Eduskunnan puhemiehelle
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ihmisoikeusongelma. Yli puolet naisista Suomessa on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai niillä uhkailua, ja jopa joka kolmas nainen on kohdannut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Suomi pitääkin kyseenalaista kärkisijaa Euroopan vaarallisimpana maana naisille.
Yksi keino naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi olisi pakottavan kontrollin eli pitkään jatkuneen äärimmäisen henkisen väkivallan kriminalisointi. Henkinen väkivalta on usein vakavampien henkirikosten taustalla, ja sen avulla pyritään hiljentämään naisia ja yhteiskunnallista keskustelua. Lailla tulisikin tehdä henkisestä väkivallasta rikos myös oikeuden silmissä.
Toinen vaikuttava ja järjestöjen pitkään ajama keino väkivallan ehkäisemiseksi olisi niin sanotun rakennelain säätäminen. Tällä tarkoitetaan kuntia ja hyvinvointialueita velvoittavaa lainsäädäntöä väkivallan ehkäisyn ja väkivallan vastaisen työn rakenteiden vahvistamiseksi. Lain avulla lisättäisiin väkivallan vastaisten palvelujen saatavuutta sekä alueellista yhdenvertaisuutta.
Hallitusohjelmassa, Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelmassa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa 2024—2027 on linjattu selvitettävän ja arvioitavan tarvetta niin pakottavan kontrollin kriminalisoinnille kuin rakennelaille. On kuitenkin epäselvää, missä vaiheessa selvitykset ovat tai onko niiden valmistelua ylipäätään aloitettu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Missä vaiheessa selvitystyö pakottavan kontrollin kriminalisoinnin sekä kuntia ja hyvinvointialueita velvoittavan lainsäädännön tarpeesta väkivallan ehkäisyn ja väkivallan vastaisen työn rakenteiden vahvistamisessa on ja
voidaanko odottaa, että mahdolliset lakihankkeet edellä mainittujen uudistusten aikaan saamiseksi käynnistyisivät vielä tämän hallituskauden aikana?