Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jalometallituotteista annetun lain muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jalometallituotteista annettua lakia.

Esityksen mukaan lakiin tehtäisiin muutoksia, jotka koskevat muun muassa määritelmiä, jalometallituotteille asetettuja vaatimuksia ja valvontaviranomaisen oikeuksia. Lisäksi tehtäisiin jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevan yleissopimukseen tehtyjä muutoksia vastaavia lisäyksiä sekä selkeytettäisiin eräitä yleissopimuksen vaatimuksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2026.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Jalometallituotteista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehtyyn yleissopimukseen (CCM-sopimus) tehtyjen muutosten vuoksi. Lisäksi lakiin ehdotetaan eräitä teknisluonteisia muutoksia jalometallituotteiden valvontaviranomaisena toimivan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston havaintojen perusteella. Ehdotetut muutokset kohdistuvat erityisesti säännöksiin, jotka koskevat määritelmiä, jalometallituotteille asetettavia vaatimuksia, nimileiman hakuprosessia ja valvontaa. Talousvaliokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana.

Talousvaliokunta toteaa, että jalometallituotteen valmistaja tai markkinoille saattaja vastaa jatkossakin lain 4 §:n 3 momentin mukaisesti siitä, että tuotteessa on tarvittavat leimat osoituksena jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että jalometallituotteita koskevan lainsäädännön tarkoituksena on sekä suojata kuluttajaa että turvata yrittäjien välistä tasapuolista kilpailua. Valiokunta kannattaa yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä nimileiman rekisteröintiin liittyvän menettelyn yhteydessä.

Lain 5 §:n mukaan jalometallituotteelle säädettyjen vaatimusten mukaisuus voidaan osoittaa tarkastuslaitoksen tekemillä tarkastuksilla ja varmentaa tarkastuslaitoksen tarkastusleimalla. Saadun selvityksen mukaan tarkastuslaitostehtävä ja valvontaviranomaistehtävä on eriytetty vuonna 1995, kun valvonnassa siirryttiin markkinoille jo saatettujen tuotteiden jälkikäteiseen valvontaan ja tarkastuslaitostoiminta siirrettiin valtion liikelaitokseen.

Asiantuntijakuulemisessa on tullut esille, että Suomessa toiminut alan ainoa tarkastuslaitos on lopettanut toimintansa vuonna 2021 ja että Suomesta ei saa enää lain ja CCM-sopimuksen edellyttämiä analyysi- ja leimauspalveluja. Ruotsissa toimiva tarkastuslaitos on puolestaan lopettanut hopeatuotteiden leimaamisen kannattamattomana. Talousvaliokunta pitää tarkastuslaitos- ja valvontaviranomaistehtävien eriyttämistä perusteltuna, mutta korostaa samalla, ettei nykyinen oikeustila, jossa tarkastuslaitosta ei ole lainkaan nimetty, ole kuluttajansuojan ja yritysten tasapuolisten kilpailuedellytysten kannalta ongelmaton verrattuna toimintamalliin, jossa tehtävä olisi esimerkiksi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston vastuulla.

Saadun selvityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on selvityttänyt eri vaihtoehtoja tarkastustoiminnan järjestämiseksi Suomessa. Lisäksi ministeriö on keskustellut CCM-sopimusvaltioiden kanssa mahdollisesta sopimuksen tulkintamuutoksesta, joka mahdollistaisi Suomen jäämisen sopimuksen piiriin myös ilman tarkastuslaitosta. Talousvaliokunta korostaa asiassa tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan ratkaisun tärkeyttä.