Hallituksen esitys eduskunnalle yleistukea koskevaksi lainsäädännöksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yleistukilaki. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia, työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia sekä 30:tä muuta lakia.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2026.

Esitykseen sisältyy lakiehdotusten suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. Hallituksen arvion mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että perustuslakivaliokunta antaisi asiasta lausunnon.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1)Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yleistukilaki. Yleistuki on työttömyyden aikaisen perustoimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki, jota maksetaan työttömän työnhakijan työmarkkinoille hakeutumisen tai palaamisen edellytysten edistämiseksi ja parantamiseksi. Yleistuki korvaa työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, joita koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan kumottavaksi. Oikeus esitettyyn yleistukeen perustuu tarveharkintaan, mikä poikkeaa osittain nykyisestä sääntelystä. Voimassa olevassa sääntelyssä vain työmarkkinatuki on tarveharkintainen perusturvaetuus, kun sen sijaan työttömän peruspäivärahan myöntämisedellytyksiin ei sisälly tarveharkintaa.

(2)Esityksessä kuvataan (esim. s. 47—48), että ehdotettu sääntely on osa laajempaa sääntelyn uudistusta, jossa eri etuuksia yhdistetään nyt ehdotettua laajemmin. Selvyyden vuoksi perustuslakivaliokunta toteaa, että se on tarkastellut vain hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia.

(3)Yleistuella toteutetaan perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta perustoimeentulon turvaan työttömyyden aikana (, kappale 2). Perusoikeusuudistuksen esitöiden ja perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettu perustoimeentulon turva on voimassa olevasta sosiaalilainsäädännöstä riippumaton eikä siten kiinnity suoraan tiettyihin olemassa oleviin etuusjärjestelyihin (, s. 70/II,, s. 10/II, ks. myös esim., kappale 4,, kappale 6).

(4)Ehdotetut säännökset vastaavat pääosin voimassa olevaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea koskevaa sääntelyä, joka on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Säädettäväksi ehdotetun yleistukilain sääntely on perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetyn voimassa olevan työttömyysturvalain omavastuuaikaa (, s. 3), karenssiaikaa (, s. 3—4,, s. 4,) ja odotusaikoja (, s. 4) koskevaa sääntelyä vastaavaa. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti (esim.,ja) katsonut, ettei perustuslaki estä asettamasta ehtoja perustoimeentuloa turvaavan etuuden saamiselle. Osittaista yleistukea koskeva sääntely vastaisi tältä osin vastikään muutettua voimassa olevaa sääntelyä, joka on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella ().

(5)Ehdotettu sääntely poikkeaa voimassa olevasta lainsäädännöstä erityisesti sen osalta, että yleistuki olisi kokonaan tarveharkintaista. Perusoikeusuudistuksen esitöissä on todettu, että lainkohdan 2 momentissa tarkoitettu turva on yhteydessä lueteltuihin elämäntilanteisiin ja laissa kulloinkin säädettäviin etuuksien saamisedellytyksiin. Perustuslain säännös ei kuitenkaan aseta estettä sille, että järjestelmiin voidaan sisällyttää myös tarveharkintaa koskevia säännöksiä (, s. 70/I,, s. 10/II). Perustuslakivaliokunta on tämän mukaisesti pitänyt mahdollisena työmarkkinatuen tarveharkintaisuutta (, s. 5/I) ja kansaneläkkeen säätämistä kokonaan eläketulovähenteiseksi perusturvaetuudeksi (, s. 2/II). Perustuslakivaliokunnan mielestä esitetyn sääntelyn tarveharkintaisuutta voidaan pitää perustuslain 19 §:n 2 momentin kannalta ongelmattomana.