Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annettua lakia, valmisteverotuslakia, virvoitusjuomaverosta annettua lakia, eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettua lakia, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia ja elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annettua lakia.

Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetussa laissa säädettäisiin vähämerkityksisen tuen myöntäjän velvollisuudesta käyttää unionin tason vähämerkityksisen tuen keskusrekisteriä sekä noudattaa vähämerkityksisiä tukia koskevista EU:n asetuksista johdettuja vähämerkityksisten tukien ehtoja. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuutus, joka mahdollistaisi mainittuja velvollisuuksia koskevan tarkemman kansallisen sääntelyn.

Muutosten tarkoituksena on varmistaa vähämerkityksisen tuen uuden seuranta- ja raportointivelvoitteen toteutuminen ja parantaa tietojen kattavuutta. Jatkossa mainittujen tukien tietojen tallentamisvelvoitteesta säädettäisiin kansallisesti. Lisäksi vähämerkityksisiä tukia koskevien EU:n asetusten mukaiset tuen määrän valvontaa koskevat vaatimukset sekä tiedon säilyttämisvelvollisuudet kohdentuisivat ensisijaisesti tuen myöntäjälle. Tuen myöntäjät velvoitettaisiin jatkossa tallentamaan tiedot myöntämistään vähämerkityksisistä tuista unionin tason keskusrekisteriin. Tietojen tallentaminen voitaisiin toteuttaa automatisoidusti, jos tietoja voidaan siirtää kansallisista rekistereistä unionin tason keskusrekisteriin. Esityksen mukaan Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta tulisi toimivaltainen viranomainen hallinnoimaan unionin tason rekisterin pääkäyttäjäoikeuksia Suomessa sekä tarvittaessa toimimaan yhteystahona Euroopan komission ja kansallisten pääkäyttäjien välillä.

Lisäksi valmisteverotuslakiin, virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin ja eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin sekä lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta tehtäisiin tarpeelliset täydennykset ja täsmennykset vähämerkityksisen tuen seurantaa ja raportointia koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin tehtäisiin tekninen tarkistus.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1.1.2026.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Keskeisten ehdotusten arviointia

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vähämerkityksisen tuen myöntäjän velvollisuudesta toimittaa tukea koskevat tiedot unionin tason keskusrekisteriin. Ehdotuksen mukaan tuen myöntäjä vastaa myös vähämerkityksistä tukea koskevien tietojen säilyttämisestä sekä tukea koskevien yksittäisten edellytysten, kuten raportointivelvoitteiden ja tuen enimmäismäärää koskevien seurantavelvoitteiden, täyttymisestä. Rekisteröintivelvoitetta aletaan soveltaa 1.1.2026 alkaen. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että vähämerkityksisten tukien myöntäminen voi Suomessa jatkua vuoden 2025 jälkeisenä aikana.

Ehdotukset perustuvat vuonna 2023 uudistettuihin vähämerkityksistä tukea koskeviin komission asetuksiin (yleinen de minimis -asetus (EU) 2023/2831 ja SGEI de minimis -asetus (EU) 2023/283).

Vähämerkityksisen tuen rekisteröinti- ja seurantavelvoitteesta ehdotetaan säädettäväksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain uudessa 2 b §:ssä. Lisäksi valmisteverotuslakiin, virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin ja eräiden juomapakkausten valmisteverosta annettuun lakiin sekä lakiin verotietojen julkisuudesta ja salassapidosta tehtäisiin tarpeelliset täydennykset ja täsmennykset vähämerkityksisen tuen seurantaa ja raportointia koskevien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Myös oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen tarkistus.

Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin.

Vähämerkityksisellä eli de minimis -tuella tarkoitetaan yksittäiselle yritykselle myönnettävää julkista tukea, jonka kokonaismäärä ei ylitä 300 000:ta euroa kolmen vuoden aikana. Vastaavasti SGEI de minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, joka myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin. Komissio on määritellyt, että näin pienet tuet eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eivätkä vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Yleisestä säännöstä poiketen vähämerkityksisiä tukia ei myöskään tarvitse ilmoittaa ennakkoon komissiolle.

