Eduskunnan puhemiehelle
Venäjä on saatettava vastuuseen hyökkäyksestään Ukrainaan. Venäjän aloitettua täysmittaisen hyökkäyssodan helmikuussa 2022 määriteltiin hyökkäys YK:n peruskirjan vastaiseksi rikokseksi kansainvälisessä oikeudessa. Vastuun tulee toteutua sekä korvauksina fyysisestä ja henkisestä tuhosta että kansainvälisen rikosoikeudellisen vastuun toteutumisena sodan pääarkkitehtien osalta.
Hyökkäysrikostuomioistuimen toimintaa ja sen juridista perustaa valmistellaan nyt Euroopan neuvoston johdolla. EN ja Ukraina allekirjoittivat sopimuksen tuomioistuimen perustamisesta Euroopan neuvoston yhteyteen kesäkuussa 2025.
Euroopan neuvosto on instituutiona ottanut nopeasti vastuuvelvollisuusmekanismia haltuun ja tämä on organisaatiolle uusi aluevaltaus. Tämä on erittäin myönteistä ja organisaatiolle luonnollinen tehtävä. Korvausmekanismi koostuu vahinkorekisteristä, kansainvälisestä korvauskomissiosta ja tulevasta korvausrahastosta. Tällä hetkellä odotetaan kokonaiskustannusarviota.
Hyökkäysrikostuomioistuimen perustaminen kulkee korvausmekanismin rinnalla, mutta sen kansainvälinen kokoonpano on suppeampi kuin korvausmekanismin.
Ukrainan vaadekomissio (virallisesti Ukrainan kansainvälinen vaadekomissio, engl. International Claims Commission for Ukraine) on kansainvälinen hallinnollinen elin, jonka tehtävänä on käsitellä ja arvioida Venäjän hyökkäyssodan Ukrainalle ja ukrainalaisille aiheuttamia vahinkoja koskevia korvausvaatimuksia. Suomi on ollut mukana perustamassa vaadekomissiota ja allekirjoitti perustamissopimuksen joulukuussa 2025.
Suomen rooli ei rajoitu Ukrainan tukemiseen rahoituksella tai politiikkalausunnoilla. Osallistuminen vaadekomission perustamiseen osoittaa, että Suomi toimii aktiivisena normien rakentajana. Hyökkäysrikostuomistuin puolestaan on vahva signaali siitä, että sota on rikos, josta tulee saada rangaistus. Demokratiassa säännöt ovat samat kaikille ja kansainväliset normit se puitekehikko, jossa toimitaan.
Vastuuvelvollisuusmekanismin periksiantamaton rakentaminen vahvistaa Suomen profiilia oikeusvaltioperiaatteen puolustajana ja oikeudellisten ratkaisujen edistäjänä konfliktien jälkihoidossa. Vaadekomissio on myös strateginen viesti Venäjälle. Se osoittaa, että sodan seuraukset eivät rajoitu taistelukentälle ja kestävä rauhanaika voi rakentua vain kansainvälisten sääntöjen tunnustamiselle.
Vaadekomissio tukee Suomen pitkää perinnettä, jossa pienet ja keskisuuret valtiot nojaavat sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään suurvaltapolitiikan sijaan. EU-jäsenyyden näkökulmasta vaadekomissio myös vahvistaa Ukrainan integroitumista eurooppalaiseen oikeus- ja hallintokulttuuriin, mikä on Suomenkin etu.
Kansainvälisen korvausmekanismin ja hyökkäysrikostuomioistuimen perustamisen eteneminen on ollut nopeaa monella mittarilla. Nyt ollaan kuitenkin jumittumassa vaiheeseen, jossa kustannuskysymys uhkaa rampauttaa koko vastuuvelvollisuusmekanismin. Suomen on osoitettava vankkumaton tuki Ukrainalle ja viestin Venäjälle tulee olla selkeä: rajojen rikkomisesta rankaistaan ja sota on rikos, josta saa tuomion.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Suomi voi omilla toimillaan nopeuttaa ja vahvistaa korvausmekanismin etenemistä ja
miten Suomi aikoo edistää EU-tason yhteistyötä hyökkäysrikostuomioistuimen perustamiseksi?