Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan, että ensihoitajakoulutus, kätilökoulutus ja terveydenhoitajakoulutus säädetään erillisiksi, sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi suoritettaviksi koulutuksiksi. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa sairaanhoitajatutkinnon jo suorittaneiden pätevöityminen ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan tehtäviin ilman toisen saman tasoisen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista, vähentää päällekkäisten tutkintojen suorittamista sekä kohdentaa tutkintokoulutuksen aloituspaikkoja niille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai samantasoista opiskeluoikeutta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteluina esityksen tavoitteita sujuvoittaa terveydenhoitajan, ensihoitajan ja kätilön koulutuspolkuja sekä vähentää epätarkoitustenmukaisten päällekkäisten tutkintojen suorittamista ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysalan koulutusrakenteita kehitetään siten, että ne tukevat osaamisen joustavaa täydentämistä, vastaavat palvelujärjestelmän muuttuviin tarpeisiin, turvaavat henkilöstön saatavuutta ja mahdollistavat tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkojen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen. Koulutusrakenteiden kehittäminen tukee osaltaan myös sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelman tavoitetta helpottaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkastelee lausunnossaan ehdotettuja muutoksia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden sekä alan houkuttelevuuden näkökulmasta.

Esityksen mukaan ensihoitajakoulutuksen laajuus on jatkossa 90 opintopistettä (tavoitteellinen suoritusaika 1,5 vuotta), kätilökoulutuksen laajuus 3 000 tuntia (tavoitteellinen suoritusaika 1,5 vuotta) ja terveydenhoitajakoulutuksen laajuus 60 opintopistettä (tavoitteellinen suoritusaika 1 vuotta). Valiokunta pitää tärkeänä, että ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutukset on esitetyn mukaisesti edelleenkin mahdollista suorittaa yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitajakoulutuksen kanssa. Ammattikorkeakoulut voivat toteuttaa nämä koulutukset nykyiseen tapaan opetussisällöiltään integroituneessa koulutusohjelmassa ja toisen asteen koulutuksen suorittaneet voivat jatkossakin hakeutua suorittamaan suoraan ensihoitajaksi ja terveydenhoitajaksi tähtäävää koulutusta. Tällöin koulutuksen tavoitteellinen suoritusaika on 4 vuotta kuten nykyään.

Kätilökoulutuksen osalta tavoitteellinen suoritusaika kuitenkin muuttuu esityksen myötä nykyisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (ammattipätevyysdirektiivin) vaatimusten vuoksi kätilöt suorittavat jatkossa ensin sairaanhoitajakoulutuksen ja sen jälkeen kätilön ammattiin johtavan säännellyn koulutuksen. Sairaanhoitajakoulutuksen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta ja kätilökoulutuksen 1,5 vuotta eli kätilökoulutuksen pituus laajenee nykyisestä 4,5 vuodesta 5 vuoteen.Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon ja kätilökoulutuksen suorittaminen noin 4,5 vuodessa on koulutuksen enimmäisaikojen puitteissa kuitenkin edelleen mahdollista opiskelijan yksilöllisistä ratkaisuista riippuen, jos otetaan huomioon mahdollisuus hyväksilukea opintoja kätilökoulutukseen.

Kätilökoulutuksen houkuttelevuuden lisäämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulut tarjoavat jatkossa hakuvaihtoehtoja, jossa opiskelija valitaan samassa haussa suorittamaan sairaanhoitajatutkintoa ja ehdollisesti suorittamaan kätilökoulutusta. Tällöin opiskelija tietää, että hänellä on oikeus kätilökoulutuksen suorittamiseen sairaanhoitajatutkinnon jälkeen ja korkeakoulu voi huomioida sairaanhoitajakoulutuksen aikana kätilötyön näkökulman opinnoissa. Sairaanhoitajakoulutukseen on valiokunnan saaman selvityksen mukaan mahdollista sisällyttää enintään 30 opintopistettä opintoja, joissa opiskelija suuntautuu kätilön ammatissa vaadittavaan osaamiseen. Näiden opintojen lukeminen hyväksi kätilökoulutukseen lyhentää kätilökoulutuksen suoritusaikaa noin puolella vuodella, jolloin kätilökoulutuksen pituus vastaisi nykyistä kätilökoulutuksen pituutta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että ehdotettu kätilön koulutuksen rakenne täyttää nykyistä selkeämmin ammattipätevyysdirektiivissä kätilön koulutukselle asetetut edellytykset, koska se helpottaa henkilöiden asemaa liikuttaessa EU- ja ETA-alueella. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, ettei esityksessä käsitellä ammattipätevyysdirektiivin mahdollistamaa vaihtoehtoa, jossa kätilökoulutus on mahdollista suorittaa suoraan ilman sairaanhoitajan pätevyyttä, jolloin kätilökoulutuksen vähimmäiskesto olisi 3 vuotta. Valiokunnan opetus- ja kulttuuriministeriöltä saaman selvityksen mukaan Suomessa on pitkään katsottu laajassa yhteisymmärryksessä ministeriöiden, ammattikorkeakoulujen sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa, että Suomessa kätilöiden on oltava myös sairaanhoitajia. Vuosina 2021—2023 toimineessa sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeessa (SOTEKO) katsottiin, että työmarkkinoiden toimivuuden vuoksi terveydenhoitajien, ensihoitajien ja kätilöiden on jatkossakin saatava laillistus sairaanhoitajiksi. Tämän vuoksi ammattipätevyysdirektiivin mahdollistamaa kolmivuotista kätilökoulutusta ei ole käsitelty hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että kätilökoulutuksen mahdollinen pidentyminen koulutusrakenteeseen tehtyjen muutosten myötä voi muuttaa odotuksia kätilön työstä ja palkkauksesta. Sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen suoritettavan lisäkoulutuksen odotetaan vaikuttavan työn luonteeseen kohti asiantuntija- tai esihenkilötehtäviä, vaikka pääosa kätilöistä tulee kuitenkin edelleen sijoittumaan kliiniseen potilastyöhön. Kätilökoulutuksen suorittaminen ei välttämättä ole houkutteleva vaihtoehto sairaanhoitajana jo työskentelevälle. Koulutuksen mahdollinen pidentyminen voi myös vähentää nuorten kiinnostusta kätilön ammattia kohtaan ja nostaa kynnystä jatkaa opiskelua sairaanhoitajasta kätilöksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että esityksen mukainen koulutusmalli on esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa johtanut kätilöiden saatavuuden heikkenemiseen, vaikka pidempää koulutusta on kompensoitu korkeammalla palkalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttämättömänä, että ehdotettujen muutosten vaikutuksia erityisesti kätilöiden saatavuuteen seurataan.

Valiokunta kiinnittää sivistysvaliokunnan huomiota myös riittävän käytännön harjoittelun järjestämisen haasteisiin. Tällä hetkellä kätilön koulutus sisältää 48 opintopistettä kliinisen kätilötyön ja 7 opintopistettä kätilötyön syventävää harjoittelua, mikä tarkoittaa noin puolta suunnitellusta 3 000 tunnin kätilön opinnoista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että opintoja tulisi voida edistää myös kesällä, jotta sekä teoria- että käytännön opinnot saadaan toteutettua tavoiteajassa. Harjoittelupaikkoja on kuitenkin kesäaikaan vain rajoitetusti tarjolla henkilöstön kesälomien vuoksi. Valiokunnan opetus- ja kulttuuriministeriöltä saaman selvityksen mukaan esityksen tavoitteena ei ole lisätä harjoittelua kesäaikaan ja harjoittelupaikkojen saatavuushaasteet eivät riipu ehdotetusta koulutusmallista. Valiokunta toteaa, että harjoittelupaikkojen saatavuus on keskeinen edellytys laadukkaan ja työelämän tarpeisiin vastaavan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestämiseksi ja pitää välttämättömänä, että harjoittelupaikkojen saatavuuteen liittyviä ongelmia pyritään ratkaisemaan osana Hyvän työn ohjelmaa yhteistyössä hyvinvointialueiden ja alan oppilaitosten kanssa.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille myös kysymys kätilökoulutuksen muuttamisesta ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi (YAMK) koulutuksen laadun, vetovoiman ja kätilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mallia kätilökoulutuksen uudistamiseksi on ehdotettu aiemmin myös kansallisissa selvityksissä (Karttunen & Vallimies-Patomäki; 2015, Mettälä & Äimälä ym., 2019) ja sitä on arvioitu myös SOTEKO-hankkeessa. Esityksen (s. 28—29) mukaan perustutkinnon kaltaisten koulutusten siirtäminen ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin kuitenkin hämärtäisi tutkintotasojen välistä selkeää työnjakoa ja edellyttäisi kätilökoulutukseen merkittäviä sisällöllisiä muutoksia sekä pidentäisi entisestään kätilöiden koulutuspolkua. Lisäksi osaamistavoitteiden saavuttamisen edellyttämä harjoittelumäärä poikkeaa YAMK-tutkintojen rakenteesta ja estäisi muiden YAMK-tason osaamistavoitteiden toteutumisen tutkinnon nykyisessä laajuudessa, jolloin koulutus poikkeaisi olennaisesti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista ja toteutusperiaatteista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että nykyisen kätilökoulutuksen tuottama osaaminen on työelämän tarpeisiin nähden riittävä ja tarkoituksenmukainen, mutta pitää tärkeänä, että koulutusajan pituus vastaa tutkintopätevyyttä.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nostettiin esille myös kysymys ensihoitajien laillistamisesta ensihoitaja (AMK) -tutkinto nimikkeellä ensihoitajien kelpoisuuden, ammattiaseman ja koulutuksen aseman selkeyden varmistamiseksi. Ensihoitajan ammattia ei nykyisin säännellä Suomessa, vaan ensihoitaja AMK-tutkinnon suorittaneet laillistetaan sairaanhoitajiksi ja he ovat laillistettuina sairaanhoitajina ammattihenkilövalvonnan piirissä. Ammattihenkilövalvonnan näkökulmasta on tärkeää, että hoitotason ensihoidossa työskentelevät ensihoitajat ovat valvonnan piirissä työn vaativuuden ja vastuullisuuden sekä merkittävän asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisen riskin vuoksi. Valiokunta pitää perusteltuna, että parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistuksen yhteydessä säädetään oikeudesta harjoittaa ensihoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä niin, että ensihoitajan AMK-tutkinnon tai tutkintonimikkeeseen johtaneen koulutuksen suorittanut erottuisi niistä laillistetuista sairaanhoitajista, joilla ei vastaavaa erikoispätevyyttä ole. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että sivistysvaliokunta ehdottaa asiasta lausumaa.

Valiokunnan lausumaesitys

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii, että parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistuksen yhteydessä säädetään oikeudesta harjoittaa ensihoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Eriävä mielipide 1

Perustelut

Hallituksen esityksellä sujuvoitetaan sote-alan tutkintorakennetta tavoitteena vähentää päällekkäistä korkeakoulutusta. Kannatamme monia esityksen tavoitteita, mutta emme voi hyväksyä esitystä kätilökoulutuksen osalta. Tästä syystä jätämme lausuntoon eriävän mielipiteemme.

Hallitus esittää muutoksia kätilökoulutukseen ns. ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) vaatimusten vuoksi. Esityksen mukaan kätilöt suorittaisivat jatkossa ensin sairaanhoitajakoulutuksen ja sen jälkeen kätilön ammattiin johtavan säännellyn koulutuksen. Sairaanhoitajakoulutuksen laajuus on 210 opintopistettä (tavoitteellinen suoritusaika 3,5 vuotta) ja kätilökoulutuksen laajuus olisi 3 000 tuntia ja 18 kuukautta (tavoitteellinen suoritusaika 1,5 vuotta). Ammattipätevyysdirektiivin vaatimusten ja suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen laajuuden vuoksi kätilökoulutus pitenisi nykyisestä 4,5 vuodesta 5 vuoteen.

Valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden mukaan käytännössä 1,5 vuoden tavoitteellinen suoritusaika on epärealistinen, koska 3 000 tuntia opiskelua vastaa 112 opintopistettä, kun taas 1,5 vuotta vastaa 90 opintopistettä. Kritiikkinä on, että nyt esitetyn koulutusmallin myötä kätilöopinnot venyvät, työ ja palkkaus pysyvät ennallaan, eikä osaamistasokaan nousisi esitetyssä rakenteessa. Kätilökoulutus ei näyttäytyisi sairaanhoitajana työskenteleville houkuttelevana, ja voisi myös heikentää nuorten kiinnostusta alalle. Esitetty malli uhkaa heikentää ammattilaisten saatavuutta tilanteessa, jossa jo nyt on rekrytointihaasteita.

Esityksen mukaan jatkossakin ammattikorkeakoulut voisivat tarjota mahdollisuutta hakea yhtä aikaa opinto-oikeutta sairaanhoitajan (AMK) ja kätilön koulutukseen. Opiskelijat otettaisiin kätilökoulutukseen, kun he ovat ensin suorittaneet sairaanhoitajakoulutuksen. Vaikka valinta kätilökoulutukseen olisi ehdollinen, ajatuksena on, että malli voisi vähentää koulutusvalintoihin ja hakuvaiheeseen liittyvää epävarmuutta. Samoin ammattikorkeakoulut voisivat tarjota mahdollisuuksia kätilön työhön ammatillisia valmiuksia antavien opintojen suorittamiseen jo sairaanhoitajakoulutuksen aikana, ja nämä opinnot voitaisiin lukea hyväksi osana myöhempää kätilökoulutusta. Näin olisi mahdollista ainakin teoreettisesti lyhentää koulutuksen kestoa ja pitää koulutuksen kokonaisuutta mielekkäämpänä.

Mielestämme esitys olisi kuitenkin tullut palauttaa uuteen valmisteluun siten, että kätilökoulutus muutettaisiin tutkintoon johtavaksi, vähintään noin 120 opintopisteen laajuiseksi, ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, joka suoritettaisiin sairaanhoitaja (AMK)-tutkinnon jälkeen, kuten työryhmät ovat jo aiemmin esittäneet. Malli nostaisi osaamistasoa ja olisi linjassa myös pohjoismaisten koulutusmallien kanssa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto selkeyttäisi urapolkuja ja varmistaisi ammattipätevyysdirektiivin edellyttämän automaattisen pätevyyden tunnustamisen ilman lisävuoden ammatinharjoittamisvaatimusta.

Huomautamme myös, että asiantuntijakuulemisten mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa 2025 järjestämässä keskustelutilaisuudessa ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen lainsäädäntömuutoksista on käynyt ilmi, ettei valmistelussa ole lainkaan tarkasteltu mahdollisuutta ammattipätevyysdirektiivin mahdollistamaan suoraan, noin kolmivuotiseen kätilökoulutukseen, jollainen on käytössä esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että lakiehdotukset hylätään.

Helsingissä 26.3.2026

Aki

Lindén

sd

Krista

Kiuru

sd

Kim

Berg

sd

Ville

Merinen

sd

Bella

Forsgrén

vihr

Aino-Kaisa

Pekonen

vas

Eriävä mielipide 2

Perustelut

Hallitus ehdottaa muutoksia ammattikorkeakoululakiin ja opintotukilakiin. Hallituksen esityksen mukaan ammattikorkeakoululakia muutettaisiin siten, että ensihoitajakoulutus, kätilökoulutus ja terveydenhoitajakoulutus olisivat erilliseen sääntelyyn perustuvia koulutuksia, jotka suoritettaisiin sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi. Ensihoitajakoulutuksen ja kätilökoulutuksen tavoitteellinen suoritusaika olisi 1,5 lukuvuotta ja terveydenhoitajakoulutuksen 1 lukuvuosi. Ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen voisi kuitenkin suorittaa edelleen myös nykyiseen tapaan yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitajakoulutuksen kanssa.

Hallituksen esityksessä todetaan, että uudistuksen tavoitteena on, että sairaanhoitajakoulutuksen aiemmin suorittaneet voisivat pätevöityä ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan tehtäviin muulla tavoin, kuin suorittamalla toisen saman tasoisen ammattikorkeakoulututkinnon. Muutos selkeyttää ja sujuvoittaa hallituksen esityksen mukaan tutkinnon jo suorittaneiden koulutuspolkuja ja mahdollistaa tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkojen kohdentamisen niille, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa tai opinto-oikeutta samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen.

Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmä pitää hallituksen esityksen tavoitteita sinänsä kannatettavina ja kannattaa opintojen rakenteen selkeyttämistä sekä päällekkäisyyksien poistamista niiltä opiskelijoilta, joilla on jo suoritettuna aiemmin sairaanhoitajan tutkinto, ja jotka suorittavat erikoistumiskoulutuksen toiselle erikoisalalle.

Hallituksen esityksen mukaan uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa, että henkilö, joka on jo suorittanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (AMK), voi myöhemmin kouluttautua ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi ilman, että hänen tarvitsee suorittaa uutta ammattikorkeakoulututkintoa. Tavoite on keskustan valiokuntaryhmän mielestä kannatettava, mutta on todettava, että jo tällä hetkellä ja aikaisempina vuosina on ollut mahdollista suorittaa terveydenhoitajan tai kätilön tutkinto erillisinä opintoja aiemmin suoritetun sairaanhoitaja- tai kätilötutkinnon jälkeen. Esimerkiksi 24.3.2026 päättyneessä korkeakoulujen kevään 2026 2. yhteishaussa oli mahdollista hakeutua opiskelemaan kätilö (AMK), täydentävät opinnot sairaanhoitajille (laajuus 270 op, 2 vuotta) tai terveydenhoitaja (AMK), muuntokoulutus sairaanhoitajille (240 op, 1,5 vuotta) opintoihin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ensihoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön koulutukset muutettaisiin rakenteeltaan modulaarisiksi. Ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusten suorittaminen olisi edelleen mahdollista yhtenäisenä koulutuksena sairaanhoitajakoulutuksen kanssa, jolloin opiskelija voisi suorittaa terveydenhoitaja- tai ensihoitajaopintoja yhtäaikaisesti sairaanhoitajaopintojen kanssa.

Erillisen ensihoitajakoulutuksen laajuudeksi esitetään 90 opintopistettä ja terveydenhoitajakoulutuksen laajuudeksi 60 opintopistettä. Kätilökoulutuksen laajuus ilmaistaisiin opintopisteiden sijaan tunneissa ja kuukausissa, eli se olisi laajuudeltaan 3 000 tuntia. Näiden opintojen tavoitteelliseksi suoritusajaksi esitetään 18 kuukautta, eli puolitoista vuotta. Tällä hetkellä erillisopintoina tarjottavien kätilöopintojen laajuus on aiemmista sairaanhoitajaopinnoista saatavien hyväksilukujen jälkeen pääsääntöisesti kaksi vuotta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2015 selvityksen kätilökoulutuksen rakennevaihtoehdoista. Selvityksessä arvioitiin kätilökoulutuksen toteuttamista kuuden eri rakenteellisen vaihtoehdon mukaisena. Vaihtoehdot olivat: 1) kätilön ammattiin johtava korkeakoulututkinto (180/210 op), 2) sairaanhoitajan ja kätilön kaksoistutkinto (270) ja vuoden työharjoittelu, 3) nykyistä koulutusta laajempi sairaanhoitajan ja kätilön kaksoistutkinto (300 op) 4) sairaanhoitajakoulutuksen (210) päälle suoritettava erillinen kätilön erikoistumiskoulutus (120 op) ja 5) kätilökoulutus (120 op) sairaanhoitajakoulutuksen (210 op) jälkeen suoritettavana ylempänä ammattikorkeakoulututkintona ja 6) sairaanhoitajan ja kätilön tutkintoihin johtava korkeakoulututkinto (300 op, ei täytä EU-direktiivin 2013/55/EU artiklan 41 kohdan b vaatimusta kätilökoulutuksen 3 600 tunnin työpanoksesta). Selvityshenkilöt ehdottivat kätilökoulutuksen järjestämistä ylempänä ammattikorkeakoulututkintona.

Vuonna 2019 Tampereen ammattikorkeakoulussa tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana selvitys siitä, millaisilla koulutusrakenteilla kätilöiden siirtyminen työelämään olisi mahdollisimman nopeaa ja joustavaa. Selvityksen lähtökohtana oli edellä mainittu aiempi selvitys. Selvityksessä kuvattiin ehdotus kätilökoulutuksen järjestämisestä kansainvälisesti vertailukelpoisena ja kilpailukykyisenä EU-direktiivin vaatimukset täyttävänä YAMK-tutkintona.

Keskustan valiokuntaryhmän mielestä kätilökoulutus tulisi järjestää kahden kätilökoulutuksesta tehdyn selvityksen antamien suuntaviivojen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetuissa asiantuntijalausunnoissa ehdotetulla tavalla ylempänä ammattikorkeakoulututkintona. Opintojen kesto olisi kaksi vuotta (120 op, EQF taso 7). Koulutuksen laajuus tulisi ilmaista EU:n ammattipätevyysdirektiivin (2013/55/EU, artikla 41, kohta 1) mukaisesti myös ECTS-pisteinä eikä vain tunteina ja opiskeluun kuluvina kuukausina.

Hallituksen esittämien muutosten vaikutuksia tulee seurata tiiviisti ja arvioida minkälaisia vaikutuksia niillä on koulutusten houkuttelevuuteen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Hallituksella tulisi olla myös valmius muuttaa lainsäädäntöä, mikäli on havaittavissa, että nyt tehdyt muutokset heikentävät erityisesti kätilökoulutuksen houkuttelevuutta ja vaikuttavat pidemmällä aikavälillä heikentävästi työvoiman saatavuuteen.

Hallituksen esityksen tavoitteet

Kätilökoulutuksen esitettävät muutosehdotukset epäonnistuneita

Kätilökoulutus järjestettävä YAMK-tutkintokoulutuksena

Muutosten seuranta

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme,

että sivistysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 26.3.2026

Hanna-Leena

Mattila

kesk

Markku

Siponen

kesk