Eduskunnan puhemiehelle
Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan seuraavasti: "Edistetään biokaasutuotannon kehittämistä ja käynnistämistä sekä biokaasun monipuolista käyttöä." Kuluneen hallituskauden aikana on kuitenkin käynyt niin, että biokaasulaitosten rakentaminen maatiloille on Suomessa loppunut kokonaan.
Nykyhetkeä kuvaa hyvin muuttunut tilanne: Vuonna 2022 Suomeen rakennettiin ainakin kahdeksan uutta biokaasulaitosta. Vuonna 2025 ei yhtäkään maatilatason laitosta. Samaan aikaan kuluvana vuonna pelkästään yksi suomalainen yritys rakentaa Ruotsiin neljää maatilatason biokaasulaitosta.
Dramaattisesti muuttuneen tilanteen taustalla on useita syitä. Ensimmäinen ongelma on lisääntynyt sääntely, jota Orpon hallituskaudenkin aikana on tehty. Vuoden 2024 alusta voimaan tuli kestävyyslain muutos, jossa todentamisvaatimus ulotettiin alle 2 MW:n laitoksille sähkön ja lämmön tuotantoon. Nämä laitokset eivät kuulu RED-direktiivin soveltamisalaan, joten kyseessä on ylimääräinen kansallinen sääntely. Hallituksen "kevennys" maatilojen biokaasulaitosten byrokratiaan on ympäristölupamaksujen korotus (VnA 858/2024).
Toinen ongelma on se, että Energiavirasto tulkitsee lakeja todella tiukasti. Talousvaliokunta on biokaasualaa koskevissa mietinnöissään pyrkinyt rajoittamaan vaikutuksia, joita sääntely käytännössä aiheuttaa. Talousvaliokunnan mietinnössä 12/2023 otettiin kantaa sääntelyyn, joka liittyi aiemmin mainitun todentamisvaatimuksen toteuttamiseen. Mietinnössä todetaan seuraavasti:
TaVM 12/2023 vpTaVM 12/2023 vp
TaVM 12/2023 vpTaVM 12/2023 vp
Kestävyyslaissa säädetään todennuksen toteuttamisesta säännöllisesti. Esimerkiksi ELY-keskukset tulkitsevat säännöllisen tarkastuksen tarkoittavan ympäristönsuojelulain mukaisessa toiminnassa 1—5 vuoden välein tapahtuvaa tarkastusta. Talousvaliokunnan selkeästä kannasta huolimatta Energiavirasto on lain voimaantulosta lähtien edellyttänyt kestävyyden todentamista vuosittain kaikille biometaania tuottaville laitoksille, myös pienille maatilakokoisille biokaasulaitoksille. Energiavirasto tulkitsee, että todentamismenettelyn keventäminen koskee vain laitoksia, joissa on pelkkä sähkön- ja lämmöntuotanto.
Talousvaliokunta on edelleen korostanut mietinnössään 8/2025 seuraavasti:
"Energiavirastolla on jo nyt varsin laaja harkintavalta päättää, kuinka usein toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmä on todennettava ja kuinka usein laitoskäyntejä on tehtävä ilman tarvetta tehdä lainsäädäntöön muutoksia."(TaVM 8/2025 vp)
Harkintavaltaa Energiavirasto käyttää siten, että kaikki muut paitsi alle 2 MW:n sähkö- ja lämpölaitokset todennetaan vuosittain. Energiaviraston ylitiukka tulkinta maksaa pienille, maatiloilla biokaasua tuottaville yrittäjille tuhansia euroja (3 000—7 000 euroa) vuodessa.
Tämä ei ole ollut eduskunnan talousvaliokunnan tahtotila, kuten edellä olevien mietintöjen kirjaukset selkeästi osoittavat.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Katsooko hallitus, että energiaviraston toiminta ja tulkinta alan sääntelystä on talousvaliokunnan mietinnön mukainen,
mitä ministeri aikoo tehdä, että todentamisväli olisi lain sanamuodon mukaan "säännöllinen", eli yleisen laintulkinnan mukaan 1—5 vuoden välein toteutuva,
miten hallitus aikoo todella keventää sääntelyä ja hallinnollisia kustannuksia maatilojen biokaasulaitosten osalta,
mtä ministeri aikoo tehdä, että Energiavirasto toimisi valiokunnan tahtotilan mukaan ja vapauttaisi maatilojen pienet biokaasulaitokset kestävyyden todentamisesta, koska kestävyysdirektiivi RED II ei todentamista edellytä?