Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta sekä muutettaviksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, Energiavirastosta annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia.
Esityksen tavoitteena on antaa EU:n tekoälyasetusta täydentävät kansalliset säännökset.
Ehdotetussa laissa nimettäisiin kansalliset toimivaltaiset viranomaiset. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto nimettäisiin toimimaan keskitettynä yhteyspisteenä. Laissa säädettäisiin viranomaisten toimivallasta määrätä seuraamuksia tiettyjen laissa yksilöityjen asetuksen säännösten rikkomisesta sekä seuraamusmaksulautakunnasta, jolla olisi toimivalta määrätä seuraamusmaksu vakavimmista asetuksen säännösten rikkomisesta.
Tekoälyjärjestelmien valvonta tulisi osaksi markkinavalvontajärjestelmää, ja laki saisi markkinavalvonnan aineellisen sisällön lisäksi EU:n markkinavalvonta-asetuksesta ja kansallisesta markkinavalvontasääntelystä. Laki ja sen toimivaltaiset viranomaiset lisättäisiin eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain soveltamisalaan.
Lisäksi Finanssivalvonnasta annettuun lakiin, Energiavirastosta annettuun lakiin ja sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin tehtäisiin uudesta sääntelystä johtuvat muutokset. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus vaikuttaa aktiivisesti ja ennakolta siihen, että alustataloutta, tekoälyä, dataa ja digitalisaatiota koskeva EU-sääntely kulkee mahdollistavaan, tasapainoiseen ja Suomen kannalta edulliseen suuntaan, ja minimoi kansallisen lisäsääntelyn.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.8.2025 alkaen.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Esityksen tausta ja keskeinen sisältö Perustuslakivaliokunnan lausunto Tekoälyjärjestelmiin liittyvät markkinavalvontaviranomaiset ja niiden resurssit
Esityksen taustalla on EU:n tekoälyasetus (EU) 2024/1689, joka on tullut voimaan 2.8.2024 ja jonka soveltaminen alkaa vaiheittain. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille tuotavat tai käyttöönotettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Asetuksessa säännellään tekoälyjärjestelmiä niiden aiheuttamien riskien perusteella siten, että erittäin haitalliset tekoälyn käyttötapaukset kielletään ja suuririskisille tekoälyjärjestelmille asetetaan tiukennettuja vaatimuksia.
Tekoälyasetus on suoraan sovellettavaa oikeutta EU:n jäsenvaltioissa, mutta edellyttää täydentävän kansallisen lainsäädännön antamista. Jäsenvaltioiden on nimettävä asetusta varten toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eli tekoälyjärjestelmiä koskevat markkinavalvontaviranomaiset, ilmoitetuista laitoksista vastaavat viranomaiset ja keskitetty yhteyspiste sekä säädettävä asetuksen rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta. Laissa säädetään muun muassa tekoälyjärjestelmiä valvovista markkinavalvontaviranomaisista ja niiden tehtävistä, keskitettynä yhteyspisteenä toimivasta viranomaisesta, ilmoittamisesta vastaavista viranomaisista ja ilmoitetuista laitoksista, tekoälyasetuksen rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista ja seuraamusmaksulautakunnasta, asiakirjojen säilyttämisvelvoitteesta ja muutoksenhausta. Hallituksen esitykseen sisältyy myös ehdotukset eräiden muiden lakien muuttamisesta tekoälyasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi.
Tekoälyjärjestelmiä koskevalla viranomaisvalvonnalla pyritään varmistamaan, että markkinoille tuotavat tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja kunnioittavat perusoikeuksia. Sääntelyllä on myös ennalta ehkäisevää vaikutusta, kun tekoälyjärjestelmien kehittäjillä on kannustin kehittää markkinoille tuotavat tekoälyjärjestelmät vastaamaan tekoälyasetuksen vaatimuksia niihin kohdistuvan valvonnan ja seuraamusten vuoksi.
Talousvaliokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia ja ehdottaa niiden hyväksymistä jäljempänä esitetyn mukaisesti muutettuina. Ehdotettujen lakien on ollut tarkoitus tulla voimaan tekoälyasetuksessa säädettyjen soveltamisaikojen mukaisesti 2.8.2025 mennessä. Hallituksen esitys on kuitenkin annettu eduskunnalle vasta 8.5.2025, joten asian käsittelyä ei ole voitu aloittaa eduskunnassa kevätistuntokauden kiireellisten hallituksen esitysten aikataulussa. Talousvaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että ehdotetut lait tulevat voimaan 1.1.2026, jotta ne voidaan teknisesti yhteensovittaa niihin liittyvän ja vuoden vaihteessa voimaan tulevan muun lainsäädännön kanssa.
Perustuslakivaliokunta on todennut, että esityksen sisältämän 1. lakiehdotuksen seuraamusmaksusääntelyn ei voi sen monimutkaisuuden ja vaikeaselkoisuuden vuoksi katsoa täysimääräisesti täyttävän valiokunnan lausuntokäytännössä tällaisen sääntelyn täsmällisyydelle ja tarkkarajaisuudelle asetettuja edellytyksiä. Vaikka 1. lakiehdotuksen säännöksissä sinänsä pääosin asianmukaisesti viitataan niihin tekoälyasetuksen artikloihin tai kansallisen lain säännöksiin, joiden perusteella seuraamusmaksujen perusteena olevien rikkomisten aineellinen ala määräytyy, sääntelyn huomattava laajuus ja monimutkaisuus sekä vaikeaselkoisuus tekevät siitä tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden kannalta ongelmallista. Lisäksi 1. lakiehdotuksen seuraamusmaksuja koskeva sääntely muodostuu ongelmalliseksi tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden kannalta myös siksi, että ehdotetun sääntelyn perusteella ei ole selvää, mikä on lakiehdotuksessa tarkoitettujen eri seuraamusmaksujen enimmäismäärä. Näin ollen ehdotettua sääntelyä ei voida pitää seuraamusmaksusääntelylle asetetun tarkkuuden yleisen vaatimuksen täyttävänä. Ongelmana on myös se, ettei 1. lakiehdotuksessa säädetä täsmällisesti ja selkeästi maksuvelvollisuuden ja maksun suuruuden perusteista. Jollei ehdotettu epätäsmälliseksi jäävä seuraamusmaksusääntely ole esitetyssä muodossa kaikilta osin EU:n tekoälyasetuksen edellyttämää, perustuslakivaliokunta pitää 1. lakiehdotuksen seuraamusmaksuja koskevia säännösehdotusten täsmentämistä edellytyksenä sille, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Talousvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella ja sääntelyn selkeyttämiseksi seuraamismaksun määräämistä koskevan 13 §:n poistamista lakiehdotuksesta. Seuraamusmaksun määräämisestä ja enimmäismäärästä ehdotetaan säädettäväksi uudessa 23 §:ssä. Viimeksi mainitun pykälän 2 ja 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi seuraamusmaksun enimmäismääristä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esitetyllä tavalla.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan myös, että saadun selvityksen mukaan tekoälyasetuksen seuraamusmaksujen määräämistä koskevan arvioinnin oikeasuhtaisuuden voidaan katsoa olevan osa tekoälyasetuksen 99 artiklan 10 kohdassa tarkoitettuja asianmukaisia menettelyllisiä takeita, joista säädetään unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Perustuslakivaliokunnan mielestä talousvaliokunnan on syytä arvioida vielä seuraamusmaksujen määräämistä koskevia säännösehdotuksia sen osalta, voisiko niihin lisätä nimenomaisen velvoitteen ottaa huomioon seuraamuksen oikeasuhtaisuus arvioitavana olevan teon tai laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Mikäli tällainen täsmennys on asetuksen mukaisen kansallisen liikkumavaran mahdollistamaa, perustuslakivaliokunta toteaa muutoksen olevan edellytyksenä lain käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Talousvaliokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen uuteen 23 §:n 1 momenttiin yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin kuvattua muotoilua, jolla perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetty vaatimus seuraamuksen oikeasuhtaisuutta koskevasta sääntelystä tulee otetuksi huomioon.
Talousvaliokunta ehdottaa lisäksi perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella 1. lakiehdotukseen muutoksia, jotka liittyvät eduskunnan virastoihin (1 §), viranomaisten toimivallanjaon täsmentämiseen (3 §) sekä seuraamusmaksujen määräämistoimivallan keskittämiseen tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnalle (13—18 ja 20—22 §).
Eräiden tekoälyjärjestelmien valvontaa koskevassa laissa ehdotetaan säädettäväksi suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinavalvontatehtävät Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle, Tullille, Liikenne- ja viestintävirastolle, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle, Energiavirastolle, tietosuojavaltuutetulle, Finanssivalvonnalle sekä työsuojeluviranomaiselle, Lounais-Suomen aluehallintovirastolle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirastolle). Kiellettyjen tekoälyyn liittyvien käytäntöjen markkinavalvonnasta vastaa ehdotuksen mukaan tietosuojavaltuutettu ja avoimuusvelvoitteiden kohteena olevien tekoälyjärjestelmien valvonnasta pääsääntöisesti Liikenne- ja viestintävirasto.
Useissa asiantuntijalausunnoissa on kannatettu hajautettua markkinavalvontamallia, ja sen hyödyiksi on tunnistettu muun muassa yhden viranomaisen kuormituksen vähentäminen, sektorikohtaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä teollisuuden osallistamisen edistäminen. Toisaalta on myös esitetty, että hajautettu malli on kustannuksiltaan kallis ja hallinnollisesti raskas. Lisäksi asiantuntijalausunnoissa on tuotu esiin näkökohtia valvonta- ja tulkintakäytännön johdonmukaisuuden tärkeydestä.
Saadun selvityksen mukaan tekoälyasetus mahdollistaa markkinavalvonnan kansalliselle järjestämiselle liikkumavaraa ja vaihtoehtoisten toteuttamismallien mahdollisia hyötyjä ja heikkouksia on punnittu huolellisesti hallituksen esityksen jatkovalmistelun aikana. Hajautettua markkinavalvontamallia on pidetty tarkoituksenmukaisimpana tapana toimeenpanna EU:n tekoälyasetus kansallisesti muun muassa sillä perusteella, että hajautetun mallin avulla on mahdollista hyödyntää olemassa olevaa markkinavalvonta- ja muuta erityisosaamista. Markkinavalvontaviranomaisten sektorikohtaisen erityisosaamisen on kokonaisuutena arvioiden katsottu tuovan huomattavia synergiaetuja sekä tehokkuutta ja ketteryyttä tekoälyjärjestelmien markkinavalvontaan.
