Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain verotaulukkoa siten, että liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron määrän laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennettaisiin kahdessa vaiheessa 62 eurosta 51,3 euroon. Valmisteveron alennus olisi bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille yhteensä keskimäärin 2,7 senttiä litralta ja dieselille ja sitä korvaaville polttoaineille yhteensä keskimäärin 2,4 senttiä litralta.
Ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu liikennepolttoaineiden valmisteveron alennus, jolla vahvistetaan kotitalouksien ostovoimaa.
Ehdotetut muutokset laskisivat valtion energiaverotuloja noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla ja 96 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla.
Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Hallituksen esityksestä ilmenevien seikkojen ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotettua muutoksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Veronalennuksen tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa keventämällä liikkumisen verotusta. Polttoaineveron alennuksella on myös logistiikan kustannuksia alentava vaikutus.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä työn ja liikkumisen verotusta. Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman veropolitiikan linjaa koskevan liitteen C mukainen liikennepolttoaineiden hiilidioksidiverokomponentin keventäminen yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuosina 2026 ja 2027.
Esityksen mukaan liikennepolttoaineiden veronalennus vuoden 2026 alusta vähentää valtion valmisteverotuloja vuoden 2026 tasolla noin 50 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 budjettitalouden mukaisten valmisteverotulojen arvioidaan laskevan noin 42 miljoonalla eurolla, mitä selittää valmisteverojen tilitysten ajoittuminen. Vuoden 2027 alusta toteutettava veronalennus vähentää valmisteverotuloja noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Yhteensä muutokset alentavat valmisteverotuloja vuoden 2027 tasossa noin 96 miljoonaa euroa eli noin neljä prosenttia. Ennustetun polttoaineiden kulutuksen pienentymisen ja uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvun vuoksi muutokset alentavat esityksen mukaan valmisteverotuloja noin 80 miljoonaa euroa vuoden 2029 tasossa.
Yhteensä veronalennukset olisivat vuoden 2027 tasossa bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille yhteensä keskimäärin noin 2,7 senttiä litralta ja dieselille ja sitä korvaaville polttoaineille yhteensä keskimäärin 2,4 senttiä litralta. Veromuutoksen voidaan nähdä etukäteen kompensoivan vuonna 2028 voimaan tulevan liikenteen päästökaupan polttoaineen hintaa nostavaa vaikutusta.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa moni on lähtökohtaisesti kannattanut polttoaineverotuksen alentamista, joskin on esitetty myös, että veronalennus tulee kohdistaa energiasisältökomponenttiin hiilidioksidikomponentin sijaan. Toisaalta polttoaineveron alennuksen on nähty lisäävän polttoaineiden kulutusta ja heikentävän kannustimia siirtyä sähköautoiluun ja siten nostavan liikenteen ja taakanjakosektorin päästöjä vaikeuttaen liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Lisäksi on esitetty, että kotitalouksien ostovoimaan voitaisiin vaikuttaa tehokkaammin muulla tavoin. Kuulemisessa on myös esitetty, että polttoaineverotuksen alentamisen päästövaikutus voi hintajouston takia olla hallituksen esityksessä esitettyä suurempi.
Eriävä mielipide
Vastalause 1 /sd
Perustelut
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain verotaulukkoa siten, että liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron määrän laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin arvoa alennettaisiin kahdessa vaiheessa 62 eurosta 51,3 euroon. Valmisteveron alennus olisi bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille yhteensä keskimäärin 2,7 senttiä litralta ja dieselille ja sitä korvaaville polttoaineille yhteensä keskimäärin 2,4 senttiä litralta.
Ehdotetut muutokset laskisivat valtion energiaverotuloja noin 50 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla ja 96 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla.
Liikennepolttoaineiden nimellisten valmisteverotasojen noususta huolimatta bensiinin reaalinen valmisteverotaso on laskenut selvästi vuodesta 2010, sillä kuluttajahinnat ja kotitalouksien tulot ovat nousseet keskimääräistä valmisteverotasoa enemmän.
Emme kannata esitystä. Esitys heikentää vakavasti alijäämäisenä julkista taloutta sekä vaikeuttaa ilmastotavoitteisiin pääsemistä tilanteessa, jossa taakanjakosektorin päästöt ovat lisääntyneet useilla hallituksen toimilla mm. jakeluvelvoitteen alentamisen vuoksi. Tämän tyyppiset veron-alennukset kohdistuvat myös epätarkoituksenmukaisesti ja arvioitu alenema pumppuhintoihin on pieni, kun taas fiskaalinen vaikutus valtion verotuloihin merkittävä.
Ihmisten ostovoimaa on perustellumpaa tukea muilla tavoin esimerkiksi tukemalla joukkoliiken-nettä, laajentamalla työmatkavähennystä tai kohdistamalla ansiotuloveron alennus kokonaisuudessaan pieni- ja keskituloisille. Näillä toimenpiteillä myös autoa käyttävä suomalainen hyötyisi enemmän, kuin mitä hallituksen esityksen hyöty tulee olemaan.
Liikennepolttoaineen valmisteveron muutokset eivät siis ole paras tapa alentaa kansalaisten arjen kustannuksia koska alennukset kohdentuvat epätarkoituksenmukaisesti eri tuloryhmiin.
