omien resurssiensa puitteissa arvioida ja päättää päivystyksen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä turvatakseen alueen asukkaille yhdenvertaisen palveluiden saatavuuden ja potilasturvallisuuden.
Oulaskankaan ympärivuorokautinen päivystys on perusteltu
Perusterveydenhuollon järjestäminen hyvinvointialueiden vastuulla
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että
eduskunta hyväksyy kansalaisaloitteeseen KAA 2/2025 vp sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä siten, että ehdotetussa 50 §:n muutoksessa esitetään kaikille hyvinvointialueille oikeus järjestää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä.
Helsingissä 23.9.2025
Aki
Lindén
sd
Krista
Kiuru
sd
Kim
Berg
sd
Ville
Merinen
sd
Hilkka
Kemppi
kesk
Hanna-Leena
Mattila
kesk
Markku
Siponen
kesk
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen KAA 2/2025 vp sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.
Vastalauseet
1 vastalausetta jätettiin mietintöön omine kannanottoehdotuksineen. Vastalauseet eivät muuta valiokunnan enemmistön päätösehdotusta, mutta ne kirjataan mietintöön ja niistä voidaan äänestää täysistunnossa.