Talousvaliokunta kannattaa ehdotettua toimivallan jakoa ja katsoo, että markkinavalvontaviranomaisia koskeva sääntelyratkaisu edesauttaa tekoälyasetuksen tehokasta kansallista toimeenpanoa käytännön soveltamisen tasolla. Valiokunta korostaa asiantuntijalausuntojen tavoin viranomaisten yhteistyön ja tiedonsaantioikeuksien tärkeyttä.
Ehdotuksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto toimii tekoälyasetuksen mukaisena keskitettynä yhteyspisteenä ja sen tehtävänä on muun muassa viranomaisyhteistyön koordinointi, jolla pyritään varmistamaan asetuksen tulkinta- ja valvontakäytäntöjen yhtenäisyys eri viranomaisten kesken. Sääntelyn soveltamisen yhtenäisyyttä edistetään osaltaan myös sillä, että seuraamusmaksujen määräämistoimivalta keskitetään valiokunnan ehdottamien muutosten myötä kokonaisuudessaan tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnalle. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan muutos selkeyttää toimivaltasääntelyä perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla ja edistää ensivaiheessa lain soveltamisen ja tulkinnan yhtenäisyyttä ja ennakoitavuutta seuraamusmaksuja määrätessä. Soveltamiskäytännön karttuessa on mahdollista arvioida sitä, onko sääntelyä tarvetta muuttaa seuraamusjärjestelmän tehostamiseksi.
Talousvaliokunta toteaa, että viranomaisten antama neuvonta, ohjaus ja koordinoitu yhteistyö ovat osaltaan edellytyksenä kansallisen toimeenpanon onnistumiselle. Liikenne- ja viestintävirasto tulee olemaan keskitettynä yhteyspisteenä keskeisessä roolissa ohjeistaessaan ja neuvoessaan toimivaltaisia viranomaisia, jotka puolestaan tukevat ja neuvovat yrityksiä oman toimivaltansa puitteissa. Keskitetty yhteyspiste voi tuottaa yleistä tekoälyasetuksen toimeenpanoon liittyvää neuvonta- ja koulutusmateriaalia sekä viranomaisten tueksi että kansalaisille. Tämä voi osaltaan paitsi helpottaa tekoälyasetuksen soveltamista, myös edistää tekoälylukutaidon karttumista koko yhteiskunnassa.
Sekä liikenne- ja viestintävaliokunta () että sivistysvaliokunta () korostavat lausunnossaan, että tekoälyn valvontatehtävien hoitamiseen tulee turvata riittävät resurssit. Lausunnoissa on myös pidetty tärkeänä, että tekoälyasetuksen mukaisten tekoälyjärjestelmien tuottajille ja käyttöönottajille annetaan riittävästi viranomaisohjeistusta ja -neuvontaa ja että toimivaltaisilla viranomaisilla on vahvaa osaamista säännösten soveltamisesta.
Myös useat lausunnonantajat ovat korostaneet viranomaisten taloudellisten resurssien merkitystä. Resurssitarpeet kohdistuvat muun muassa valvontaan, neuvontaan, ohjaukseen sekä riittävän tekoäly- ja muun osaamisen varmistamiseen. Tulevat tekoälyjärjestelmien markkinavalvontaviranomaiset ovat kertoneet haasteistaan toteuttaa tehtäviä ilman lisäresursseja ja pitäneet lisäresurssien osoittamista niille välttämättömänä. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijalausunnon näkemykseen siitä, että resurssitarpeesta johtuvia kustannuksia tulisi pitää investointeina suomalaisen tekoälykyvykkyyden mahdollistajina.
Hallituksen esityksessä on todettu, että uusien valvontatehtävien hoitamiseen liittyy useita käytännön epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi täysin luotettavaa arviota tulevista viranomaisvaikutuksista on vaikea antaa. Suurin osa valvontatehtävistä alkaa elokuussa 2026 tai elokuussa 2027, mutta viranomaisten tulee varautua neuvontaan ja ohjaukseen jo tätä ennen. Tarkempaa arviota valvontatehtävien määrästä ja laadusta on kattavammin ja luotettavimmin saatavilla vasta sen jälkeen, kun viranomaisille on alkanut kertyä käytännön kokemusta valvontatehtävistä. Hallituksen esityksen mukaan tekoälyasetuksen edellyttämä toimeenpano rahoitetaan ensivaiheessa olemassa olevia resursseja uudelleen kohdentamalla ilman lisärahoitusta. Tekoälyasetus edellyttää, että jäsenvaltiot raportoivat komissiolle kahden vuoden välein kansallisten toimivaltaisten viranomaisten taloudellisten ja henkilöresurssien tilasta ja arvioivat niiden riittävyyttä. Resurssitarpeiden ja lainsäädännön toimivuuden arviointi onkin tarpeen kytkeä valvontakäytäntöjä koskevaan seurantaan asetuksen tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi.
Yksityiskohtaiset perustelut
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta
1 §. Soveltamisala.
2 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.
3 §. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinavalvontaviranomaiset.
13 §. Tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunta.
14 §. Tarjoajan seuraamusmaksu.
15 §. Valtuutetun edustajan seuraamusmaksu.
16 §. Maahantuojan seuraamusmaksu.
17 §. Jakelijan seuraamusmaksu.
18 §. Käyttöönottajan seuraamusmaksu.
20 §. Virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen antaminen.
21 §. Seuraamusmaksu kielletyn tekoälyyn liittyvän käytännön rikkomisesta tai laiminlyönnistä.
22 §. Seuraamusmaksu avoimuusvelvoitteen rikkomisesta tai laiminlyönnistä.
23 §. Seuraamusmaksun määrääminen ja enimmäismäärä.
24 §. Seuraamusmaksun määräämättä jättäminen.
25 §. Seuraamusmaksun täytäntöönpano.
29 §. Voimaantulo.
Hallituksen esitykseen sisältyvän säännöksen 3 momentin mukaan "Lakia ei sovelleta eduskunnan valtiopäivätoimintaan eikä eduskunnan kansliaan. Lakia ei sovelleta muihin eduskunnan virastoihin, jos viraston tarjoamalla tai käyttöönottamalla tekoälyjärjestelmällä on keskeinen yhteys eduskunnan valtiopäivätoimintaan. Lakia ei myöskään sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen eikä valtioneuvoston oikeuskansleriin." Hallituksen esityksessä on todettu, että eduskunnan virastojen sisällyttämiseen lain soveltamisalaan liittyy epävarmuuksia ja että eduskunnan virastojen toimintaa ei ole kaikissa tapauksissa mahdollista erottaa eduskunnan valtiopäivätoiminnasta. Tällöin eduskunnan virastoihin kohdistettavan valvonnan riskinä olisi, että valvonta kohdistuisi samalla eduskunnan valtiopäivätoimintaan, jonka ei katsota kuuluvan unionin oikeuden soveltamisalaan.
Hallituksen esityksessä esille tuodut epävarmuudet ja riskit huomioon ottaen perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt eduskunnan valtiosääntöoikeudellisen aseman kannalta perusteltuna, että eduskunnan virastot rajataan eduskunnan kanslian tapaan kokonaan pois lain soveltamisalasta. Talousvaliokunta ehdottaa 3 momentin muuttamista perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella siten, että soveltamisalan ulkopuolelle rajataan eduskunnan valiopäivätoiminnan lisäksi kaikki eduskunnan virastot. Eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 2 §:n 2 momentin mukaan eduskunnan virastoja ovat eduskunnan kanslia ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä eduskunnan yhteydessä olevat valtiontalouden tarkastusvirasto ja kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos. Selkeyden vuoksi ehdotetaan, että eduskunnan kanslia mainitaan säännöksessä erikseen.
Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttiin teknisluonteisia kielellisiä korjauksia, joilla täsmennetään sitä, että markkinavalvonta-asetus (EU) 2019/1020 on puitesääntelyä eikä lisäsääntelyä.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota siihen, että toimivaltaisia markkinaviranomaisia koskevaan 2 lukuun sisältyvät säännökset eivät ole kaikilta osin valiokunnan edellyttämällä tavoin yksiselitteisiä tai täsmällisiä ja että talousvaliokunnan on syytä täsmentää ehdotettua sääntelyä.
Talousvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella täsmennyksiä pykälän 1 momentin 1, 2 ja 4 kohtaan. Lisäksi 2 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi ja 7 kohta poistettavaksi. Tältä osin muutosehdotukset samoin kuin 1 momentin 4 kohdan viranomaistahon muutos liittyvät 1.1.2026 voimaan tulevaan aluehallintouudistukseen, jossa nykyiset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sekä suurin osa aluehallintovirastojen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävistä siirretään uudelle Lupa- ja valvontavirastolle.
Hallituksen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen 13 §:n mukaan hallinnollisen seuraamusmaksun määräisi pääsääntöisesti toimivaltainen markkinavalvontaviranomainen seuraamusmaksun ollessa enintään 100 000 euroa ja sitä suuremmasta maksusta päättäisi tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunta. Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt hajautettua ratkaisua hallinnollisten seuraamusmaksujen määräämistoimivallan osalta tarkoituksenmukaisena, koska se lisää riskiä seuraamuskäytännön epäyhtenäisyydestä tilanteissa, joissa määrättävä seuraamusmaksu on enintään 100 000 euroa. Perustuslakivaliokunta ei myöskään pidä täysin ongelmattomana sitä, että alle 100 000 euron suuruisen seuraamusmaksun määrääminen voisi jäädä viranomaisissa yksittäisen virkamiehen ratkaisun varaan. Lisäksi perustuslakivaliokunta on todennut, ettei ehdotetusta lainsäädännöstä käy yksiselitteisesti ilmi, mikä markkinavalvontaviranomainen on missäkin tilanteessa toimivaltainen määräämään seuraamusmaksun, vaan seuraamusmaksun määräämisen suhteen toimivaltainen viranomainen määräytyisi muun lainsäädännön perusteella. Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyn poikkeuksellinen vaikeaselkoisuus lisää tarvetta käsitellä monijäsenisessä toimielimessä seuraamusmaksuja koskevia asioita laajemmin kuin hallituksen esityksessä on ehdotettu.
Talousvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän sääntelyn muuttamista perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella siten, että seuraamusmaksun määrää sen suuruudesta riippumatta tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunta toimivaltaisen markkinavalvontaviranomaisen esityksestä. Näin ollen hallituksen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen seuraamusmaksun määräämistä koskeva 13 § ehdotetaan poistettavaksi, jolloin pykälien numerointi muuttuu ja hallituksen esitykseen sisältyvä 14 § seuraamusmaksulautakunnasta siirtyy 13 §:ksi.
