Tiivistelmä
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi poronhoitolakia, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2026.
Esitykseen sisältyy lakiehdotusten suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Koska perustuslakivaliokunta ei ole aiemmin arvioinut paliskunnan julkisia hallintotehtäviä perustuslain 124 §:n näkökulmasta, hallitus pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydettäisiin perustuslakivaliokunnan lausunto.
Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
(1)Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi poronhoitolakia, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia.
(3)Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 a § lain tarkoituksesta. Sen mukaan lain tarkoituksena on varmistaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän poronhoidon perusedellytykset sekä turvata saamelaisille oikeus oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
(4)Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että poronhoitolain säännökset suojaavat pääosin samalla tavalla saamelaisten kotiseutualueella ja muulla alueella harjoitettavaa poronhoitoa, mutta eräiltä osin poronhoidon suoja on saamelaisten kotiseutualueella ja osin sen ulkopuolelle ulottuvalla niin sanotulla historiallisen Lapin maakunnan alueella muuta poronhoitoaluetta vahvempi. Poronhoito-oikeuden tehokkaampi suoja toteutuu kuitenkin alueperusteisesti eikä sen mukaan, onko poronhoitaja saamelainen vai ei.
PeVL 64/2022 vpPeVL 64/2022 vp
(6)Poronhoitoalueella asuvat poronomistajat, joiden poroja hoidetaan paliskunnan alueella, muodostavat poronhoitolain 6 §:n mukaan paliskunnan. Paliskunnan tehtävänä on lain 7 §:n mukaan huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan paliskunnan alueella ja että paliskunnan osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi, sekä estää paliskunnan osakkaiden poroja tekemästä vahinkoa ja menemästä toisten paliskuntien alueelle samoin kuin suorittaa muutkin sille tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä annetut tehtävät.
PeVL 47/2025 vpPeVL 47/2025 vp
(10)Perustuslakivaliokunnan mukaan oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (esim., s. 4/II ja, s. 2). Lakiin ei ole perustuslain 124 §:n takia välttämätöntä yleensä sisällyttää viittausta hallinnon yleislakeihin, sillä hallinnon yleislakeja sovelletaan niiden sisältämien soveltamisalaa, viranomaisten määritelmää tai yksityisen kielellistä palveluvelvollisuutta koskevien säännösten nojalla myös yksityisiin niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä (, s. 3/II). Nyt käsillä olevassa sääntely-yhteydessä perustuslakivaliokunta pitää edempänä muutoksenhaun järjestelyistä mainittavakin huomioon ottaen perusteltuna, että lakiin sisällytetään säännös hallinnon yleislakien soveltamisesta.
(11)Rikosoikeudellisen virkavastuun ulottumisesta tehtäviä hoitaviin yksityisiin on säädettävä erikseen. Nyt arvioitavan sääntelyn perustelujen (s. 93) mukaan paliskunnan toimielimen jäseneen ja toimihenkilöön soveltuvat myös rikoslain säännökset julkisen vallan käyttöön liittyvästä rikosoikeudellisesta virkavastuusta. Sääntelyä on kuitenkin tältä osin välttämätöntä täydentää. Tämä on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
(12)Virkavastuusääntelyn täsmälliselle muotoilulle ei perustuslakivaliokunnan käytännössä ole esitetty tarkempia edellytyksiä (ks., kappale 82). Tavanomaisesti virkavastuusta on tämänkaltaisissa sääntely-yhteyksissä säädetty laajemmin kuin pelkästään julkisen vallan käyttöön rajoittuen. Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota virkavastuusääntelyn johdonmukaisuuteen ja tarpeeseen vastaisuudessa arvioida julkista hallintotehtävää hoitavan virkavastuun laajuutta (ks. rikoslain 40 luvun sääntely virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän rikosoikeudellisesta vastuusta). Valiokunnan käsityksen mukaan tällaisen arvioinnin on syytä ulottua laajemmalle kuin yksittäiseen lainsäädäntöhankkeeseen ja se on sopivimmin tehtävissä valtioneuvoston piirissä (, kappale 82). Perustuslakivaliokunta kiinnittää edelleen valtioneuvoston huomiota asiaan.
(13)Porojen vähentämisestä päättämisestä ehdotetaan säädettäväksi poronhoitolain 22 §:ssä ja porojen vähentämisen toimeenpanosta 22 a §:ssä. Sääntely ei perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan merkitse uudentyyppisiä tehtäviä ja toimivaltuuksia, vaan samantyyppistä, joskin hieman yleisempää sääntelyä sisältyy poronhoitolain 22 §:ään.
