Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia ja oikeudenkäymiskaarta.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2026.
Esitykseen sisältyy lakiehdotusten suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Esitykseen liittyvien perusoikeusnäkökohtien vuoksi hallitus pitää kuitenkin perusteltuna, että esityksestä pyydettäisiin perustuslakivaliokunnan lausunto ainakin poissaolokäsittelyä ja kirjallista menettelyä koskevien ehdotusten osalta.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Arvioinnin lähtökohtia
Poissaolokäsittely
Kirjallinen menettely
(1)Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia ja oikeudenkäymiskaarta. Esityksessä muun muassa ehdotetaan kirjallisen menettelyn ja poissaolokäsittelyn soveltamisalojen laajentamista.
(2)Muutoksilla pyritään sujuvoittamaan rikosprosessia. Sääntelyllä tavoitellaan rikosoikeudenhoidon resurssien nykyistä oikeudenmukaisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa kohdentamista. Rikosprosessia sujuvoittamalla voidaan esityksen mukaan antaa oikeusturvaa tehokkaammin ja lyhentää käsittelyaikoja.
(4)Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja asioiden viivytyksettömään käsittelyyn liittyvien perusoikeuksien merkitykseen oikeusvaltion kulmakivinä (, kappale 14,, s. 2,, s. 2,, s. 9). Valiokunta on korostanut, että tuomioistuinten ja muiden oikeusturvan toteuttamisesta vastaavien viranomaisten perusrahoitus on turvattava riittävällä tavalla hankalassakin taloustilanteessa (, s. 4,, s. 9,, s. 5,, s. 2). Valiokunta on korostanut, että tämän johdosta oikeusprosessien keventämiseen ei ole syytä ryhtyä vain toimintamenojen säästöjen tavoittelemiseksi (, s. 2).
(6)Oikeudenkäynnistä rikosasioista annetun lain (2. lakiehdotus) 8 luvun sääntelyä rikosasian tutkimisesta ja ratkaisemisesta vastaajan poissaolosta huolimatta ehdotetaan muutettavaksi. Enimmäisrangaistusta, joka voidaan tuomita vastaajan poissaolosta huolimatta, ehdotetaan 8 luvun 11 §:n 1 momentissa muutettavaksi kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta.
(8)Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain asian ratkaisemista pääkäsittelyä toimittamatta koskevaa 5 a lukua ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että kirjallisessa menettelyssä voitaisiin käsitellä rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on nykyisen kahden vuoden sijasta neljä vuotta vankeutta. Kirjallisessa menettelyssä voidaan ehdotuksen mukaan tuomita enintään yhden vuoden vankeusrangaistus. Voimassa olevan lain mukaan kirjallisessa menettelyssä rangaistukseksi ei voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin yhdeksän kuukautta vankeutta.
(9)Lisäksi 2. lakiehdotuksen 5 a luvun 1 §:stä ehdotetaan korvattavaksi edellytys siitä, että vastaaja käräjäoikeudelle antamallaan nimenomaisella ilmoituksella luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuu asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä, edellytyksellä siitä, että vastaaja on ilmoittanut aikovansa suostua asian käsittelemiseen kirjallisessa menettelyssä eikä ole määräajassa ilmoittanut vaativansa pääkäsittelyn toimittamista asiassa.
PeVL 31/2005 vpPeVL 31/2005 vp
(11)Perustuslakivaliokunnan mukaan vastaajan suostumus kirjallisen menettelyn käyttämiseen merkitsee käytännössä luopumista yksittäistapauksessa sekä oikeudenkäynnin suullisuudesta ja julkisuudesta että yleensä myös oikeudesta tulla kuulluksi (, s. 3/I). Valiokunnan mukaan sääntely kirjallisesta menettelystä ei ollut ristiriidassa perustuslain tai Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Valiokunta otti arviossaan huomioon sen, että kirjallista menettelyä voidaan käyttää vain, jos vastaaja itse nimenomaisesti ja kirjallisesti tunnustaa syytteessä kuvatun teon ja suostuu asian ratkaisemiseen ilman pääkäsittelyä ja että esitutkinnassa annettu tunnustus ja suostumus ei olisi riittävä. Lisäksi vastaajan passiivisuus johtaa asian käsittelemiseen julkisessa pääkäsittelyssä, vakavimmat rikosasiat on suljettu suostumuksenvaraisen kirjallisen menettelyn ulkopuolelle ja suostumusta kirjalliseen käsittelyyn ei voida lainkaan pyytää vastaajalta, joka on teon tehdessään ollut alaikäinen (, s. 3/II). Valiokunta piti kuitenkin aiheellisena, että sääntelyä täydennetään maininnoilla suostumuksen nimenomaisuudesta ja oikeudellisesta merkityksestä (, s. 3—4). Kyse ei kuitenkaan ollut säätämisjärjestykseen vaikuttavasta huomautuksesta.
(12)Esityksessä (esim. s. 100—101) on tehty selkoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kehityksestä kirjallisen menettelyn käyttöönoton jälkeen. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettu sääntely vaikuttaa ongelmattomalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kannalta (ks. esim. Dvorski v. Kroatia, 20.10.2015, Hermi v. Italia, 18.10.2006 ja Sejdovic v. Italia, 1.3.2006). Valiokunta pitää selvänä, että perustuslaissa turvattu perusoikeussuojan taso voi olla korkeampi kuin suojan vähimmäistason asettavista ihmisoikeusvelvoitteista johtuu (ks. esim., s. 2,, s. 4/I).
(13)Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan esityksessä ehdotetut muutokset kirjallisen menettelyn edellytyksiin ovat sinänsä olennaisia. Kuitenkin valiokunnan aikaisemmassa arvioinnissa merkityksellisinä pitämistä seikoista vaatimus vastaajan täysi-ikäisyydestä on ennallaan, ja kirjallisessa menettelyssä voidaan edelleen käsitellä vain tunnustettuja rikoksia. Vaikkei lakiin enää sisältyisi sääntelyä nimenomaisesta tuomioistuimelle annettavasta suostumuksesta, olisi vastaajalla kuitenkin oikeus vaatia pääkäsittelyn toimittamista. Valiokunta kiinnittää lisäksi vastaajan oikeusturvan kannalta huomiota siihen hallituksen esityksessäkin (s. 100) mainittuun seikkaan, että oikeudenkäynnistä rikosasioista annetun lain 5 a luvun 2 §:ää on muutettu kirjallisen menettelyn käyttöönoton jälkeen siten, että vastaajalle on annettava tiedoksi syyttäjän seuraamuskannanotto, joka sisältää rangaistuslajin ja rangaistuksen enimmäismäärän. Vastaajan on tällöin helpompi harkita, antaako hän suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn.
(14)Kokonaisuutena arvioiden ehdotettu sääntely kirjallisesta menettelystä ei muodostu ongelmalliseksi perustuslain kannalta.
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.