Pykälän 1 momentin mukaan seuraamusmaksulautakunnan tehtävänä on määrätä seuraamusmaksu toimivaltaisen markkinavalvontaviranomaisen esityksestä. Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä seuraamusmaksun esitettyä pienempänä tai suurempana tai esityksen mukaisesti taikka jättää sen määräämättä. Seuraamusmaksulautakuntaa koskevan pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi 1.1.2026 toimintansa aloittavan Lupa- ja valvontaviraston nimeämistoimivallan osalta.
Pykälän 1 ja 2 momentin johdantokappaleesta ehdotetaan poistettavaksi viittaus markkinavalvontaviranomaiseen, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta ehdotetaan keskitettäväksi edellä 13 §:n perusteluissa selostetun mukaisesti seuraamusmaksulautakunnalle.
Sääntelyn selkeyttämiseksi pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi 7—11 kohdat, jotka liittyvät tekoälyasetuksen 16 artiklan l kohtaan. Poistettavaksi ehdotetut velvoitteet koskevat saavutettavuusdirektiivin (EU) 2016/2102 ja esteettömyysdirektiivin (EU) 2019/882 vaatimustenmukaisuutta, ja näiden osalta vaatimustenmukaisuutta valvotaan joka tapauksessa sen lainsäädännön perusteella, joilla direktiivit on pantu kansallisesti täytäntöön (digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettu laki (306/2019) ja eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista annettu laki (102/2023)). Toimivaltainen markkinavalvontaviranomainen voi edelleen käyttää markkinavalvonnan toimenpiteitä tilanteessa, jossa suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei täytä näitä vaatimuksia.
Lisäksi pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi CE-merkintää koskeva kohta 9, koska CE-merkinnän tekeminen ilman, että edellytykset siihen ovat olemassa, on kriminalisoitu CE-merkintärikkomuksesta annetussa laissa (187/2010).
Pykälän johdantokappaleesta ehdotetaan poistettavaksi viittaus markkinavalvontaviranomaiseen, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta ehdotetaan keskitettäväksi edellä 13 §:n perusteluissa selostetun mukaisesti seuraamusmaksulautakunnalle.
Pykälän johdantokappaleesta ehdotetaan poistettavaksi viittaus markkinavalvontaviranomaiseen, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta ehdotetaan keskitettäväksi edellä 13 §:n perusteluissa selostetun mukaisesti seuraamusmaksulautakunnalle.
Pykälän johdantokappaleesta ehdotetaan poistettavaksi viittaus markkinavalvontaviranomaiseen, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta ehdotetaan keskitettäväksi edellä 13 §:n perusteluissa selostetun mukaisesti seuraamusmaksulautakunnalle.
Pykälän johdantokappaleesta ehdotetaan poistettavaksi viittaus markkinavalvontaviranomaiseen, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta ehdotetaan keskitettäväksi edellä 13 §:n perusteluissa selostetun mukaisesti seuraamusmaksulautakunnalle.
Pykälästä ehdotetaan lisäksi poistettavaksi 6 kohdan velvoite, joka koskee päätöksen kohteena olevan henkilön informointia, koska säännöksen perustana olevan tekoälyasetuksen 86 artiklan yhteys asetuksen seuraamuksia koskevaan 99 artiklaan on saadun selvityksen mukaan tulkinnanvarainen ja koska velvoite on todennäköisesti osittain päällekkäinen yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 informointivelvoitteiden kanssa.
Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus markkinavalvontaviranomaiseen, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta ehdotetaan keskitettäväksi edellä 13 §:n perusteluissa selostetun mukaisesti seuraamusmaksulautakunnalle.
Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi viittaus markkinavalvontaviranomaiseen, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta ehdotetaan keskitettäväksi edellä 13 §:n perusteluissa selostetun mukaisesti seuraamusmaksulautakunnalle.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että vaikka perustuslain 8 §:ssä tarkoitetun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen asettamat sääntelyn täsmällisyyttä koskevat vaatimukset eivät sellaisenaan kohdistu hallinnollisten seuraamusten sääntelyyn, tarkkuuden yleistä vaatimusta ei voida tällaisen sääntelyn yhteydessä sivuuttaa ja että perustuslakivaliokunta on käytännössään myös ulottanut blankorangaistussääntelyä koskevan käytäntönsä koskemaan hallinnollisia seuraamuksia koskevaa sääntelyäkin. Tämä tarkoittaa, että säännösten edellyttämien valtuutusketjujen on oltava täsmällisiä, sanktioinnin edellytykset ilmaisevien aineellisten säännösten tulee olla kirjoitettu rikossäännöksiltä vaaditulla tarkkuudella, nämä säännökset käsittävästä normistosta tulee käydä ilmi niiden rikkomisen sanktiointi ja sanktioinnin sisältävässä säännöksessä on oltava jonkinlainen asiallinen luonnehdinta sanktioitavaksi tarkoitetusta teosta.
Tekoälyasetuksen ollessa suoraan sovellettavaa oikeutta voidaan sanktiointiin liittyvän sääntelyn osalta joko viitata asetuksen säännökseen tai toistaa se sellaisenaan kansallisessa laissa. Talousvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella niin sanotusta blankosääntelystä luopumista. Näin ollen kiellettyjen käytäntöjen rikkomisesta tai laiminlyönnistä määrättävää seuraamusmaksua koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälään sisällytetään tekoälyasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt kiellot. Niitä kieltoja, joita voi Suomessa rikkoa vain viranomainen, ei kuitenkaan sisällytetä säännökseen, koska viranomaisille ei voida 1. lakiehdotuksen mukaisesti määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja.
Pykälän 1 ja 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus markkinavalvontaviranomaiseen, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta ehdotetaan keskitettäväksi edellä 13 §:n perusteluissa selostetun mukaisesti seuraamusmaksulautakunnalle.
Perustuslakivaliokunta viittaa lausunnossaan tekoälyasetuksen mukaisiin seuraamusmaksujen huomattaviin enimmäismääriin ja katsoo, että seuraamuksen määräämismenettelyssä tulee säädösperusteisesti ottaa huomioon seuraamuksen oikeasuhtaisuus osana seuraamuksen määräämismenettelyä. Talousvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella sääntelyn täsmentämiseksi ja selkeyttämiseksi seuraamismaksun määräämistä koskevan 13 §:n poistamista lakiehdotuksesta. Seuraamusmaksun määräämisestä ja enimmäismäärästä ehdotetaan säädettäväksi uudessa 23 §:ssä.
Pykälän 1 momentin mukaan tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnan on hallinnollisesta seuraamusmaksusta ja sen määrästä päättäessään otettava kussakin yksittäisessä tapauksessa huomioon seuraamuksen oikeasuhtaisuus arvioitavana olevan teon rikkomisen ja sen seurausten vakavuuden, luonteen ja keston mukaan sekä muut tekoälyasetuksen 99 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut seikat. Ehdotetulla muotoilulla selkeytetään sääntelyä ja toteutetaan perustuslakivaliokunnan vaatimus siitä, että seuraamuksen määräämismenettelyssä tulee säädösperusteisesti ottaa huomioon seuraamuksen oikeasuhtaisuus osana seuraamuksen määräämismenettelyä.
Perustuslakivaliokunta on todennut ehdotetun seuraamusmaksuja koskevan sääntelyn muodostuvan ongelmalliseksi tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden kannalta muun muassa siksi, että ehdotetun sääntelyn perusteella ei ole selvää, onko kysymys tekoälyasetuksen 99 artiklan 3, 4, 5 vai 6 kohdassa tarkoitetusta seuraamusmaksusta ja mikä on lakiehdotuksessa tarkoitettujen eri seuraamusmaksujen enimmäismäärä. Perustuslakivaliokunnan mielestä tällaista sääntelyä ei voida pitää seuraamusmaksusääntelylle asetetun tarkkuuden yleisen vaatimuksen täyttävänä.
Talousvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, että seuraamusmaksujen enimmäismääristä säädetään 23 §:n 2 ja 3 momentissa tekoälyasetuksen 99 artiklan 3—6 kohdan mukaisesti. Selkeyden ja ymmärrettävyyden lisäämiseksi ehdotetun säännöksen 2 momentin 1—3 kohdissa viitataan niihin pykäliin, joiden nojalla seuraamusmaksu tulee määrättäväksi.
Pykälän 3 momentti linkittyy tekoälyasetuksen 99 artiklan 6 kohtaan, jonka mukaan "Pk-yritysten, myös startup-yritysten, osalta kukin tässä artiklassa tarkoitettu sakko on enintään 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus tai määrä sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi." Momentissa viitataan määritelmien osalta komission suositukseen 2003/361/EY, johon viitataan myös tekoälyasetuksen johdanto-osan kappaleessa 143 sekä artiklan 34 kohdassa 2 ja artiklan 63 kohdassa 1. Säännökseen ehdotetaan sisällytettäväksi myös mikroyritykset, koska tekoälyasetuksessa mainitusta startup-yrityksestä ei ole olemassa vakiintunutta määritelmää.
Maininta eduskunnan virastoista ehdotetaan poistettavaksi pykälän 3 momentista, koska talousvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella 1 §:ään muutosta, jolla kaikki eduskunnan virastot rajataan lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Lakiehdotuksen 29 §:n 3 momentin mukaan 25 §:n 2 momentti on voimassa 31.12.2025 asti. Vuoden 2026 alusta lukien seuraamuksen vanhenemisesta eli raukeamisesta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa eikä erityissäännökselle ole näin ollen enää jatkossa tarvetta. Koska nyt käsiteltävänä olevien lakiehdotusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026, talousvaliokunta ehdottaa 2 momentin poistamista tarpeettomana.
Säännöksen 2 momentin pykäläviittaus ehdotetaan muutettavaksi lakiehdotuksen pykälänumeroinnin muutosten vuoksi. Pykälän 3 momentti ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, sillä lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026.
2. Laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta.
Johtolause.
Talousvaliokunta ehdottaa johtolauseen täydentämistä säädöksellä 717/2025, jolla on muutettu lain 4 §:n 7 momentti ja joka tulee voimaan 1.1.2026 eli samaan aikaan nyt käsiteltävänä olevien lakiehdotusten kanssa.
3. Sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1 §. Lain soveltamisala.
Sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 § on muutettu lailla 416/2025 nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen antamisen jälkeen. Säädöksellä 860/2025 1 §:n 2 momenttiin on lisätty uusi 60 kohta ja säädöksellä 979/2025 puolestaan muutettu 1 §:n 2 momentin 52 kohta. Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esityksetja. Kaikki mainitut muutokset ovat tulossa voimaan 1.1.2026. Talousvaliokunta ehdottaa muutoksia 1 §:n 2 momenttiin ja lain johtolauseeseen näiden muutossäädösten yhteensovittamiseksi.
4. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta
10 §. Johtokunnan tehtävät.
12 §. Johtajan tehtävät.
71 §. Oikeus ja velvollisuus luovuttaa tietoja.
Talousvaliokunta ehdottaa säännöksen poistamista lakiehdotuksesta tarpeettomana, koska seuraamusmaksujen määräämistoimivalta keskitetään kokonaisuudessaan tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnalle. Säännöksen poistamisen vuoksi myös johtolausetta ehdotetaan muutettavaksi.
Säännöksen 1 momentin 7 kohdan pykäläviittaus ehdotetaan muutettavaksi eräiden tekoälyjärjestelmien valvontaa koskevan lakiehdotuksen pykälänumeroinnin muutosten vuoksi.
Säännöksen 1 momentin 21 kohdan pykäläviittaus ehdotetaan muutettavaksi eräiden tekoälyjärjestelmien valvontaa koskevan lakiehdotuksen pykälänumeroinnin muutosten vuoksi.
5. Laki Energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Johtolause.
Talousvaliokunta ehdottaa johtolauseen täydentämistä 1.7.2025 voimaan tulleella säädöksellä 325/2025, jolla on muutettu 1 §:n 2 momentin 11 ja 12 kohta.
Lainsäädäntömuutos
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Laki
eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
tekoälyasetus Tässä laissa annetaan tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2024/1689 (tekoälysäädös), jäljempänä, täydentävät säännökset.
Tätä lakia sovelletaan tekoälyasetuksen 2 artiklan soveltamisalan mukaisesti.
tai muuhun eduskunnan virastoon.
Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan valtiopäivätoimintaan eikä eduskunnan kansliaanLakia ei myöskään sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen eikä valtioneuvoston oikeuskansleriin.
2 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön
valvonnan puitteista
lisäksi
markkinavalvonta-asetus
Markkinavalvonnan, talouden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön sekä unionin markkinoille tulevien tuotteidensäädetäänmarkkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1020, jäljempänä.
markkinavalvontalaki Markkinavalvontaviranomaisten toimivallasta, markkinavalvonta-asetuksen 25—28 artiklan mukaisesta ulkorajavalvonnasta sekä muutoksenhausta markkinavalvontaviranomaisten päätöksiin säädetään eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), jäljempänä.
Tuotteista, jotka ovat tekoälyasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä tai sisältävät turvakomponentin, joka on suuririskinen tekoälyjärjestelmä, säädetään mainitun asetuksen liitteen I jaksossa A luetellussa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä ja sen nojalla annetussa tai kyseistä lainsäädäntöä täydentävässä kansallisessa sääntelyssä.
2 luku
Toimivaltaiset markkinavalvontaviranomaiset
3 §
Suuririskisten tekoälyjärjestelmien markkinavalvontaviranomaiset
Tekoälyasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä valvova markkinavalvontaviranomainen on:
,
,
sekä tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdassa 2 mainitun säädöksen osalta lukuun ottamatta tämän momentin 2 kohdassa Tullin valvonnan alaan säädettyä
1) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdissa 4, 5, 7 ja 10 mainittujen säädösten osaltakohdissa 1 ja 9 mainittujen säädösten osalta, jos kyse on kuluttajien käyttöön tarkoitetuista tuotteista;
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ja
markkinavalvontalain 4 §:n 2 momentin ja
2 momentin
2)Tulli tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdassa 2 mainitun säädöksen osaltalelujen turvallisuudesta annetun lain (1154/2011) 56 §:nmukaisesti;
3) Liikenne- ja viestintävirasto tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdissa 3 ja 6 mainittujen säädösten osalta;
Lupa- ja valvontavirasto työsuojeluviranomaisena
työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) sekä eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain (1016/2004) nojalla
4)tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdassa 8 mainitun säädöksen osalta sekä kohdissa 1 ja 9 mainittujen säädösten osalta, jos kyse on työsuojelun valvonnan alaan kuuluvista tuotteista; ja
5) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdissa 11 ja 12 mainittujen säädösten osalta.
Tekoälyasetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja liitteen III mukaisia suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä valvova markkinavalvontaviranomainen on:
1) Energiavirasto mainitun liitteen 2 kohdassa tarkoitetun kriittisen infrastruktuurin osalta, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi turvakomponenttina lämmitys- tai sähköhuollon hallinnassa ja toiminnassa taikka kaasuhuollon hallinnassa ja toiminnassa jakeluverkonhaltijoiden ja siirtoverkonhaltijoiden osalta;
2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto mainitun liitteen 2 kohdassa tarkoitetun kriittisen infrastruktuurin osalta, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi turvakomponenttina energiatoimialan kaasualaa koskevan alasektorin hallinnassa ja toiminnassa, lukuun ottamatta tämän momentin 1 kohdassa Energiaviraston valvonnan alaan säädettyjä tekoälyjärjestelmiä tai, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi turvakomponenttina vesihuollon hallinnassa ja toiminnassa;
3) Liikenne- ja viestintävirasto mainitun liitteen 2 kohdassa tarkoitetun kriittisen infrastruktuurin osalta, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi turvakomponenttina tieliikenteen tai kriittisen digitaalisen infrastruktuurin hallinnassa ja toiminnassa;
4) tietosuojavaltuutettu, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi mainitun liitteen 1, 3, 4 tai 6—8 kohdassa tarkoitetuilla aloilla sekä 5 kohdan b alakohdan mukaisissa käyttötapauksissa lukuun ottamatta tämän momentin 6 kohdan mukaisia Finanssivalvonnan valvonnan alaan kuuluvia mainitun liitteen 5 kohdan b alakohdan mukaisia käyttötapauksia;
Lupa- ja valvontavirasto, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi mainitun liitteen 5 kohdan a ja d alakohdan mukaisissa käyttötapauksissa, lukuun ottamatta tämän momentin 6 kohdassa Finanssivalvonnan valvonnan alaan säädettyjä mainitun liitteen 5 kohdan a alakohdan mukaisia käyttötapauksia;
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi mainitun liitteen 5 kohdan a ja d alakohdan mukaisissa käyttötapauksissa, lukuun ottamatta tämän momentin 6 kohdassa Finanssivalvonnan valvonnan alaan säädettyjä mainitun liitteen 5 kohdan a alakohdan mukaisia käyttötapauksia ja tämän momentin 7 kohdassa Lounais-Suomen aluehallintoviraston valvonnan alaan säädettyjä mainitun liitteen 5 kohdan d alakohdan mukaisia käyttötapauksia;
5)
a) tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi mainitun liitteen 5 kohdan c alakohdan mukaisissa käyttötapauksissa;
b) tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi mainitun liitteen 5 kohdan a alakohdan mukaisissa käyttötapauksissa työttömyys- tai vakuutuskassoissa, vahinkovakuutusyhtiöissä tai eläkelaitoksissa; tai
.
c) tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi mainitun liitteen 5 kohdan b alakohdan mukaisissa käyttötapauksissa ja kyse on sellaisesta Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:ssä tarkoitetusta valvottavasta, 5 §:ssä tarkoitetusta muusta finanssimarkkinoilla toimivasta tai 6 §:n 7 kohdassa tarkoitetusta ulkomaisesta valvottavasta, joka ottaa käyttöön kyseisen tekoälyjärjestelmän
6) Finanssivalvonta, jos:
7) Lounais-Suomen aluehallintovirasto, jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi mainitun liitteen 5 kohdan d alakohdan mukaisissa käyttötapauksissa hätäkeskuspalveluissa, pelastustoiminnassa tai poliisin toiminnassa.
esteettömyysvaatimuslaki Jos tekoälyasetuksen 6 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu suuririskinen tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu osaksi eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista annetun lain (102/2023), jäljempänä, 2 §:ssä tarkoitettua tuotetta tai on tarkoitettu itse tällaiseksi tuotteeksi, sen esteettömyysvaatimuslaissa ja sen nojalla säädettyjen vaatimusten mukaisuutta valvoo mainitun lain 16 §:ssä tarkoitettu markkinavalvontaviranomainen.
4 §
Kiellettyjen tekoälyyn liittyvien käytäntöjen valvonta
Tietosuojavaltuutettu valvoo markkinavalvontaviranomaisena tekoälyasetuksen 5 artiklan mukaisten kiellettyjen tekoälyyn liittyvien käytäntöjen noudattamista.
5 §
Avoimuusvelvoitteiden valvonta
Liikenne- ja viestintävirasto valvoo markkinavalvontaviranomaisena tekoälyasetuksen 50 artiklan mukaisten avoimuusvelvoitteiden noudattamista.
Suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajaan ja käyttöönottajaan kohdistuvien tekoälyasetuksen 50 artiklan mukaisten avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvoo kuitenkin 3 §:n mukainen toimivaltainen markkinavalvontaviranomainen.
6 §
Keskitetty yhteyspiste
Liikenne- ja viestintävirasto toimii tekoälyasetuksen 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna keskitettynä yhteyspisteenä.
Keskitetyn yhteyspisteen tehtävänä on tekoälyasetuksen toimeenpanoon liittyvä viranomaisyhteistyö tämän lain nojalla toimivaltaisten viranomaisten, perusoikeuksia suojelevien viranomaisten sekä markkinavalvontalain 4 a §:n mukaisen markkinavalvonnan yhteyspisteen kanssa, viranomaisyhteistyön koordinointi sekä yhteydenpito Euroopan unionin yhteistyöelimiin ja asetuksen nojalla toimivaltaisiin viranomaisiin muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Lisäksi se tarjoaa tekoälyjärjestelmiä koskevaa asiantuntijatukea tämän lain nojalla toimivaltaisille viranomaisille sekä perusoikeuksia suojeleville viranomaisille.
Keskitetty yhteyspiste vastaa tekoälyasetuksen 99 artiklan 11 kohdassa tarkoitetusta raportointivelvoitteesta Euroopan komissiolle yhteistyössä muiden markkinavalvontaviranomaisten kanssa.
Keskitetyllä yhteyspisteellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä ja maksutta saada 2 ja 3 momentin mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot markkinavalvontaviranomaisilta ja tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnalta.
Keskitetyllä yhteyspisteellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa yhteyspisteen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömiä tietoja Euroopan komissiolle.
7 §
Euroopan keskuspankille ilmoittava viranomainen
Finanssivalvonta on tekoälyasetuksen 74 artiklan 7 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu ja siinä tarkoitetut tiedot Euroopan keskuspankille ilmoittava viranomainen.
3 luku
Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset ja ilmoitetut laitokset
8 §
Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset
Tekoälyasetuksen 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia ovat:
1) Työ- ja elinkeinoministeriö, jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos hakee ilmoitetuksi laitokseksi, jonka arvioitavat tekoälyjärjestelmät kuuluvat turvakomponenttina tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdissa 2, 4, 5, 7 tai 10 mainituissa säädöksissä tarkoitettuun tuotteeseen, tekoälyjärjestelmät ovat itse kyseisiä tuotteita tai tekoälyjärjestelmät ovat tekoälyasetuksen liitteen III kohdassa 1 tarkoitettuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä;
2) Liikenne- ja viestintävirasto, jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos hakee ilmoitetuksi laitokseksi, jonka arvioitavat tekoälyjärjestelmät kuuluvat turvakomponentteina tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdissa 3 tai 6 mainitussa säädöksessä tarkoitettuihin tuotteisiin tai tekoälyjärjestelmät ovat itse kyseisiä tuotteita;
3) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos hakee ilmoitetuksi laitokseksi, jonka arvioitavat tekoälyjärjestelmät kuuluvat turvakomponentteina tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdissa 11 tai 12 mainitussa säädöksessä tarkoitettuihin tuotteisiin tai tekoälyjärjestelmät ovat itse kyseisiä tuotteita;
4) Sosiaali- ja terveysministeriö, jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos hakee ilmoitetuksi laitokseksi, jonka arvioitavat tekoälyjärjestelmät kuuluvat turvakomponentteina tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdissa 1, 8 tai 9 mainitussa säädöksessä tarkoitettuihin tuotteisiin tai tekoälyjärjestelmät ovat itse kyseisiä tuotteita.
9 §
Ilmoitetun laitoksen nimeäminen
Edellä 8 §:ssä tarkoitettu toimivaltainen ilmoittamisesta vastaava viranomainen nimeää vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ilmoitetuksi laitokseksi. Ilmoittamista koskevasta hakemisesta ja nimeämisen edellytyksistä säädetään tekoälyasetuksen 29—31 artiklassa.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikön akkreditointipalvelu antaa akkreditointitodistuksen siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos täyttää tekoälyasetuksen 31 artiklassa säädetyt vaatimukset.
10 §
Ilmoitettujen laitosten ja alihankkijoiden tai muiden tahojen julkiset hallintotehtävät
Ilmoitettujen laitosten julkisista hallintotehtävistä säädetään tekoälyasetuksen 34, 44 ja 45 artiklassa. Ilmoitetut laitokset voivat siirtää tiettyjä vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyviä julkisia hallintotehtäviä alihankkijoille tekoälyasetuksen 33 artiklan mukaisesti.
Ilmoitetun laitoksen tai sen käyttämän alihankkijan palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
Mitä edellä säädetään ilmoitetun laitoksen käyttämästä alihankkijasta, sovelletaan myös ilmoitettuna laitoksena toimivan tietosuojavaltuutetun käyttämään muuhun tahoon kuin viranomaiseen, jolle tietosuojavaltuutettu on siirtänyt tiettyjä vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyviä tehtäviä.
11 §
Ilmoitettu laitos eräiden suuririskisten tekoälyjärjestelmien osalta
Tietosuojavaltuutettu toimii ilmoitettuna laitoksena, jos lainvalvonta-, maahanmuutto- tai turvapaikkaviranomaisten on tarkoitus ottaa käyttöön tekoälyasetuksen liitteen III kohdassa 1 tarkoitettu suuririskinen tekoälyjärjestelmä.
Edellä 9 §:n 1 momentissa ja 10 §:n 2 momentissa säädettyä ei sovelleta tietosuojavaltuutettuun sen toimiessa ilmoitettuna laitoksena.
4 luku
Valvonta ja seuraamukset
12 §
Valvonnan toimivaltuudet
Markkinavalvontaviranomaisten valvonnan toimivaltuuksista säädetään markkinavalvontalain 3 luvussa sekä tekoälyasetuksen liitteen I jaksossa A luetellun unionin yhdenmukaistamislainsäädännön nojalla annetussa kansallisessa lainsäädännössä.
Toimivaltuuksia sovelletaan tekoälyasetuksen 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuihin toimijoihin.
13 §
Seuraamusmaksun määrääminen
Toimivaltainen markkinavalvontaviranomainen määrää tämän lain mukaisen hallinnollisen seuraamusmaksun muulle kuin ilmoitetulle laitokselle, jos seuraamusmaksu on määrältään enintään 100 000 euroa, jollei:
1) tietosuojavaltuutettu ole toimivaltainen markkinavalvontaviranomainen, jolloin seuraamusmaksun määrää tietosuojalain (1050/2018) 24 §:n 1 momentissa tarkoitettu seuraamuskollegio;
2) kyse ole tekoälyjärjestelmästä, johon sovelletaan tekoälyasetuksen liitteen I jakson A kohdassa 2 mainittua säädöstä, jolloin seuraamusmaksun määrää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.
Jos muu toimivaltainen markkinavalvontaviranomainen kuin Tulli arvioi, että seuraamusmaksun tulisi olla suuruudeltaan yli 100 000 euroa, sen on tehtävä 14 §:ssä tarkoitetulle tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnalle esitys seuraamusmaksun määräämisestä.
Jos ilmoittamisesta vastaava viranomainen arvioi, että ilmoitetulle laitokselle tulisi määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu, sen on tehtävä seuraamusmaksulautakunnalle esitys seuraamusmaksun määräämisestä.
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä seuraamusmaksun esityksen mukaisesti, määrätä sen esitettyä pienempänä tai suurempana tai jättää sen määräämättä
.
Seuraamusmaksun määrääminen ja määrä perustuvat tekoälyasetuksen 99 artiklan 7 kohdan mukaiseen kokonaisarviointiin ja 3—6 kohdan mukaisiin enimmäismääriin.
13
§
Tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunta
seuraamusmaksulautakunta
toimivaltaisen markkinavalvontaviranomaisen esityksestä. Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä seuraamusmaksun esityksen mukaisesti, määrätä sen esitettyä pienempänä tai suurempana tai jättää sen määräämättä.
Liikenne- ja viestintäviraston yhteydessä toimii tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunta (), jonka tehtävänä on määrätä tämän lain mukainen seuraamusmaksu
Seuraamusmaksulautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla virkamiehiä. Lautakunnan jäseneltä ja varajäseneltä edellytetään perehtyneisyyttä tekoälyjärjestelmiin, niihin liittyvään lainsäädäntöön sekä niiden valvontaan nimeävän viranomaisen toimialalla. Lautakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on lisäksi oltava tehtävän edellyttämä riittävä oikeudellinen asiantuntemus. Lautakunnan jäsenet nimetään kolmen vuoden määräajaksi. Lautakunnan jäsen ja varajäsen toimivat tehtävässään riippumattomasti ja puolueettomasti.
Seuraamusmaksulautakunnan päätös tehdään esittelystä. Päätökseksi tulee se kanta, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se kanta, joka on lievempi sille, johon seuraamus kohdistuu.
Seuraamusmaksulautakunnalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta markkinavalvontaviranomaiselta, ilmoittamisesta vastaavalta viranomaiselta ja ilmoitetulta laitokselta tiedot, jotka ovat välttämättömiä seuraamusmaksun määräämiseksi tai sen määrän arvioimiseksi.
Seuraamusmaksulautakuntaan nimeävät:
1) Liikenne- ja viestintävirasto jäsenen, joka toimii puheenjohtajana, ja varajäsenen;
2) tietosuojavaltuutettu jäsenen, joka toimii varapuheenjohtajana, ja varajäsenen;
Lupa- ja valvontavirasto kolme jäsentä ja kolme varajäsentä
3);
4) muut kuin 1—3 kohdassa tarkoitetut markkinavalvontaviranomaiset Tullia lukuun ottamatta jäsenen ja varajäsenen.
Seuraamusmaksulautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on:
1) puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja;
2) markkinavalvontaviranomaisen, joka seuraamusmaksun määräämistä on esittänyt, nimeämä jäsen tai varajäsen, jollei seuraamusmaksua esitetä määrättäväksi ilmoitetulle laitokselle; jos seuraamusmaksun määräämistä on esittänyt työsuojeluviranomainen, paikalla on sen sijaan oltava työsuojeluviranomaisia edustava jäsen tai varajäsen; sekä
3) vähintään puolet muista kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuista jäsenistä tai varajäsenistä.
14
§
Tarjoajan seuraamusmaksu
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 16 artiklan mukaisen velvollisuutensa saattamalla markkinoille suuririskisen tekoälyjärjestelmän:
1) joka ei sisällä tekoälyasetuksen 9 artiklassa tarkoitettua riskinhallintajärjestelmää;
2) jota ei ole testattu tekoälyasetuksen 9 artiklan 6 tai 8 kohdan mukaisesti;
3) jonka dokumentaatiota ei ole laadittu tekoälyasetuksen 11 artiklan mukaisesti;
4) jossa tapahtumien automaattinen tallentaminen ei ole mahdollista tekoälyasetuksen 12 artiklan mukaisella tavalla;
5) jonka mukana ei ole tekoälyasetuksen 13 artiklassa tarkoitettuja käyttöohjeita, tai käyttöohjeissa ei ole mainitun artiklan 3 kohdan mukaisia tietoja;
.
6) jossa ihmisen suorittama valvonta ei ole mahdollista tekoälyasetuksen 14 artiklan mukaisesti
7) jolla tarjotaan tai joka on tarkoitettu tarjoamaan palvelua, johon sovelletaan digitaalisten palveluiden tarjoamisesta annetun lain (306/2019) 3 lukua, ja joka ei täytä mainitun lain 7 §:n mukaisia vaatimuksia;
8) jolla tarjotaan tai joka on tarkoitettu tarjoamaan digitaalista palvelua, johon sovelletaan digitaalisten palveluiden tarjoamisesta annetun lain 3 a lukua, ja joka ei täytä mainitun lain 7 tai 10 c §:n mukaisia vaatimuksia;
9) jolla tarjotaan tai joka on tarkoitettu tarjoamaan kuluttajille palvelua, joka tarjoaa pääsyn audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin, johon sovelletaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 22 a lukua, ja joka ei täytä mainitun lain 194 b ja 194 d §:n mukaisia vaatimuksia;
10) jolla tarjotaan tai joka on tarkoitettu tarjoamaan kuluttajille viestintäpalvelua, johon sovelletaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 22 a lukua, ja joka ei täytä mainitun lain 194 b ja 194 c §:n mukaisia vaatimuksia;
11) joka on esteettömyysvaatimuslain 2 §:ssä tarkoitetun tuotteen osa tai itsessään tällainen tuote eikä täytä esteettömyysvaatimuslain 6 §:n mukaisia vaatimuksia.
seuraamusmaksulautakunta
Lisäksivoi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 16 artiklan mukaisen velvollisuutensa:
1) käsitellä suuririskisen tekoälyjärjestelmän kouluttamisen tai testaamisen yhteydessä erityisiä henkilötietoryhmiä tekoälyasetuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
2) käyttää tekoälyasetuksen 17 artiklassa tarkoitettua laadunhallintajärjestelmää;
3) säilyttää tekoälyasetuksen 18 artiklassa tarkoitettua dokumentaatiota;
4) säilyttää tekoälyasetuksen 19 artiklassa tarkoitetut lokitiedot;
5) tehdä tekoälyasetuksen 20 artiklan mukainen ilmoitus;
6) toteuttaa välittömästi tekoälyasetuksen 20 artiklassa tarkoitetut korjaavat toimenpiteet järjestelmän saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, järjestelmän poistamiseksi markkinoilta tai käytöstä taikka palautusmenettelyn järjestämiseksi havaittuaan suuririskisen tekoälyjärjestelmänsä olevan tekoälyasetuksessa säädettyjen vaatimusten vastainen;
7) varmistaa, että tekoälyjärjestelmälle on tehty tekoälyasetuksen 43 artiklan mukainen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely ennen sen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa;
8) laatia tekoälyasetuksen 47 artiklan mukainen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus;
9) kiinnittää CE-merkintä tekoälyasetuksen 48 artiklan mukaisesti;
9
) rekisteröidä tekoälyjärjestelmä tekoälyasetuksen 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
10
) toimittaa tekoälyasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti markkinavalvontaviranomaiselle sen perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä on tekoälyasetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen, jollei kyse ole luonnollisesta henkilöstä, jota on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.
15
§
Valtuutetun edustajan seuraamusmaksu
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun suuririskisen tekoälyjärjestelmän tarjoajan valtuutetulle edustajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 22 artiklan mukaisen velvollisuutensa:
1) varmistaa, että tekoälyasetuksen 47 artiklassa tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja 11 artiklassa tarkoitettu tekninen dokumentaatio on laadittu;
2) varmistaa, että tarjoaja on toteuttanut tekoälyasetuksen 43 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn;
3) pitää markkinavalvontaviranomaisten saatavilla 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun suuririskinen tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, tekoälyasetuksen 22 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen dokumentaatio;
4) toimittaa markkinavalvontaviranomaiselle sen perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että tekoälyjärjestelmä on tekoälyasetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen, jollei kyse ole luonnollisesta henkilöstä, jota on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan;
5) rekisteröidä tekoälyjärjestelmä tekoälyasetuksen 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai jos tarjoaja tekee sen itse, varmistaa, että rekisteröinnin yhteydessä toimitetut tekoälyasetuksen liitteen VIII jakson A kohdan 3 mukaiset tiedot pitävät paikkansa.
16
§
Maahantuojan seuraamusmaksu
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun suuririskisen tekoälyjärjestelmän maahantuojalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 23 artiklan mukaisen velvollisuutensa:
1) varmistaa, että tarjoaja on toteuttanut tekoälyasetuksen 43 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn;
2) varmistaa, että tekoälyasetuksen 11 artiklassa tekninen dokumentaatio on laadittu;
3) varmistaa, että tekoälyjärjestelmällä on tekoälyasetuksen 47 artiklassa tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja CE-merkintä;
4) varmistaa, että tekoälyjärjestelmän mukana on käyttöohjeet;
5) varmistaa, että kolmanteen maahan sijoittautunut tarjoaja on nimennyt valtuutetun edustajan tekoälyasetuksen 22 artiklan mukaisesti;
6) olla saattamatta markkinoille tekoälyjärjestelmää, jos maahantuojalla on riittävät syyt katsoa, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei ole tekoälyasetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen tai se on väärennetty tai sen mukana on väärennetty dokumentaatio;
7) ilmoittaa tekoälyjärjestelmän tarjoajalle, valtuutetulle edustajalle sekä markkinavalvontaviranomaiselle, jos suuririskinen tekoälyjärjestelmä aiheuttaa tekoälyasetuksen 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin;
8) ilmoittaa nimensä, rekisteröidyn tuotenimensä tai rekisteröidyn tavaramerkkinsä sekä osoitteen, josta maahantuojaan voidaan saada yhteys, suuririskisessä tekoälyjärjestelmässä ja sen pakkauksessa tai sen mukana seuraavassa dokumentaatiossa;
9) varmistaa, että sinä aikana, jona suuririskinen tekoälyjärjestelmä on maahantuojan vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna järjestelmän vaatimustenmukaisuutta;
10) säilyttää 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun suuririskinen tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, jäljennös 47 artiklassa tarkoitetusta EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta sekä jäljennös ilmoitetun laitoksen antamasta todistuksesta, jos sellainen on annettu;
11) toimittaa markkinavalvontaviranomaiselle sen perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että tekoälyjärjestelmä on tekoälyasetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen, jollei kyse ole luonnollisesta henkilöstä, jota on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.
17
§
Jakelijan seuraamusmaksu
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun suuririskisen tekoälyjärjestelmän jakelijalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 24 artiklan mukaisen velvollisuutensa:
1) tarkastaa, että tekoälyjärjestelmällä on tekoälyasetuksen 47 artiklassa tarkoitettu EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja CE-merkintä;
2) tarkastaa, että tekoälyjärjestelmän mukana on käyttöohjeet;
3) olla saattamatta markkinoille tekoälyjärjestelmää, jos jakelijalla on riittävät syyt katsoa, että suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei ole tekoälyasetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen;
4) varmistaa, että sinä aikana, jona suuririskinen tekoälyjärjestelmä on jakelijan vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna järjestelmän vaatimustenmukaisuutta;
5) ryhtyä tekoälyasetuksen 24 artiklan 4 kohdan mukaisiin toimenpiteisiin, jos sen markkinoille saataville asettama suuririskinen tekoälyjärjestelmä ei ole tekoälyasetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen tai se aiheuttaa tekoälyasetuksen 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin;
6) toimittaa markkinavalvontaviranomaiselle sen perustellusta pyynnöstä kaikki jakelijan toimia koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että tekoälyjärjestelmä on tekoälyasetuksessa säädettyjen vaatimusten mukainen, jollei kyse ole luonnollisesta henkilöstä, jota on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.
18
§
Käyttöönottajan seuraamusmaksu
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 26 artiklan mukaisen velvollisuutensa:
1) varmistaa, että tekoälyjärjestelmän toimintaa valvotaan;
2) ilmoittaa tarjoajalle tai jakelijalle sekä markkinavalvontaviranomaiselle, jos käyttöönottajalla on syytä katsoa, että tekoälyjärjestelmän käyttäminen käyttöohjeiden mukaisesti voi aiheuttaa tekoälyasetuksen 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun riskin;
3) ilmoittaa tarjoajalle, maahantuojalle tai jakelijalle sekä markkinavalvontaviranomaiselle tekoälyjärjestelmän käytön yhteydessä havaitusta vakavasta vaaratilanteesta;
4) säilyttää tekoälyjärjestelmän automaattisesti tuottamat lokitiedot vähintään kuuden kuukauden ajan, siltä osin kuin ne ovat käyttöönottajan hallinnassa;
.
5) ilmoittaa työntekijöiden edustajille ja asianomaisille työntekijöille tekoälyjärjestelmän käytöstä ennen sen käyttöönottoa, jos käyttö kohdistuu käyttöönottajan työntekijöihin
6) ilmoittaa tekoälyasetuksen liitteessä III tarkoitetun järjestelmän kohteena olevalle henkilölle siitä, että järjestelmän käyttö kohdistuu häneen, jos järjestelmällä tai sen avulla tehdään häntä koskeva päätös.
19
§
Ilmoitetun laitoksen seuraamusmaksu
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun ilmoitetulle laitokselle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta:
1) rikkoo tai laiminlyö velvollisuutensa noudattaa tekoälyasetuksen 31 artiklassa säädettyjä ilmoitettuja laitoksia koskevia vaatimuksia;
2) antaa toimia alihankkijan tai tytäryhtiön tehtäväksi ilman tekoälyjärjestelmän tarjoajan lupaa tekoälyasetuksen 33 artiklan 3 kohdan vastaisesti;
3) rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 33 artiklan 4 kohdan mukaisesti velvollisuutensa säilyttää alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia sekä niiden tekoälyasetuksen nojalla suorittamia toimia koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan alihankinnan päättymisestä;
4) rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaisen velvollisuutensa tarkastaa suuririskisen tekoälyjärjestelmän vaatimustenmukaisuus mainitun asetuksen 43 artiklan mukaisten vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen mukaisesti;
5) rikkoo tai laiminlyö tekoälyasetuksen 34 artiklan 3 kohdan mukaisen velvollisuutensa toimittaa ilmoittamisesta vastaavalle viranomaiselle tämän pyynnöstä tiedot, joita ilmoittamisesta vastaava viranomainen tarvitsee ilmoitetun laitoksen arviointiin, nimeämiseen, ilmoittamiseen tai seuraamiseen, jollei kyse ole luonnollisesta henkilöstä, jota on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.
20
§
Virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen antaminen
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun toimijalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta toimittaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena ilmoitetun laitoksen tai markkinavalvontaviranomaisen tekemään pyyntöön.
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä seuraamusmaksun ilmoitetulle laitokselle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta toimittaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena markkinavalvontaviranomaisen tai ilmoittamisesta vastaavan viranomaisen tekemään pyyntöön.
Seuraamusmaksua ei saa määrätä luonnolliselle henkilölle tämän pykälän nojalla, jos henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.
21
§
Seuraamusmaksu kielletyn tekoälyyn liittyvän käytännön rikkomisesta tai laiminlyönnistä
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun toimijalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta:
1) saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön tekoälyjärjestelmän tai käyttää tekoälyjärjestelmää, jossa käytetään subliminaalisia tekniikoita, joita henkilö ei havaitse tietoisesti, tai tarkoituksellisesti manipuloivia tai harhaanjohtavia tekniikoita, joiden tavoitteena on vääristää tai jotka olennaisesti vääristävät henkilön tai henkilöryhmän käyttäytymistä heikentäen tuntuvasti tämän kykyä tehdä tietoinen päätös ja saaden tämän tekemään päätöksen, jota tämä ei olisi muussa tapauksessa tehnyt, tavalla, joka aiheuttaa tai kohtuullisella todennäköisyydellä aiheuttaa kyseiselle henkilölle, toiselle henkilölle tai henkilöryhmälle merkittävää haittaa;
2) saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön tekoälyjärjestelmän tai käyttää tekoälyjärjestelmää, jossa hyödynnetään luonnollisen henkilön tai tietyn henkilöryhmän haavoittuvuuksia, jotka liittyvät heidän ikäänsä, vammaansa tai erityiseen sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseensa, siten, että tavoitteena tai vaikutuksena on olennaisesti vääristää kyseisen henkilön tai kyseiseen ryhmään kuuluvan henkilön käyttäytymistä tavalla, joka aiheuttaa tai kohtuullisella todennäköisyydellä aiheuttaa kyseiselle henkilölle tai toiselle henkilölle merkittävää haittaa;
3) saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön tekoälyjärjestelmän tai käyttää tekoälyjärjestelmää luonnollisten henkilöiden tai henkilöryhmien arvioimiseksi tai luokittelemiseksi tiettynä ajanjaksona heidän sosiaalisen käyttäytymisensä tai tunnettujen, pääteltyjen tai ennakoitujen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai luonteenpiirteidensä perusteella siten, että sosiaalinen pisteytys johtaa luonnollisten henkilöiden tai henkilöryhmien haitalliseen tai epäedulliseen kohteluun sosiaalisissa yhteyksissä, jotka eivät liity siihen asiayhteyteen, jossa tiedot alun perin tuotettiin tai kerättiin, taikka haitalliseen tai epäedulliseen kohteluun, joka on perusteetonta tai suhteetonta heidän sosiaaliseen käyttäytymiseensä tai sen vakavuuteen nähden;
4) saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön tätä erityistarkoitusta varten tekoälyjärjestelmän tai käyttää tekoälyjärjestelmää luonnollisia henkilöitä koskevien riskinarviointien tekemiseen, jotta voidaan arvioida tai ennustaa riskiä siitä, että luonnollinen henkilö syyllistyy rikokseen, jos tämä perustuu yksinomaan luonnollisen henkilön profilointiin tai hänen persoonallisuuspiirteidensä ja persoonallisuusominaisuuksiensa arviointiin, lukuun ottamatta tekoälyjärjestelmiä, joita käytetään tukemaan ihmisen tekemää arviointia jonkun henkilön osallistumisesta rikolliseen toimintaan, jos arvio jo perustuu objektiivisiin ja todennettavissa oleviin tosiseikkoihin, jotka liittyvät suoraan rikolliseen toimintaan;
5) saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön tähän tiettyyn tarkoitukseen tekoälyjärjestelmän tai käyttää tekoälyjärjestelmää, jolla luodaan tai laajennetaan kasvojentunnistustietokantoja haravoimalla kasvokuvia kohdentamattomasti internetistä tai valvontakamerakuvista;
6) saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön tätä tarkoitusta varten tekoälyjärjestelmän tai käyttää tekoälyjärjestelmää luonnollisen henkilön tunteiden päättelemiseksi työpaikalla ja oppilaitoksissa, paitsi jos tekoälyjärjestelmää on tarkoitus hyödyntää tai saattaa markkinoille lääketieteellisiin tai turvallisuuteen liittyviin tarkoituksiin;
7) saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön tätä tiettyä tarkoitusta varten tekoälyjärjestelmän tai käyttää sellaista biometristä luokittelujärjestelmää, jossa luonnolliset henkilöt luokitellaan heidän biometristen tietojensa perusteella rodun, poliittisten mielipiteiden, ammattiliiton jäsenyyden, uskonnollisen tai filosofisen vakaumuksen, seksuaalisen käyttäytymisen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, lukuun ottamatta kuvien tai muiden laillisesti hankittujen biometristen tietoaineistojen merkitsemistä tai suodattamista biometristen tietojen perusteella lainvalvonta-alalla.
22
§
Seuraamusmaksu avoimuusvelvoitteen rikkomisesta tai laiminlyönnistä
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun tarjoajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö:
1) tekoälyasetuksen 50 artiklan 1 kohdan mukaisen velvoitteen suunnitella ja toteuttaa luonnollisten henkilöiden kanssa suoraan vuorovaikutukseen tarkoitettu tekoälyjärjestelmä siten, että asianomaisille luonnollisille henkilöille ilmoitetaan, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa, jollei tämä muuten ole ilmeistä;
2) tekoälyasetuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisen velvoitteen varmistaa, että tekoälyjärjestelmän tuotokset merkitään koneellisesti luettavassa muodossa ja että ne voidaan tunnistaa keinotekoisesti tuotetuiksi tai manipuloiduiksi.
Markkinavalvontaviranomainen tai s
Seuraamusmaksulautakunta voi määrätä hallinnollisen seuraamusmaksun käyttöönottajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö:
1) tekoälyasetuksen 50 artiklan 3 kohdan mukaisen velvoitteen ilmoittaa tunteentunnistusjärjestelmälle tai biometrisen luokitusjärjestelmälle altistuvalle luonnolliselle henkilölle tällaisen järjestelmän toiminnasta;
2) tekoälyasetuksen 50 artiklan 4 kohdan mukaisen velvoitteen ilmoittaa tekoälyjärjestelmällä tuotetun tai manipuloidun, syväväärennöksen muodostavan kuva-, ääni- tai videosisällön yhteydessä, että sisältö on tuotettu keinotekoisesti;
3) tekoälyasetuksen 50 artiklan 4 kohdan mukaisen velvoitteen ilmoittaa tekoälyjärjestelmällä tuotetun tai manipuloidun, yleisölle julkista etua koskevasta asiasta tiedottamiseen tarkoitetun tekstin yhteydessä, että sisältö on tuotettu keinotekoisesti, paitsi jos teksti on läpikäynyt ihmisen suorittaman arviointiprosessin tai toimituksellisen valvonnan ja jos luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on toimituksellinen vastuu sisällön julkaisemisesta.
23 § (Uusi)
Seuraamusmaksun määrääminen ja enimmäismäärä
Seuraamusmaksulautakunnan on hallinnollisesta seuraamusmaksusta ja sen määrästä päättäessään otettava kussakin yksittäisessä tapauksessa huomioon seuraamuksen oikeasuhtaisuus arvioitavana olevan teon rikkomisen ja sen seurausten vakavuuden, luonteen ja keston mukaan sekä muut tekoälyasetuksen 99 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut seikat.
Jos seuraamusmaksu määrätään mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa Euroopan komission suosituksessa (2003/361/EY) tarkoitetulle mikroyritykselle, pienelle yritykselle tai keskisuurelle yritykselle, enimmäismäärä on kuitenkin 2 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus tai määrä sen mukaan, kumpi näistä määristä on pienempi.
Seuraamusmaksun enimmäismäärä on:
1) 21 §:n nojalla määrätyn seuraamusmaksun osalta 35 000 000 euroa tai, jos rikkomiseen syyllistynyt on yritys, enintään 7 prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi;
2) 14—19 tai 22 §:n nojalla määrätyn seuraamusmaksun osalta 15 000 000 euroa tai, jos rikkomiseen syyllistynyt on yritys, enintään 3 prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi;
3) 20 §:n nojalla määrätyn seuraamusmaksun osalta 7 500 000 euroa tai, jos rikkomiseen syyllistynyt on yritys, enintään 1 prosenttia sen edeltävän tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi.
24 §
Seuraamusmaksun määräämättä jättäminen
Seuraamusmaksua ei määrätä, jos:
1) velvoitteen rikkomista on pidettävä vähäisenä; tai
2) seuraamusmaksun määräämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.
Seuraamusmaksua ei voida määrätä sille, jota epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa. Seuraamusmaksua ei voida määrätä myöskään sille, jolle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio.
eduskunnan virastolle,
Seuraamusmaksua ei voida määrätä valtion viranomaiselle, valtion liikelaitokselle, kunnalliselle viranomaiselle, kuntayhtymälle, hyvinvointialueelle, hyvinvointiyhtymälle, itsenäiselle julkisoikeudellisille laitokselle,tasavallan presidentin kanslialle eikä Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja Suomen ortodoksiselle kirkolle eikä niiden seurakunnille, seurakuntayhtymille ja muille elimille.
Seuraamusmaksua ei saa määrätä, jos on kulunut yli viisi vuotta siitä, kun rikkomus tai laiminlyönti on tapahtunut. Jos rikkomus tai laiminlyönti on ollut luonteeltaan jatkuvaa, viiden vuoden määräaika lasketaan siitä, kun rikkomus tai laiminlyönti on päättynyt.
25 §
Seuraamusmaksun täytäntöönpano
Tämän lain nojalla määrätyn hallinnollisen seuraamusmaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002).
Seuraamusmaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen päätöksen tekemisestä.
5 luku
Erinäiset säännökset
26 §
Tarjoajan tai valtuutetun edustajan velvoite huolehtia asiakirjojen säilyttämisestä
Tarjoajan tai Suomeen sijoittautuneen valtuutetun edustajan on varmistettava, että tekoälyasetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ovat markkinavalvontaviranomaisten ja ilmoittamisesta vastaavien viranomaisten saatavilla 10 vuoden ajan sen jälkeen, kun suuririskinen tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, huolimatta selvitys- tai konkurssimenettelystä tai muusta syystä johtuvasta liiketoiminnan lopettamisesta taikka siitä luopumisesta.
Markkinavalvontaviranomaiset voivat antaa määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen asiakirjojen säilyttämisessä noudatettavista periaatteista ja menettelytavoista.
27 §
Uhkasakko ja teettämisuhka
Markkinavalvontaviranomaisen toimivallasta tehostaa antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella, säädetään markkinavalvontalain 28 §:ssä.
Uhkasakkoa ei kuitenkaan saa asettaa tekoälyasetuksen 21 artiklan 1 kohdassa, 22 artiklan 3 kohdan c alakohdassa, 23 artiklan 6 kohdassa ja 24 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tiedonantovelvollisuuden tehosteeksi luonnolliselle henkilölle, jota on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.
28 §
Muutoksenhaku
Ilmoitetun laitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Markkinavalvontalain mukaisen valvonnan toimenpidettä sekä markkinavalvontalain nojalla asetettua uhkasakkoa ja sen maksettavaksi tuomitsemista koskevien päätösten sekä teettämisuhan asettamista ja täytäntöönpantavaksi määräämistä koskevien päätösten muutoksenhausta säädetään markkinavalvontalain 29 §:ssä.
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
29 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
21
Lain§:ää ei sovelleta kielletyn tekoälyyn liittyvän käytännön rikkomiseen tai laiminlyöntiin, joka on tapahtunut ennen lain voimaantuloa.
Lain 25 §:n 2 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025 asti.
2.
Laki
eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain (1137/2016) 1 §:n 1 momentin 32 kohta, sellaisena kuin se on laissa 186/2025, ja
lisätään
e
,
ja 717/2025
1 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 186/2025, uusi 33 kohta ja 4 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 248/2022, 712/2022, 103/2023558/2023, uusi 9 momentti seuraavasti:
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan seuraavien lakien soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaan, jollei mainituissa laeissa toisin säädetä:
32) kuluttajatuotteiden turvallisuudesta annettu laki (184/2025);
33) eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annettu laki ( / ).
4 §
Valvontaviranomaiset
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tekoälyjärjestelmien markkinavalvontaviranomaisista säädetään eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetussa laissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.
Laki
sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
62
/
sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 1 §:n 2 momentinkohta, sellaisena kuin se on laissa, ja
lisätään
416/2025, 860/2025, 979/2025, / ja /,
63
1 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissauusikohta seuraavasti:
1 §
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään seuraavien rangaistusluonteisten hallinnollisten seuraamusten täytäntöönpanosta:
62) datan hallinnan ja jakamisen valvonnasta annetun lain ( / ) 13–19 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu;
63
) eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetun lain ( / ) 4 luvussa tarkoitetut seuraamusmaksut.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.
Laki
Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan
10 §:n 1 momentin 5 kohta,
e
on
Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008)12 §:n 1 momentin 6 kohta ja 71 §:n 1 momentin 20 kohta, sellaisna kuin niistä71 §:n 1 momentin 20 kohta laissa 610/2024, sekä
lisätään 12 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 194/2011, uusi 7 kohta, lakiin uusi 37 h §, 40 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 569/2020, uusi 3 momentti, lakiin uusi 50 å § sekä 71 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 752/2012, 611/2014, 651/2014, 1198/2014, 505/2015, 520/2016, 1442/2016, 1071/2017, 402/2018, 574/2019, 569/2020, 270/2021, 403/2024 ja 610/2024, uusi 21 kohta seuraavasti:
10 §
Johtokunnan tehtävät
Johtokunnalla on seuraavat finanssimarkkinoiden valvontaa koskevat tehtävät:
5) tuomita maksettavaksi Finanssivalvonnan asettama uhkasakko sekä päättää 4 luvussa säädetyistä hallinnollisista seuraamuksista, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa (444/2017) säädetyistä hallinnollisista seuraamuksista, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetussa laissa (566/2020) säädetyistä Finanssivalvonnan määräämistä seuraamusmaksuista ja eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnassa annetussa lain ( / ) 4 luvussa säädetyistä seuraamusmaksuista lukuun ottamatta seuraamusmaksuja, jotka ovat määrältään yli 100 000 euroa;
12 §
Johtajan tehtävät
Johtajan tehtävänä on:
6) päättää nimittämänsä virkamiehen virantoimituksesta pidättämisestä ja varoituksen antamisesta;
( / ) 13
7) tehdä esitys seuraamusmaksun määräämisestä eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetun lain§:ssä tarkoitetulle tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnalle.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3 luku
Valvontavaltuudet
37 h §
Tekoälyjärjestelmien valvonta
Finanssivalvonnan oikeudesta määrätä valvonnan toimenpiteitä tekoälyjärjestelmien valvonnassa säädetään eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetun lain 12 §:ssä ja oikeudesta määrätä uhkasakko tai teettämisuhka mainitun lain 27 §:ssä.
40 a §
Rikemaksun, julkisen varoituksen ja seuraamusmaksun määrääminen eräistä rikkomuksista
Hallinnollisten seuraamusmaksujen määräämisestä eräiden tekoälyjärjestelmiä koskevien säännösten rikkomisesta säädetään eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetussa laissa.
50 å §
Toiminta EU:n tekoälyasetuksessa tarkoitettuna markkinavalvontaviranomaisena
Finanssivalvonta toimii tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1689 (tekoälysäädös) 74 artiklan 6 kohdan mukaisena markkinavalvontaviranomaisena. Tekoälyjärjestelmien markkinavalvonnasta säädetään eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetussa laissa.
71 §
Oikeus ja velvollisuus luovuttaa tietoja
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, Finanssivalvonnalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten estämättä tietoja:
20) tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä häiriöistä ja uhkista Liikenne ja viestintävirastolle 3 f §:n 3 momentissa tarkoitetun yhteistyön toteuttamista varten;
13
21) eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetun lain 6 §:n mukaiselle keskitetylle yhteyspisteelle sen tehtävien toteuttamiseksi ja mainitun lain§:ssä tarkoitetulle tekoälyjärjestelmien valvonnan seuraamusmaksulautakunnalle seuraamusmaksun määräämiseksi tai sen määrän arvioimiseksi.
5.
Laki
Energiavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Energiavirastosta annetun lain (870/2013) 1 §:n 2 momentin 21 kohta, sellaisena kuin se on laissa 135/2025, ja
lisätään
,
ja 325/2025
1 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 634/2020, 804/2020, 606/2021, 500/2023, 939/2024135/2025, uusi 22 kohta seuraavasti:
1 §
Tehtävät
Energiavirasto hoitaa tehtävät, jotka sille on annettu:
21) kyberturvallisuuslaissa (124/2025);
22) eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetussa laissa (/).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Eriävä mielipide
Vastalause
Perustelut
Euroopan unionin lainsäädäntö tuo säännöllisesti Suomen viranomaisille merkittävästi lisätehtäviä. Viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet kyber- ja dataturvallisuuden säädökset kuormittavat erityisesti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia, jolle ei ole vuosikausiin myönnetty lisäresursseja läheskään uusien viranomaisvastuiden edellyttämässä määrin.
Näyttää olevan hallituksen linjaus, että mihinkään EU-säädösten aiheuttamiin lisäresurssitarpeisiin ei myönnetä tarvittavaa rahoitusta. Jos kohta julkisessa hallinnossa on usein tehostamisen varaa tehtävien uudelleenjärjestelyiden avulla, loputtomiin ei voi leikata vaarantamatta virkavastuuta, kansalaisten turvallisuutta ja suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä.
Talousvaliokunnan mietintö viittaa useissa kohdin liikenne- ja viestintävaliokunnan ja sivistysvaliokunnan lausunnoissaan (ja) korostamaan huoleen tekoälyn valvontatehtäviin varattavien resurssien riittävyydestä, mutta ei yhdy niihin. Valiokunnan enemmistö jopa siteeraa markkinavalvontaviranomaisten vaateita "välttämättömistä" lisäresursseista, mutta ei yhdy niihin. Sen sijaan valiokunta toistaa hallituksen aikeen käynnistää uusi ja suomalaisen teknologiaekosysteemin kannalta tärkeä tekoälyn valvonta- ja neuvontatoiminta ilman lisäresursseja. Resurssitarpeet on tarkoitus kartoittaa vasta kahden vuoden kuluttua toiminnan käynnistämisestä. Tämä lyhytnäköinen säästöpyrkimys on vastuuton.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom korosti omassa lausunnossaan, että toiminnan käynnistäminen ilman lisäresursseja aiheuttaa merkittäviä riskejä. Viraston arvio välittömistä lisäresurssitarpeista on 14 htv sekä 150 000—200 000 euroa kunkin tarkastettavan tekoälymallin osalta.
Erityisen haitallinen hallituksen linjaus on suomalaisen elinkeinoelämän kannalta. Viranomaisten velvollisuus huolehtia asetukseen sisältyvästä neuvonnasta erityisesti pk-yrityksille uhkaa jäädä kokonaan toteutumatta, mikä hidastaa innovaatiotoimintaa ja alan uusien yritysten syntyä.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että valiokunnan mietinnön perusteluja muutetaan.
(Vastalauseen muutosehdotukset)
Vastalauseen muutosehdotukset
Muutetaan valiokunnan mietinnön yleisperustelujen 18. ja 19. kappale kuulumaan seuraavasti:
tekoälyn neuvonta- ja valvontatehtävien hoitamiseen tulee turvata riittävät resurssit, ja että
(18) Myös useat lausunnonantajat ovat korostaneet viranomaisten taloudellisten resurssien merkitystä. Resurssitarpeet kohdistuvat muun muassa valvontaan, neuvontaan, ohjaukseen sekä riittävän tekoäly- ja muun osaamisen varmistamiseen. Tulevat tekoälyjärjestelmien markkinavalvontaviranomaiset ovat kertoneet haasteistaan toteuttaa tehtäviä ilman lisäresursseja ja pitäneet lisäresurssien osoittamista niille välttämättömänä. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijalausunnon näkemykseen siitä, ettäresurssitarpeesta johtuvia kustannuksia tulisi pitää investointeina suomalaisen tekoälykyvykkyyden mahdollistajina.
Talousvaliokunta huomauttaa, että liikenne- ja viestintäviraston arvion mukaan tähän ratkaisuun liittyy merkittäviä riskejä: välitön tarve viraston arvion mukaan on 14 htv. Talousvaliokunta näkee suurena huolena, että viranomaisten velvollisuus huolehtia asetukseen sisältyvästä neuvonnasta erityisesti pk-yrityksille jää toteutumatta ja hidastaa innovaatiotoimintaa ja alan uusien yritysten syntyä.
(19) Hallituksen esityksessä on todettu, että uusien valvontatehtävien hoitamiseen liittyy useita käytännön epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi täysin luotettavaa arviota tulevista viranomaisvaikutuksista on vaikea antaa. Suurin osa valvontatehtävistä alkaa elokuussa 2026 tai elokuussa 2027, mutta viranomaisten tulee varautua neuvontaan ja ohjaukseen jo tätä ennen. Tarkempaa arviota valvontatehtävien määrästä ja laadusta on kattavammin ja luotettavimmin saatavilla vasta sen jälkeen, kun viranomaisille on alkanut kertyä käytännön kokemusta valvontatehtävistä. Hallituksen esityksen mukaan tekoälyasetuksen edellyttämä toimeenpano rahoitetaan ensivaiheessa olemassa olevia resursseja uudelleen kohdentamalla ilman lisärahoitusta.Tekoälyasetus edellyttää, että jäsenvaltiot raportoivat komissiolle kahden vuoden välein kansallisten toimivaltaisten viranomaisten taloudellisten ja henkilöresurssien tilasta ja arvioivat niiden riittävyyttä. Resurssitarpeiden ja lainsäädännön toimivuuden arviointi onkin tarpeen kytkeä valvontakäytäntöjä koskevaan seurantaan asetuksen tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi.
Helsingissä 21.11.2025
Miapetra
Kumpula-Natri
sd
Timo
Harakka
sd
Lotta
Hamari
sd
Oras
Tynkkynen
vihr
Johannes
Yrttiaho
vas
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Talousvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 46/2025 vp sisältyvät 1.—5. lakiehdotuksen.
(Valiokunnan muutosehdotukset)
Vastalauseet
1 vastalausetta jätettiin mietintöön omine kannanottoehdotuksineen. Vastalauseet eivät muuta valiokunnan enemmistön päätösehdotusta, mutta ne kirjataan mietintöön ja niistä voidaan äänestää täysistunnossa.