Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Lakivaliokunta käsittelee valtion vuoden 2026 talousarvioesitystä oikeusministeriön hallinnonalan määrärahojen osalta lakivaliokunnan toimialan kannalta. Lisäksi valiokunta lausuu hallinnonalan määrärahatilanteesta ensi vuotta pitemmällä tähtäimellä.
Talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodelle määrärahoja yhteensä noin 1,2 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 37 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon.
Hallinnonalan määrärahatasoa on kehyskaudella vahvistettu. Taustalla on viime vaalikauden lopulla laadittu oikeudenhoidon selonteko (—), jossa on laaja-alaisesti selvitetty oikeusministeriön hallinnonalan toimintaedellytyksiä ja todettu rahoitusvaje hallinnonalalle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Vuodesta 2027 lähtien oikeudenhoidon turvaamisen pysyvä lisämääräraha on 75 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 talousarvioesityksessä oikeudenhoidon turvaamisen lisämäärärahat ovat 80 miljoonaa euroa sisältäen myös ruuhkanpurkurahoitusta. Kyseisiä lisämäärärahoja osoitetaan erityisesti tuomioistuimille, syyttäjille, rangaistusten täytäntöönpanoon, ulosottotoimeen ja oikeuspalveluihin.
Aiempiin kannanottoihinsa viitaten lakivaliokunta pitää oikeudenhoidon määrärahojen pysyviä lisäyksiä erittäin tärkeinä (ks. mm.,, s. 2,, s. 2,, s. 3, sekä, s. 12). Hallinnonalan rahoitusvajeen korjaaminen on välttämätöntä oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi, käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja henkilöstön työkuorman vähentämiseksi.
Liikkumavaran kiristymisestä huolimatta oikeudenhoidon arvioidaan pysyvän ensi vuonna kokonaisuudessaan toimintakykyisenä oikeudenhoidon selontekorahoituksen ansiosta. Valiokunta pitää tätä erittäin tärkeänä. Ulosottolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen määrärahojen riittävyyteen liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita, joita käsitellään tarkemmin seuraavassa.
Ulosottotoimen rahoitus on hyvin haasteellinen. Akuutin haasteen aiheuttavat erityisesti huoneistojen ja kiinteistöjen myynnit, sillä talouden kokonaistilanne on lisännyt ulosottomyyntiin tulevien kohteiden määrää merkittävästi ja realisoinnit ovat ruuhkautuneet. Myynnin viivästyminen lisää myyntikohteen ylläpidon kuluja ja kasvattaa riskiä kohteen arvon alenemisesta heikentäen velallisten ja velkojien asemaa. Kyse on akuutista ongelmasta, jonka ratkaisemiseksi Ulosottolaitos tarvitsisi kertaluonteisen lisämäärärahan.
Edellä esitettyyn viitaten lakivaliokunta pitää tärkeänä, että Ulosottolaitoksen toimintaedellytykset turvataan.
Talousarvioesityksessä Rikosseuraamuslaitokselle osoitetaan lisämäärärahoja rangaistusten kiristämisistä aiheutuvaan vankimäärän kasvuun. Myönnetystä lisämäärärahasta huolimatta taloudellisten voimavarojen ja henkilöstöresurssien niukkuus sekä riittämätön määrä vankipaikkoja muodostavat saadun selvityksen mukaan merkittävän riskin Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalle. Myös mahdollisuudet tarjota rikoksettomaan elämäntapaan tähtäävää kuntouttavaa toimintaa ovat heikentyneet.
Lakivaliokunta korostaa Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytysten turvaamisen tärkeyttä. Valiokunta toistaa aiemmin esittämänsä siitä, että riittämättömät resurssit ovat merkittävä riski Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalle, täytäntöönpanon turvallisuudelle ja työturvallisuudelle (ks.,,,sekä, s. 3 ja siinä viitatut aiemmat kannanotot). Myös vankien päihde- ja mielenterveyskuntoutuksesta sekä palvelujen jatkumisesta rangaistuksen täytäntöönpanon jälkeen on tärkeää huolehtia.
Vaikka oikeudenhoidon arvioidaan olevan vielä ensi vuonna kokonaisuudessaan toimintakykyinen, tilanteen arvioidaan heikentyvän sen jälkeen. Valiokunnan saamien arvioiden mukaan oikeudenhoidon selonteossa asetettuihin tavoitteisiin ei todennäköisesti päästä oikeudenhoidon turvaamiseen osoitetuista pysyvistä lisämäärärahoista huolimatta.
Saadun selvityksen mukaan oikeudenhoidon toimintaympäristö on muuttunut oikeudenhoidon selonteon valmistelusta. Esimerkiksi syyttäjien käsiteltäväksi saapuvien asioiden määrä on kasvanut. Tämä johtuu poliisin resurssien lisäyksistä ja rikostutkintaan tehdystä kohdennuksesta. Vastaavaa lisäystä ei ole kohdennettu muille rikosprosessiketjun toimijoille, millä on kielteisiä vaikutuksia rikosprosessiketjun toimivuuteen ja joutuisuuteen. Syyttäjälaitoksen arvion mukaan käsiteltäväksi saapuneiden asioiden lisääntyminen, määrärahaleikkaukset ja voimakkaasti kasvaneet ICT-menot merkitsevät, ettei oikeudenhoidon selonteossa annettuja tavoitteita voida nykyresursseilla saavuttaa.
Myös tuomioistuinlaitoksessa vireillä olevien asioiden määrät ja keskimääräiset käsittelyajat ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan edelleen korkealla tasolla, ruuhkautuminen on ollut pitkäkestoista eikä ruuhkia ole saatu vielä purettua oikeudenhoidon turvaamisen lisämäärärahasta huolimatta. Oikeudenhoidon selonteossa tavoitteeksi asetettuihin käsittelyaikoihin ei siten todennäköisesti päästä. Määrärahojen merkittävä lasku tulevina vuosina tulee vaikeuttamaan tilannetta huomattavasti.
Rikosuhrimaksujen korottamisen myötä ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myönteisiä lisämäärärahoja rikoksen uhrien tukipalveluille. Valiokunta on rahoituksen riittävyydestä pitemmällä tähtäimellä kuitenkin huolissaan, sillä palvelujen rahoitukseen on aiemmin kohdistettu leikkauksia ja uudet EU-velvoitteet tulevat lähivuosina vaikuttamaan tukipalveluihin ja niiden rahoitustarpeisiin. Niin ikään valiokunta kantaa huolta oikeusministeriön hallinnonalan järjestöjen avustusleikkausten vaikutuksista.
Oikeudenhoidon seuraava selonteko annetaan eduskunnalle ensi vuoden syksyllä. Valiokunta edellyttää, että siinä käsitellään tarkoin aiemman selonteon tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä arvioidaan toiminnan tulevia rahoitus- ja kehittämistarpeita.
Valtion vuoden 2026 talousarvioesitys Määrärahatilanne vuoden 2026 jälkeen
Määrärahatilanne kokonaisuutena.
Ulosottolaitos.
Rikosseuraamuslaitos.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Lakivaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.