Aiempi vähämerkityksistä tukea koskeva EU-sääntely ei edellyttänyt vähämerkityksisten tukien ilmoittamista rekisteriin. Suomessa ei myöskään ole kansallista kaikkia Suomessa myönnettyjä vähämerkityksisiä tukia kattavaa rekisteriä, vaan yrityskohtaisten tukien enimmäismääriä on seurattu tuensaajayrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Talousvaliokunta pitää perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan vähämerkityksisiä tukia myöntävien tahojen on merkittävä tuet EU:n keskusrekisteriin uuden EU-sääntelyn edellyttämällä tavalla. Näin Suomi kykenee täyttämään 1.1.2026 sovellettavaksi tulevat vähämerkityksisen tuen rekisteröintiä ja tukien enimmäismäärien seurantaa koskevat EU-sääntelyn mukaiset velvoitteensa. Lisäksi ehdotus tehostaa vähämerkityksisen tuen enimmäismäärien seurantaa ja tekee seurannasta aiempaa läpinäkyvämpää.

Hallituksen esityksen mukaan Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) toimii vähämerkityksistä tukea koskevien EU-asetusten edellyttämänä toimivaltaisena viranomaisena ja hoitaa unionin tason keskusrekisterin pääkäyttäjähallintoa Suomessa. Lisäksi KEHA-keskuksen tehtävänä on toimia rekisterin teknisenä tukena ja yhteyspisteenä Euroopan komission ja rekisterin suomalaisten pääkäyttäjien välillä. Sen tehtäviin ei kuitenkaan kuuluisi antaa neuvontaa tai ohjausta loppukäyttäjille. Valtionhallinnossa neuvontaa antaa ensisijaisesti kutakin tukiviranomaista ohjaava taho. Muiden julkisten toimijoiden, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden sekä niiden yhtymien, tulee järjestää neuvontansa itse. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna erityisesti ottaen huomioon ehdotetun sääntelyn tiukan aikataulun sekä hallituksen esityksen linjauksen, jonka mukaan KEHA-keskuksen uudet tehtävät hoidetaan olemassa olevien resurssien puitteissa. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan KEHA-keskus tarvitsisi tehtävän hoitamista varten kahden henkilötyövuoden lisäresurssin.

Tukien rekisteröintiin liittyvät velvollisuudet tulevat lisäämään tuen myöntäjien hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Vähämerkityksisiä tukia myönnetään Suomessa laajasti julkishallinnon eri tasoilla. Hallituksen esityksen mukaan yksittäisiä tukipäätöksiä tehdään vuosittain kymmeniätuhansia. Esimerkiksi useat Business Finlandin, Finnveran, ELY-keskusten ja kuntien myöntämät avustukset, investointituet, lainat ja takaukset myönnetään vähämerkityksisenä tukena.

Valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa kiinnitetään huomiota erityisesti kunnille aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan ja kustannuksiin sekä todetaan, että vähämerkityksinen tuki on kuntien yleisin tapa myöntää tukea taloudelliseen toimintaan. Kuntien vähämerkityksistä tukea koskevat päätökset ovat entisestään lisääntyneet vuoden 2025 alussa voimaan tulleen TE-uudistuksen seurauksena, koska muun muassa starttirahojen ja palkkatuen myöntäminen siirtyi kuntien tehtäväksi. Asiantuntijalausunnossa korostetaan rekisterin helppokäyttöisyyden, selkeän ja mahdollisimman yksinkertaisen raportoinnin sekä lähellä tukiviranomaista toteutettavan ohjauksen ja neuvonnan merkitystä tuen myöntäjien hallinnollisen taakan ja kustannusten hillitsemiseksi. Lisäksi pidetään tärkeänä, että EU:n keskusrekisterissä olisi tekninen rajapinta (ns. API-rajapinta), jonka kautta tukiviranomaiset voisivat tallentaa sinne tietoja automaattisesti omista rekistereistään. Talousvaliokunta toteaa, että jatkossa EU:n keskusrekisteriä sekä sen kansalliseen hyödyntämiseen liittyviä ominaisuuksia tulisi pyrkiä kehittämään selkeämmiksi ja helppokäyttöisemmiksi niin, että tukiviranomaisille asetuksen mukaisista velvoitteista aiheutuva hallinnollinen taakka ja kustannukset olisivat mahdollisimman vähäiset.

Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä ja sen viivytyksetöntä voimaan saattamista välttämättömänä, jotta vähämerkityksisten tukien myöntäminen voi jatkua keskeytyksettä vuoden 2025 jälkeen. Tällä on keskeinen merkitys yritystoiminnan ennustettavuuden ja sujuvan toiminnan näkökulmasta. Lisäksi EU:n laajuinen rekisteröintivaatimus tehostaa vähämerkityksisten tukien kasautumisen valvontaa sekä ehkäisee tukien väärinkäytöstä aiheutuvia kilpailun vääristymiä ja haitallisia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

3. Laki virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta

1 §. Soveltamisala.