Lisäksi ilman kompensoivia päästövähennystoimenpiteitä liikennepolttoaineiden valmisteveron alennuksesta aiheutuva taakanjakosektorin päästöjen nousu voisi lisätä valtion menoja taakanja-kosektorin päästöyksiköiden hankinnan takia tai vähentää päästöyksiköiden myynnistä saatavia tuloja. Lisäksi riskinä on RFF-rahojen palauttaminen, mikäli Suomi ei pyri edistämään fossiilitto-man tiekartan toimenpiteitä, mikä on rahoituksen ehtona.
Liikenteen verotukseen tarvitaan kokonaisvaltainen uudistus, jossa huomioidaan eri tuloryhmät ja erilaisilla alueilla asuvat ihmiset liikkumistarpeineen sekä ajoneuvokannan muuttuminen säh-köiseksi sekä valtiontaloudelliset- että ilmastovaikutukset. Polttomoottoriautoilun kustannukset tulevat vuoteen 2030 mennessä kasvamaan huomattavasti tieliikenteen päästökaupan ja kotimaisen jakeluvelvoitteen nousun myötä.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hylätään.
Helsingissä 7.11.2025
Joona
Räsänen
sd
Seppo
Eskelinen
sd
Pia
Viitanen
sd
Saku
Nikkanen
sd
Vastalause 2 /vihr, vas
Perustelut
Liikenne on Suomessa merkittävä päästölähde, eivätkä liikenteen päästöt ole viime vuosien aikana merkittävästi laskeneet. Vuoden 2024 pikaennakkotietojen mukaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2024 9,7 Mt CO2 ekvivalenttia. Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 edellyttää, että liikenteen päästöt lasketaan noin 3—3,5 Mt CO2 ekvivalenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Suomi on myös sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoite pääs-töjen puolittamisesta (ns. Fossiilittoman liikenteen tiekartta) on viety osaksi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma. Mikäli näyttää siltä, että liikenteen päästöt eivät vuonna 2030 ole puolit-tumassa, on olemassa riski, että Euroopan komissio tulkitsee Fossiilittoman liikenteen tiekartta -uudistuksen perutuksi. Jos uudistus katsottaisiin kokonaan perutuksi, voi siitä VM:n aiemmin te-kemän arvion mukaan seurata Suomelle jopa noin 80 miljoonan euron tulonmenetys RRF-rahoituksessa.
Orpon hallituksen päätöksillä liikenteen päästötavoitteet karkaavat yhä kauemmas. Orpon hallitus on höllentänyt jakeluvelvoitteen tasoa, kasvattanut sähköautojen verotusta, korottanut joukkoliikenteen verotusta sekä leikannut joukkoliikenteen tukia, leikannut kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä sekä jo aiemmin laskenut fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta. Nyt esitetty nestemäisten polttoaineiden valmisteveron lisäkevennys on jälleen uusi askel väärään suuntaan.
Energiaverotus on tehokkaimpia ja keskeisimpiä päästöohjauskeinoja liikennesektorilla. Esityksen mukainen veronalennus ei ole siis linjassa Suomen päästövähennystavoitteiden kanssa, sillä se tulee toteutuessaan kasvattamaan polttoaineiden kulutusta ja lisäämään tieliikenteen päästöjä. Samalla se lisää Suomen riippuvuutta epävakaista ja epädemokraattisista fossiilisten polttoaineiden tuottajavaltiosta.
Polttoaineiden verotus ei ole reaalisesti viime vuosina kiristynyt, mikä erikseen korostaa hallituk-sen esityksen ongelmallisuutta. Edelliset hallitukset ovat tehneet polttoaineiden valmisteveroon nimelliskorotuksia verotuksen reaalisen tason heikkenemisen ehkäisemiseksi. Orpon hallituksen esitys poikkeaa maamme energiaverotuksen pitkästä linjasta ja vesittää liikennesektorin keskei-simmän päästöjä vähentävän ohjausmekanismin toimintaa.
Veronalennus on perusteeton myös julkisen talouden näkökulmasta. Suomen talouteen kohdistuu tulevina vuosina merkittäviä sopeutuspaineita. Tässä tilanteessa hallituksen päätös keventää fossiilisten tuontipolttoaineiden verotusta hallituskauden aikana yhteensä neljännesmiljardilla on kestämätön. Päästöjen nousu voi myös lisätä valtion menoja taakanjakosektorin päästöyksiköiden hankinnan takia tai vähentää päästöyksiköiden myynnistä saatavia tuloja.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hylätään,
että hyväksytään yksi lausuma.
(Vastalauseen lausumaehdotus)
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle tarvittavat esitykset energiaverojen sitomiseksi kuluttajahintaindeksiin.
Helsingissä 7.11.2025
Saara
Hyrkkö
vihr
Hanna
Sarkkinen
vas
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 132/2025 vp sisältyvän lakiehdotuksen.
Vastalauseet
2 vastalausetta jätettiin mietintöön omine kannanottoehdotuksineen. Vastalauseet eivät muuta valiokunnan enemmistön päätösehdotusta, mutta ne kirjataan mietintöön ja niistä voidaan äänestää täysistunnossa.