Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on lähes 300 000 osakeyhtiötä, joista valtaosa on listaamattomia. Osakeyhtiölain 3 luvun 9 §:n mukaan listaamaton yhtiö voi antaa osakkeenomistajan pyynnöstä osakekirjat, jotka toimivat todistuksena yhtiön omistuksesta. Virallinen tieto yhtiön omistuksesta ilmenee osakeyhtiölain mukaisesti osakasluettelosta, mutta osakekirjoilla on tästä huolimatta merkitystä muun muassa rahoitusjärjestelyissä, omistajavaihdoksissa tai panttaus- ja lainajärjestelyissä.
Osakekirjoja käytetään sekä paperisessa että sähköisessä muodossa. Monissa yhtiöissä on kuitenkin törmätty ongelmaan, kun vanhoista paperisista osakekirjoista halutaan siirtyä digitaalisiin osakekirjoihin. Nykytilanteessa paperisten osakekirjojen niin sanottu massakonversio, eli osakekirjojen muuntaminen yhdellä yhtiön päätöksellä kootusti sähköiseen muotoon, ei ole mahdollista.
Jokaisen yksittäisen osakkeenomistajan on teetettävä digitalisointi erikseen. Jopa 500 euron kustannus ja aikaa vievä hallinnollinen taakka on huomattava. Se saattaa tehdä myös tyhjäksi yhtiön suunnitelman siirtyä kattavasti sähköisiin osakekirjoihin.
Digitalisaatio on muuttanut yhtiöiden toimintaympäristöä valtavasti. Paperittomuus parantaisi omistajatietojen luotettavuutta ja ajantasaisuutta, vaikka edellä mainitusti osakekirjoilla ei sinänsä virallista roolia yhtiön omistajatietojen todisteena olekaan.
Joka tapauksessa sähköiset osakekirjat helpottaisivat omistajatietojen selvittämistä ja osoittamista selkeyttäen tiettyjä perhe- ja jäämistöoikeudellisia tilanteita. Myös yhtiöiden hallinnollisen työn tarve vähenisi, jos osakekirjat olisivat kattavasti sähköisiä. Samalla riski osakekirjojen häviämisestä poistuisi.
Yleisemmällä tasolla voidaan sähköisten järjestelmien eduksi katsoa myös se, että suomalaiset yritykset ovat kansainvälisinä sijoituskohteina sitä houkuttelevampia, mitä laajemmin ne ovat digitalisoituneet. Tämän merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa. Osakekirjojen digitalisoinnin osalta on myös syytä huomata konkreettinen käynnissä oleva muutos, kun vuodesta 2019 saakka on kerätty sähköiseen huoneistotietojärjestelmään kattavat tiedot asunto-osakkeiden omistuksista ja panttauksista. Osakekirjojen digitalisointi on jo tältä osin käynnissä.
Asiaa on viimeksi selvitetty VN TEAS -selvityksessä vuonna 2020. Selvitys koski osakeyhtiölain muutostarpeita kilpailukykytekijänä. Tuossakin yhteydessä katsottiin, että periaatteessa koko osakkeen elinkaari olisi mahdollista ja myös perusteltua digitalisoida ja että digitaalinen osakkeiden säilytys ja vaihdanta ovat keskeisiä alustatalouden kysymyksiä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä tavoin hallitus aikoo edistää osakekirjojen massakonversiota sähköiseen muotoon,
miten massakonversio helpottaisi kansalaisten asiointia ja ajankäyttöä,
kuinka paljon konversio pienentäisi kansalaisille aiheutuneita kuluja ja
millaisia kilpailuetuja osakeyhtiöiden digitalisoinnin parantaminen toisi Suomelle?