Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti sosiaali- ja terveysvaliokunnalle päivämäärällä 15.12.2025, ettei hallitusohjelman mukaista arviota täydentävien hoitojen/hoitamisen sääntelytarpeesta toteuteta osana sote-ammattihenkilölainsäädännön uudistusta johtuen aikataulusyistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin ilmaissut, että asiasta tullaan valmistelemaan erillislaki.
Hallitusohjelmassa on kuitenkin linjattu sääntelytarpeen arvioinnista ja siksi herää huoli, onko täydentäviin hoitoihin liittyen päätetty lainsäätämisestä, vaikka ministeriö ei ole tehnyt aiheesta arviointiprosessia.
Asiantuntijaselvitys "Täydentävä hoitaminen ja terveydenhuolto. Asiantuntijaselvitys tutkimustiedosta ja kehitysehdotukset" tarjoaa mittavaan tutkimustietoon perustuvan ehdotuksen potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Selvityksen ehdotus pohjautuu muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöön koskien täydentäviä hoitoja antavia ammattilaisia. Ehdotuksen mukainen sääntely vahvistaisi potilasturvallisuutta paremmin kuin kieltoihin tai rajoituksiin perustuva laki. On myös huomionarvoista, että 17 eri täydentävien hoitojen yhdistystä on jättänyt ministeriölle samansuuntaisen ehdotuksen. Tämä valmis pohjatyö olisi varsin pienellä vaivalla muokattavissa osaksi sote-ammattihenkilölainsäädäntöä. Asiaa ei tulisi enää siirtää hallituskaudelta toiselle, vaan hyödyntää tehty valmistelutyö viipymättä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä perusteilla on päädytty valmistelemaan erillislakia täydentävistä hoidoista sen sijaan, että tehtäisiin hallitusohjelman mukainen arviointi sääntelytarpeesta,
miksi valmista, pohjoismaiseen malliin ja asiantuntijaselvityksiin nojaavaa ehdotusta ei sisällytetä osaksi sote-ammattihenkilölainsäädännön uudistusta, vaikka se olisi toteutettavissa nopeasti ja
miten täydentävät ja perinteiset hoidot ja niiden potilasturvallisuus on tarkoitus huomioida valmisteilla olevassa lainsäädännössä?