Hallituksen esitys eduskunnalle kielitutkintoja koskevan lainsäädännön muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on, että kielitutkintojen järjestelmä vastaisi paremmin kasvavien osallistujamäärien tarpeisiin osoittaa kielitaito kielitutkinnolla erilaisia tarkoituksia varten.

Kielitutkintojärjestelmän joustavoittamiseksi esityksellä mahdollistettaisiin yleisten kielitutkintojen suorittaminen osakokeina. Lisäksi esityksessä ehdotetaan nykyisen valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmän lakkauttamista ja sulauttamista osaksi yleisiä kielitutkintoja. Esityksessä ehdotetaan myös muita tutkintoprosessia joustavoittavia ja sujuvoittavia muutoksia, kuten Oman Opintopolun hyödyntämistä tutkintotulosten tiedoksiannossa. Lisäksi päivitettäisiin kielitutkintorekistereitä koskevat säännökset.

Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Esityksen lähtökohdat ja keskeiset ehdotukset Yleisten kielitutkintojen sähköistämisen laajentaminen ja eräitä muita huomioita Voimaantulo ja seuranta

HE 62/2025 vp

Valiokunta pitää perusteltuna ehdotusta muuttaa kielitutkintojärjestelmää siten, että yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen sijasta ylläpidetään vain yleisiä kielitutkintoja. Yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen on todettu olevan osittain päällekkäisiä (HE s. 23) ja toisiaan korvaavia (HE s. 28, 46). Yleisten kielitutkintojen on arvioitu soveltuvan kasvaviin osallistujamääriin valtionhallinnon kielitutkintoja paremmin.

Valiokunnan mielestä myös muut hallituksen esityksen ehdotukset tutkintoprosessin joustavoittamiseksi, kuten mahdollisuus suorittaa tutkinto osakokeina, ovat kannatettavia. Tutkinnon suorittamisen mahdollisuuksia edesauttaa myös tutkintotilaisuuksien alueellisen saatavuuden turvaaminen (4 §:n 2 mom.), jota hallituksen esityksessä ehdotetaan vahvistettavaksi siten, että niitä tulee olla alueellisesti nykyisin vaaditun riittävän määrän lisäksi riittävän usein.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa lakiesitysten hyväksymistä seuraavin huomioin ja mietinnön yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin muutosesityksin.

Kielitutkintoprosessia on sähköistetty eräiltä osin, mutta itse kielitesti ja tutkintotodistukset ovat edelleen paperisia. Valiokunta pitää myönteisenä hallituksen esityksen tavoitetta laajentaa tutkintoprosessin eri vaiheiden sähköistämistä kielitutkintojen tutkintoprosessin sujuvoittamiseksi. Esimerkiksi kokeen suorittaminen digitaalisella koealustalla ja tutkintotulosten välittäminen sähköisesti paperitodistusten postittamisen sijasta osallistujille ja muille niiden saamiseen oikeutetuille, kuten viranomaisille, nopeuttavat prosessia huomattavasti.

Valiokunta korostaa, että kielitutkintojärjestelmän digitalisointi tulee valmistella huolellisesti esimerkiksi ylioppilastutkinnon sähköistämisestä saatuja kokemuksia hyödyntäen. Valiokunta toteaa hallituksen esitykseen (HE s. 24) viitaten, että tutkintoprosessin digitalisoimisessa tulee varmistua siitä, että kielitutkintoon voivat osallistua myös ne, joiden digitaaliset taidot ovat tavallista heikommat. Tutkintoon tulee olla mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti ja esteettömästi digitaalinen saavutettavuus huomioon ottaen.

Valiokunta kannattaa esitystä tallettaa yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteriin tutkintoon osallistuneen henkilön oppijanumero henkilötunnuksen sijasta. Tämä on yhdenmukainen käytäntö muiden Opetushallituksen ylläpitämien opetuksen ja koulutuksen rekisterien ja tietovarantojen kanssa. Muutoksesta aiheutuvan tietojärjestelmien uudistamisen tarvetta vähentää se, että esimerkiksi viranomaisilla, joilla on lakisääteinen oikeus hakea tarvitsemiaan tietoja rekisteristä, säilyy mahdollisuus saada tietoja rekisteristä henkilötunnuksella oppijanumerorekisterin kautta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallituksen esityksessä on huomioitu viittomakielen tutkinnon suorittaminen. Yleisistä kielitutkinnoista annettavaan asetukseen tullaan sisällyttämään tarkentavat säännökset muun muassa viittomakielen osakokeista. Asetuksessa ei ole tarkoitus viitata tiettyyn viittomakieleen, kuten suomalaiseen tai suomenruotsalaiseen viittomakieleen, vaan viittomakielisiin osakokeisiin yleisesti muita kieliä vastaavasti. Tutkintokielistä päättää jo nykyisen lain mukaan Opetushallitus.

Joissakin asiantuntijalausunnoissa on pidetty ehdotettua voimaantuloaikataulua liian kireänä. Saatuun selvitykseen viitaten valiokunta pitää tärkeänä, että tutkintojärjestelmän uudistamisen yhtä tarkoitusta eli tarkoitusta purkaa nykyiset ruuhkat päästään toteuttamaan mahdollisimman pian, jotta järjestelmä pystyy vastaamaan myös tuleviin osallistujamäärien kasvuun, ja puoltaa voimaantulon ajankohdan säilyttämistä hallituksen esityksessä ehdotetun mukaisena. Lainsäädännön hallitun voimaantulon turvaamiseksi hallituksen esitykseen sisältyy eräitä siirtymäaikoja, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt yhdessä Opetushallituksen kanssa sellaisiksi, että siirtymästä tulisi mahdollisimman sujuva.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetun lainsäädännön muutoksen toimivuutta ja sen toimeenpanon edellyttämien resurssien riittävyyttä seurataan ja arvioidaan huolellisesti ja että mahdollisten epäkohtien korjaamiseen ryhdytään mahdollisimman pian.

Menettelyn sähköistämisen laajentaminen.

Oppijanumeron käyttöönotto.

Viittomakielen tutkinto.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta

8 §. Arvioijarekisteri.

10 §. Yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteri.

12 a §. Tutkinnon suorittajalle annettavat tiedot arvostelusta.

Valiokunta toteaa asiantuntijalausuntoon viitaten, että ehdotus poistaa pykälän 2 momentin lopusta siihen nykyisin sisältyvä vaatimus tallettaa arvioijarekisteriin arvioijaa koskevat tarpeelliset yhteystiedot voi aiheuttaa ongelmia sekä Opetushallitukselle että Soveltavan kielentutkimuksen keskukselle (Solki). Opetushallitus vastaa arvioijarekisteristä ja sen tietojen ajantasaisuudesta, minkä vuoksi sillä tulee olla mahdollisuus saada yhteys arvioijiin. Myös Solki tarvitsee arvioijien yhteystietoja, koska sen yhteydenpito arvioijiin on jatkuvaa arviointitilaisuuksien ja arviointiin tulevien suoritusten vuoksi.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että edellä todetun yhteydenpidon turvaamiseksi arvioijarekisteriin talletetaan jatkossakin arvioijien yhteystiedot voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti, ja ehdottaa, että pykälän 2 momentin loppuun palautetaan siinä nykyisin oleva säännös siitä, että rekisteriin talletetaan tarpeelliset yhteystiedot.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että suoritettuja kielitutkintoja ja muita säännöksessä mainittuja tietoja säilytetään 110 vuotta. Asiantuntijalausunnossa on todettu, että ehdotettu säilytysaika on liian pitkä ja aiheuttaa sen, että Opetushallituksen on vastattava tutkinnon suorittajien tietojen säilyttämisestä käytännössä pysyvästi. Tämä lisäisi Opetushallitukselle huomattavia digitaaliseen säilyttämiseen ja tiedon elinkaareen liittyviä velvoitteita.

Hallituksen esityksen perustelujen (HE s. 35) mukaan tutkintorekisterin tietojen säilytysaika on katsottu tarpeen säätää nykyistä 30 vuoden säilytysaikaa pitemmäksi, koska tietoja voidaan tarvita henkilön elinaikana. Tietojen säilyttämisen ajallinen tarve on siten henkilön elinaika, mutta hallituksen esityksestä ei ilmene, miksi siinä on ehdotettu säilytysajaksi 110 vuotta eikä rekisteröidyn henkilön tietojen säilyttämisen tarvetta vastaten rekisteröidyn henkilön elinikää. Valiokunta ehdottaa tutkintorekisterin tietojen säilytysajan muuttamista siten, että se on hallituksen esityksen perusteluissa esitetyn tarpeen mukaisesti henkilön elinikä ehdotetun 110 vuoden sijasta.

Ehdotetussa pykälässä esitetään säädettäväksi tutkinnon tai sen osakokeen suorittajan oikeudesta saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta hänen koesuoritukseensa. Saatuun selvitykseen viitaten valiokunta toteaa, että säännökseen sisältyvä termi ”koesuoritus” on virheellinen, koska tietopyyntö kohdistuu suoritettuun tutkintoon tai sen osakokeeseen ja siten henkilön testi- tai tutkintosuoritukseen eikä koesuoritukseen. Valiokunta ehdottaa säännöksen sanamuodon korjaamista siten, että siitä poistetaan sana ”koesuoritukseensa” ja lisätään sen tilalle sanat ”testi- tai tutkintosuoritukseensa”.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 1 §:n 3 momentti,

muutetaan 2, 4 ja 8–11 § sekä 13 §:n 1 ja 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2, 9 ja 11 § sekä 13 §:n 1 ja 3 momentti laissa 1082/2022 sekä 4 § osaksi laissa 1082/2022, sekä

lisätään lakiin uusi 10 a ja 12 a § seuraavasti:

2 §

Tutkintojen hallinto

Yleisestä kielitutkintojärjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta vastaa Opetushallitus. Opetushallitus voi tehdä yleisten kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen taikka muiden sellaisten julkisyhteisöjen tai yhteisöjen kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin.

4 §

Tutkintojen järjestäminen

Opetushallitus voi sopia tutkintojen järjestämisestä sellaisten julkisyhteisöjen tai yhteisöjen kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus ja edellytykset tutkintojen järjestämiseen.

Sopimuksia tehtäessä on otettava huomioon, että tutkintotilaisuuksia on tarjolla alueellisesti riittävä määrä ja riittävän usein. Sopimus voidaan purkaa, jos tutkinnon järjestäjä laiminlyö sopimuksen mukaisia tehtäviään.

8 §

Arvioijarekisteri

Opetushallitus ylläpitää yleisten kielitutkintojen arviointiin osallistuvista henkilöistä rekisteriä tutkintosuoritusten arviointia varten.

Lisäksi rekisteriin talletetaan tarpeelliset yhteystiedot.

Rekisteriin talletetaan henkilön nimi, oppijanumero sekä ne kielet ja tasot, joita henkilö on oikeutettu arvioimaan.

Henkilö merkitään arvioijarekisteriin viiden vuoden ajaksi, ja merkintä voidaan hakemuksesta uusia edellyttäen, että henkilö täyttää edelleen 7 §:ssä säädetyt vaatimukset ja on ylläpitänyt arviointitaitoaan käytännössä ja osallistunut säännöllisesti arviointitilaisuuksiin. Jos henkilön suorittamissa arvioinneissa ilmenee olennaisia puutteita tai laiminlyöntejä, Opetushallitus voi arvioijaa kuultuaan poistaa merkinnän ennen määräajan päättymistä.

9 §

Tutkintotodistus

Tutkintoon osallistuja saa todistuksen, joka sisältää arvioinnin sen tasoisesta tutkinnosta, tutkinnon osakokeesta tai osakokeiden kokonaisuudesta, johon hän on osallistunut.

10 §

Yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteri

Opetushallitus ylläpitää yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteriä suoritettuja kielitutkintoja ja tutkintoihin sisältyviä osakokeita koskevien tietojen säilyttämistä sekä yleisen kielitutkinnon toimivuuden seurantaa varten.

Rekisteriin talletetaan yleiseen kielitutkintoon osallistuneen nimi, oppijanumero, kansalaisuus, sukupuoli, tutkinnon tai osakokeen suorittamispaikka, tutkintokieli, tutkinnon tai osakokeen taso, saadut taitotasoarviot, tutkintokertojen ajankohta, tarpeelliset yhteystiedot ja tieto 11 §:n 3 momentissa tarkoitettujen maksuttomien suorituskertojen käyttämisestä.

henkilön eliniän

Tiedot henkilön suorittamien kielitutkintojen tai niiden osakokeiden tutkintokielistä, saaduista taitotasoarvioista, tutkintokertojen ajankohdasta sekä 11 §:n 3 momentissa tarkoitettujen maksuttomien suorituskertojen käyttämisestä säilytetään.