Pykälän 6 momentissa on yhteensovittamistarve. Valiokunta ehdottaa, että lain johtolauseessa huomioidaan pykälän 6 momenttiin aiemmin tehdyt muutokset (laki virvoitusjuomaverolain muuttamisesta,—).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annettuun lakiin (300/2001) uusi 2 b § seuraavasti:

2 b §

Vähämerkityksisten tukien ehtojen noudattamista koskevat velvollisuudet

Euroopan unionin jäsenvaltion velvollisuudesta varmistaa vähämerkityksisen tuen seurannasta ja raportoinnista sekä tietojen säilyttämisestä säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 2 artiklan perusteella annetuissa Euroopan komission vähämerkityksisiä tukia koskevissa asetuksissa. Jollei muualla toisin säädetä, vähämerkityksisen tuen myöntäjä vastaa yksittäistä vähämerkityksistä tukea koskevien edellytysten täyttymisestä sekä tietojen säilyttämisestä ja toimittamisesta unionin tason keskusrekisteriin. Tiedot välitetään unionin tason keskusrekisteriin salassapitosäännösten estämättä. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä keskusrekisterin pääkäyttäjähallinnassa säädetään elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetussa laissa (531/2025).

Vähämerkityksistä tukea koskevista 1 momentissa tarkoitetuista velvollisuuksista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.

Laki

valmisteverotuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valmisteverotuslain (182/2010) 30 §:n 2 momentti, 98 a § ja 98 b §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 30 §:n 2 momentti laissa 766/2020, 98 a § laeissa 479/2016, 766/2020, 1219/2021 ja 960/2022 sekä 98 b §:n 2 momentti laissa 1219/2021, seuraavasti:

30 §

Valmisteverotuksen rekisterit

Verohallinto pitää rekisteriä 98 a §:ssä tarkoitetuista tuensaajista. Rekisteriin merkitään 98 a §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot tuen myöntämistä ja seurantaa varten.

98 a §

Tuensaajan ilmoittamisvelvollisuus

Tuensaajan on ilmoitettava tukiviranomaiselle tässä pykälässä säädetyt yritystä koskevat tiedot Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission valtiontukipäätöksen tai tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen julkaisuvelvollisuuden toteuttamiseksi sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) 2023/2831 6 artiklan 1 kohdan mukaisen seuranta- ja raportointivelvoitteen toteuttamiseksi.

Edellä 2 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja tukia koskevan ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksesta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 §:ssä. Tuensaaja ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta mainitussa pykälässä tarkoitettua laiminlyöntimaksua koskevaan Verohallinnon päätökseen. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä mainitun lain 62 §:n 5 momentissa säädetään.

Ilmoittamisvelvollisuus koskee tukia, joista säädetään:

1) sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 4 §:n 2, 3 ja 5 momentissa, 4 a ja 8 a §:ssä samoin kuin mainitun lain liitteen verotaulukon 1 tuoteryhmässä 9 ja 10 sekä verotaulukon 3 tuoteryhmässä 9a ja 10a;

2) nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 4 §:n 2 momentissa;

3) maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain (603/2006) 4 §:ssä;

4) virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n 4 momentissa;

5) eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n 3 momentissa.

Ilmoitettavat tiedot ovat:

1) yrityksen nimi ja tunniste;

2) yritystyyppi;

3) alue, jolla yritys sijaitsee;

4) yrityksen toimiala.

Edellä 3 momentissa säädetystä poiketen 2 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettua tukea saavan pienvalmistajan on ilmoitettava muiden viranomaisten myöntämät vähämerkityksiset tuet kuluvalta ja kahdelta edeltävältä vuodelta sekä lisäksi:

1) yrityksen nimi ja tunniste;

2) yrityksen toimiala;

3) tuotantomäärä vuosittain.

98 b §

Tukitietojen ilmoittamismenettely

Tuensaajan on ilmoitettava viipymättä Verohallinnolle 98 a §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen tietojen muuttumisesta tai yrityksen joutumisesta 98 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa valtiontukipäätöksessä tai tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettuihin taloudellisiin vaikeuksiin.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

3.

Laki

virvoitusjuomaverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan

(1535/2016)

/

virvoitusjuomaverosta annetun lain (1127/2010) 1 §:n 4 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 momentti laissa 1210/2019 ja 6 momentti laissa, seuraavasti:

1 §

Soveltamisala

Lakia ei 5 ja 6 momenttia lukuun ottamatta sovelleta, jos virvoitusjuomia valmistaa tai tuottaa oikeudellisesti ja taloudellisesti muista saman toimialan valmistajista riippumaton valmistaja, jonka kalenterivuoden aikana kulutukseen luovuttamien tuotteiden määrä on enintään 70 000 litraa valmista, juotavaa virvoitusjuomaa.

Edellä 4 momentissa tarkoitettuun tuotantoon sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EU) 2023/2831. Tuensaajan ilmoitettavista tiedoista säädetään valmisteverotuslain 98 a §:n 4 momentissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.

Laki

eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain (1037/2004) 1 §:n 3 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 771/2020, seuraavasti:

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia ei sovelleta juomapakkauksiin, jos liitteen verotaulukossa tarkoitettuja juomia on valmistanut oikeudellisesti ja taloudellisesti muista saman toimialan valmistajista riippumaton valmistaja, jonka kalenterivuoden aikana kulutukseen luovuttamien juomapakkausten sisältämä juomamäärä on enintään 70 000 litraa. Valmistajan riippumattomuudesta ja kalenterivuosittaisen tuotannon määrästä on kuitenkin vaadittaessa esitettävä Verohallinnolle luotettava selvitys. Valmistajan on lisäksi rekisteröidyttävä pienvalmistajaksi juomapakkausten osalta. Rekisteröintimenettelystä säädetään valmisteverotuslain (182/2010) 5 luvussa.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuun tuotantoon sovelletaan, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) 2023/2831 säädetään. Tuensaajan ilmoitettavista tiedoista säädetään valmisteverotuslain 98 a §:n 4 momentissa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.

Laki

oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 39 §:n 1 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 783/2020, seuraavasti:

39 §

Laiminlyöntimaksu

Verohallinto määrää verovelvolliselle tai, jos on kyse 7 tai 8 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, tiedonanto- tai ilmoittamisvelvolliselle enintään 5 000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun, jos tämä jättää Verohallinnon kehotuksesta huolimatta täyttämättä:

8) valmisteverotuslain 98 a §:ssä säädetyn ilmoittamisvelvollisuuden, jos on kyse mainitun pykälän 2 momentin 1, 2, 4 tai 5 kohdassa tarkoitetusta tuesta;

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

6.

Laki

verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 6 §:n 1 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 688/2022, ja

lisätään 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 1253/2009, 1248/2013, 481/2016 ja 688/2022, uusi 9 kohta ja 6 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1253/2009, 1248/2013, 481/2016, 688/2022 ja 894/2022, uusi 4 momentti seuraavasti:

6 §

Kiinteistöverotuksen julkiset tiedot ja eräät muut julkiset verotustiedot

Julkisia verotustietoja ovat:

8) kun tuen määrä ylittää 10 000 euroa, kiinteistöverolain (654/1992) 34 §:n perusteella myönnetyn tuen saajan nimi ja kiinteistötunnus sekä tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 9 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä III tarkoitetut tiedot alueesta, jolla tuensaaja sijaitsee ja veroetuuden määrästä;

9) tieto tuloverolain (1535/1992) 55 a §:n mukaisen metsälahjavähennyksen saajan yritys- ja yhteisötunnuksesta ja veroetuuden määrästä.

Edellä 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettua metsälahjavähennystä koskevat tiedot tulevat julkisiksi verovuoden päättymishetken mukaisina verovuotta seuraavan vuoden marraskuun alussa. Metsälahjavähennyksen osalta noudatetaan, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU) 2023/2831 6 artiklassa säädetään vähämerkityksellisten tukitietojen julkaisemisesta.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

7.

Laki

elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta annetun lain (531/2025) 13 §:n 2 momentin 7 ja 8 kohta sekä

lisätään 13 §:n 2 momenttiin uusi 9 kohta seuraavasti:

13 §

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät

Lisäksi Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävänä on:

7) tukea työvoimaviranomaisia työvoimapalvelujärjestelmän kehittämisessä sekä antaa työvoimaviranomaisille oikeudellista neuvontaa työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023), työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain (381/2023), työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) toimeenpanossa;

8) hoitaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 2 artiklan perusteella annettujen Euroopan komission vähämerkityksisiä tukia koskevien asetusten mukaisten unionin tason keskusrekisterin pääkäyttäjähallintoa Suomessa sekä toimii teknisenä tukena ja yhteyspisteenä Euroopan unionin komission ja rekisterin suomalaisten pääkäyttäjien välillä soveltaen, mitä eräiden valtiontukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetussa laissa (300/2001) säädetään; sekä

9) hoitaa muut kuin 1–8 kohdassa tarkoitetut erikseen säädetyt tai työ- ja elinkeinoministeriön määräämät tehtävät.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .