Eduskunnalle
Suomen väestöstä on Selkokeskuksen arvion mukaan noin 632 00—812 000 ihmistä, eli 11—14 prosenttia, jotka tarvitsevat selkokieltä ymmärtääkseen yhteiskunnan viestintää ja palveluja. Selkokieli on suomen tai ruotsin kielen muoto, joka on mukautettu sanastoltaan, rakenteeltaan ja sisällöltään yleiskieltä helpommaksi ymmärtää. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä ja lakikieltä. Selkokielen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.
Hallintolain (434/2003) 9 § velvoittaa viranomaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Käytännössä selkeä yleiskieli ei kuitenkaan aina riitä ihmisille, joilla on lukemisen, kielen tai ymmärtämisen vaikeuksia. Tällöin viranomaisviestinnän ymmärrettävyys edellyttää selkokielen käyttöä.
Selkokielen merkitys on tunnistettu myös useissa valtion strategioissa. Avoimen hallinnon strategian 2030 yhtenä tavoitteena on edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Kansalliskielistrategiassa puolestaan korostetaan selkosuomen ja selkoruotsin huomioimista osana palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Myös Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunta on katsonut, että viranomaisten tulisi viestiä selkeän yleiskielen lisäksi myös selkokielellä.
Selkokielen tarve yhteiskunnassa kasvaa, mutta sen käyttö viranomaisviestinnässä on edelleen hajanaista. Selkokielen osaaminen, tuotanto ja saatavuus vaihtelevat eri viranomaisissa, eikä selkokielen käytölle ole selkeää valtakunnallista velvoittavaa ohjausta. Selkokielen ammattimaista osaamista on Suomessa hyvin pienellä asiantuntijajoukolla. Selkokieltä kehittää ja siihen liittyvää neuvontaa viranomaisille tarjoaa Kehitysvammaliiton Selkokeskus, jossa työskentelee 4,4 asiantuntijaa.
Selkokielen käytön vahvistaminen on tärkeää kansalaisten yhdenvertaisuuden, oikeusturvan ja demokraattisen osallistumisen kannalta. Jokaisella tulee olla todellinen mahdollisuus ymmärtää viranomaisten päätöksiä, ohjeita ja palveluja. Selkokieltä tarvitaan erityisesti silloin, kun asia koskee kaikkia kansalaisia ja tieto on saatavilla vain digitaalisessa muodossa. Selkokielen käyttö vähentää myös viranomaisiin kohdistuvaa häiriökysyntää, kun kansalaiset saavat hoidettua asiointinsa selkokielisissä palveluissa eivätkä toimi virheellisesti ja viranomaista kuormittavalla tavalla.
Lisätään selkokielen käyttöä viranomaisten viestinnässä ja keskeisissä palveluissa, vahvistetaan selkokielen osaamista julkisella sektorilla esimerkiksi selkokieleen liittyvän koulutuksen, resursoinnin ja ohjeistuksen avulla sekä arvioidaan tarvetta lainsäädännöllisille toimille selkokielen aseman vahvistamiseksi osana palvelujen saavutettavuutta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin selkokielen käytön vahvistamiseksi viranomaistoiminnassa.