10 a §

Yleisten kielitutkintojen tutkintorekisterin tietojen käyttäminen ja luovuttaminen

Tietojen luovuttamiseen yleisten kielitutkintojen tutkintorekisteristä sovelletaan, mitä valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 29 §:n 1, 2, 5 ja 7 momentissa säädetään tietojen katsomisesta, käyttämisestä ja luovuttamisesta opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun avulla.

11 §

Tutkintomaksu

Opetushallitus perii tutkintoon ilmoittautuneelta tutkintomaksun. Tutkintomaksun määrästä eri taitotasoilla säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista säädetään.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa tutkintoon tai sen osakokeeseen saa ilmoittautua maksutta kolme kertaa.

Tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon oman sairautensa vuoksi. Maksua ei kuitenkaan palauteta, jos tutkintoon ilmoittautunut ei ole perunut ilmoittautumistaan ennen tutkintotilaisuuden alkua. Hakemus maksun palauttamisesta tulee tehdä Opetushallitukselle kahden viikon kuluessa tutkintopäivästä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, suomen tai ruotsin kielen ylimmän taitotason tutkintoon tai sen osakokeeseen osallistumisesta ei peritä maksua henkilöltä, joka on:

1) suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tarkoitetun tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon;

2) suorittamassa korkeakoulututkintoa;

3) suorittanut korkeakoulututkinnon.

12 a §

Tutkinnon suorittajalle annettavat tiedot arvostelusta

testi- tai tutkintosuoritukseensa

Tutkinnon tai sen osakokeen suorittajalle on hänen pyynnöstään annettava tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta hänen. Pyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset tietoonsa. Ohjeet pyynnön tekemiseen on annettava arvostelun tulosten yhteydessä.

13 §

Muutoksenhaku

Edellä 7 §:n 1 momentissa ja 11 §:n 4 momentissa tarkoitettua hakemusta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Tutkinnon tai sen osakokeen suorituksen arviointia koskevaan päätökseen saa vaatia yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunnalta oikaisua. Oikaisuvaatimus on toimitettava tutkintotoimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tutkinnon tai sen osakokeen suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovelletaan, mitä hallintolaissa säädetään. Tässä momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Mahdollisuutta suorittaa yleisen kielitutkinnon osakokeita erikseen on tarjottava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.

2.

Laki

julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 10–12 ja 15 §,

sellaisina kuin niistä ovat 12 § laissa 434/2024 ja 15 § laeissa 904/2015 ja 858/2020, sekä

muutetaan luvun 3 otsikko sekä 13 ja 14 § seuraavasti:

3 luku

Kielitaidon osoittaminen

13 §

Kielitaidon osoittaminen yleisillä kielitutkinnoilla tai opintojen yhteydessä

Kielitaidon osoittamista varten on yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetut kielitutkinnot.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, millä tavoin suomen tai ruotsin kielen taito voidaan osoittaa kielitutkinnoilla tai niiden sijasta opintojen yhteydessä suoritetuilla kielikokeilla tai opinnoilla.

14 §

Todistus vastaavasta kielitaidosta

Opetushallitus voi kielitutkintoa toimeenpanematta hakemuksesta:

1) antaa todistuksen suomen tai ruotsin kielen erinomaisesta taidosta henkilölle, joka hyväksyttävän selvityksen mukaan on aiemmalla toiminnallaan osoittanut vaadittavaa kielitaitoa;

2) päättää ulkomailla suoritettujen kieliopintojen rinnastamisesta yleisiin kielitutkintoihin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen sääntelyn mukaisen valtionhallinnon kielitutkinnon suorituksia voi aloittaa kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta ja hylättyjä osakokeita uusia kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Näihin suorituksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Kielitutkintoon osallistumisesta ja lautakunnan päätöksistä perittävien maksujen suuruudesta siirtymäaikana annetaan tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

Jos muualla lainsäädännössä säädetään kielitaidon osoittamisesta valtionhallinnon kielitutkinnolla, voidaan se tämän lain voimaantulon jälkeen tarvittaessa rinnastaa yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa tarkoitettuihin yleisiin kielitutkintoihin. Viittaus valtionhallinnon kielitutkintojen tiettyyn tasoon rinnastuu yleisten kielitutkintojen taitotasoihin 13 §:n nojalla annettujen säännösten mukaisesti.