(17)Paliskunnan on ehdotetun poronhoitolain 40 a §:n mukaan kerran kymmenessä vuodessa laadittava ja hyväksyttävä porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa määritellään toimenpiteet laidunalueiden käytön järjestämiseksi tavalla, joka turvaa kestävän ja monimuotoisen laidunympäristön pitkällä aikavälillä ja joka siten tukee nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa. Oikeus harjoittaa poronhoitoa toisen maalla on merkityksellistä perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojan kannalta. Myös poronhoitolakiin nyt ehdotettava sääntely porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmista on merkityksellistä laidunmaiden omistajien omaisuuden suojan kannalta. Suunnitelmien oikeusvaikutukset jäävät kuitenkin hallituksen esityksessä jossakin määrin epäselviksi. Perustuslakivaliokunnan mielestä vaikutukset ovat kuitenkin sellaisia, että niihin tulisi kytkeytyä muutoksenhakuoikeus.
(18)Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 21 §:n 1 momentin ilmaus oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevasta päätöksestä liittyy Suomen oikeuden mukaan oikeuksiksi ja velvollisuuksiksi tarkoitettuihin seikkoihin. Mikä tahansa yksilön kannalta myönteinen viranomaistoimi ei kuitenkaan ole yksilön oikeutta koskeva päätös perustuslain mielessä. Perustuslain kannalta on edellytyksenä, että lainsäädännössä on riittävän täsmällinen perusta oikeutena pidettävän suhteen syntymiselle yksilön ja julkisen vallan välille. Myös säännökset ns. subjektiivista oikeutta harkinnanvaraisempienkin oikeuksien tai etuuksien myöntämisedellytyksistä voivat sinänsä muodostaa riittävän täsmällisen perustan perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuna oikeutena pidettävän suhteen syntymiselle yksilön ja julkisen vallan välille (ks. esim., s. 2,, s. 4/II,, s. 4—5,, s. 1/II). Tällaista perustetta ei kuitenkaan yleensä synny, jos etuuden tai palvelun saaminen riippuu kokonaan viranomaisen harkinnasta, käytettävissä olevista määrärahoista tai esimerkiksi suunnitelmista (, s. 2/II,, s. 4/II). Tällöinkin voi tosin olla aiheellista avata valitusmahdollisuus muun muassa viranomaistoiminnan asianmukaisuuden ja muun tasapuolisuuden valvomiseksi (, s. 4/II,, s. 9/II) sekä soveltamiskäytännön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi (, s. 5/I). Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt myöskään julkista hallintotehtävää hoitavan perustuslain 124 §:n mahdollistamaa yksityisoikeudellista organisaatiomuotoa riittävänä yksinomaisena perusteena muutoksenhakurajoitukselle (ks., s. 3,, s. 6).
(19)Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on ehdotetun poronhoitolain 40 a §:n mukaan paliskunnan tehtävä. Paliskunnan kokous päättää poronhoitolain 13 §:n mukaan paliskunnan asioista, jollei jokin asia poronhoitolain mukaan kuulu paliskunnan hallituksen tai poroisännän päätettäväksi.
(20)Poronhoitolaissa oikeusturvan toteutumisesta on pyritty huolehtimaan muutoksenhakua paliskunnan päätöksiin koskevalla 44 §:llä, jota ei nyt ehdoteta muutettavaksi. Pykälän 3 momentin mukaan paliskunnan kokouksen päätökseen poronomistaja saa hakea muutosta hallinto-oikeudelta, jos päätös loukkaa hänen oikeuttaan tai on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka muutoin on lainvastainen. Muilta osin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Muiden kuin poronomistajien muutoksenhakuoikeus määräytyy siten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain yleissäännösten mukaan.
(21)Valittamalla saa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n mukaan hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Hallintopäätökseen saa saman lain 7 §:n mukaan hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.
PeVL 50/2018 vpPeVL 50/2018 vp
(23)Muutoksenhakuoikeuden käytännön toteutumisen (valitusosoitus, tiedoksianto) kannalta perustuslakivaliokunta pitää perusteltuna, että poronhoitolakiin lisätään yllä kuvatusti informatiivinen viittaus hallintolain soveltamiseen.
Tarkoitussäännös
Paliskunnan julkiset hallintotehtävät
Oikeusturva
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan virkavastuusta tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon.