Eduskunnan puhemiehelle
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa sitoudutaan toimenpiteisiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hallitus sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja vahvistamaan koulutuksen läpäisyä.
Erityistä huomiota korkeakoulutuksen lisäämisessä ansaitsee psykologikoulutus psykologian osaamistarpeen kasvaessa niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin muillakin yhteiskunnan aloilla. Tältä osin on edetty aloituspaikkojen lisäämisessä: psykologian maisteriohjelmiin on lisätty opiskelupaikkoja useissa yliopistoissa (esimerkiksi Jyväskylässä, Helsingissä ja Turussa), ja psykologikoulutus on aloitettu Oulussa (2021).
Viime aikoina on kuitenkin käynyt ilmi, että koulutuksen läpäisy uhkaa hidastua harjoittelupaikkojen puutteen vuoksi. Harjoittelupaikkaa vailla on useimmissa yliopistoissa 15—20 prosenttia opiskelijoista ja pahimmillaan, Tampereen yliopistossa, noin puolet opiskelijoista. Tilanne on kohtuuton opiskelijoiden kannalta: tavanomainen opiskelutahti ei johdakaan tutkintoon kohtuullisessa ajassa ja ripeä opiskelutahti ei tuota luvattua taloudellista kannustetta.
Tilannetta pahentaa se, että psykologikoulutuksessa ei ole lääkärikoulutuksen kaltaista järjestelmää, jossa valtio korvaa harjoittelusta aiheutuvia kustannuksia työnantajille, vaikka psykologien etujärjestö Psykologiliitto on vuosia vaatinut vastaavaa koulutuskorvausta psykologiopiskelijoiden harjoittelulle.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen viipymättä psykologiopiskelijoiden harjoittelupaikkatilannetta kaikin tavoin ja vähintäänkin toteuttamalla järjestelmän, jossa valtio korvaa harjoittelusta aiheutuvia kustannuksia työnantajille?