Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (kolmansien maiden kansalaisia koskeva tietojenvaihto ja ECRIS)

VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ

Ehdotus Valtioneuvoston kanta

U 13/2016 vp

Direktiiviehdotusta on käsitelty useissa työryhmäkokouksissa kevään 2016 aikana. Kesäkuun oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa asiaa käsitellään edistymisraporttina. Tämän lisäksi neuvostossa mahdollisesti linjataan järjestelmän teknistä toteuttamistapaa. Valtioneuvoston jatkokirjelmä koskee järjestelmän teknisiin toteuttamisvaihtoehtoihin liittyen valintaa hajautettujen järjestelmien (1 ja 2) ja keskitettyjen ratkaisujen (3 ja 4) välillä. Toteuttamisvaihtoehtojen tarkempi sisältö ilmenee jatkokirjelmästä ja sen liitteenä olevasta perusmuistiosta.

Suomi katsoo, että komission esittämistä teknisistä vaihtoehdoista hyväksyttäviä ovat hajautettujen järjestelmien (1 ja 2) lisäksi myös keskitetyt ratkaisut (3 ja 4), joissa perustettaisiin EU-tasoinen kolmannen maan kansalaisia koskeva sormenjälkirekisteri tai EU-tasoinen rekisteri, jossa ovat sekä sormenjälkitiedot että henkilöllisyyttä määrittävät alfanumeeriset tiedot. Vaihtoehtoa koskeva valinta tulisi perustaa kokonaisarviointiin. Tämän hetkisten arvioiden mukaan toteutettavuuden ja kokonaiskulujen kannalta tarkoituksenmukaisimpia ovat keskitetyt ratkaisut, joten Suomi kannattaa tällaisen ratkaisun hyväksymistä.

Puheenjohtaja on ilmoittanut, että keskitetty järjestelmä otetaan jatkotyön pohjaksi. Suomi katsoo, että myös keskitetyn järjestelmän osalta direktiiviehdotuksen jatkovalmistelussa tulee pyrkiä varmistamaan, että direktiiviehdotuksen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevat säännökset ovat asianmukaiset. Keskitettyyn rekisteriin Suomesta toimitettavien tietojen osalta neuvotteluissa tulisi pyrkiä siihen, että noudatettaisiin jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä esimerkiksi sen osalta, minkä ajan kuluessa tiedot on poistettava rekisteristä. Suomi lisäksi katsoo, että neuvotteluissa tulee pyrkiä siihen, että päätös rikosrekisteritietojen luovuttamisesta tulee tehdä siinä jäsenvaltiossa, jonka rikosrekisteritiedoista on kyse, myös siinä tapauksessa, että sormenjälkien vertailun verifiointi tehtäisiin EU-tasolla.

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Direktiiviehdotuksen tavoitteena on täydentää EU:n jäsenvaltioiden välillä rikosrekisteritietojen vaihtoon sovellettavaa ECRIS-tietojärjestelmää kolmansien maiden kansalaisia koskevalla järjestelmällä, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat tarkistaa, missä jäsenvaltioissa on kolmansien maiden kansalaisia koskevia tuomioita, ja kohdentaa yksittäiset pyyntönsä näihin jäsenvaltioihin.

Direktiiviehdotuksen keskeisin velvoite on, että jäsenvaltio, jossa annetaan kolmannen maan kansalaista koskeva tuomio, velvoitetaan tallettamaan kansallisiin järjestelmiin direktiivissä luetellut tiedot, jotka sisältävät muun ohella henkilön sormenjälkiä koskevat tiedot.

Kyseessä on valtioneuvoston ensimmäinen jatkokirjelmä, jossa informoidaan eduskuntaa järjestelmän teknisiin toteuttamisvaihtoehtoihin liittyen valinnasta hajautettujen järjestelmien (1 ja 2) ja keskitettyjen ratkaisujen (3 ja 4) välillä. Saadun selvityksen mukaan direktiiviehdotuksessa tarkoitetun järjestelmän teknistä toteuttamistapaa ollaan neuvottelujen kuluessa merkittävällä tavalla muuttamassa siten, että järjestelmät, jonka avulla jäsenvaltiot voisivat tarkistaa, missä jäsenvaltioissa kolmansien maiden kansalaisia koskevia tuomioita on, eivät sijaitsisikaan hajautetusti jäsenvaltioissa vaan keskitetysti EU-tasolla.

LaVL 4/2016 vp

Direktiiviehdotuksesta ja sen teknisestä toteuttamistavasta on käyty keskusteluja kevään aikana. Kolmannen maan kansalaisten sormenjälkitietojen sisältyminen direktiiviehdotukseen on aiheuttanut tarpeen selvittää erilaisia teknisiä toteuttamistapoja ja niihin liittyviä kuluja. Komissio on antanut tätä koskevan selvityksen, jota on selostettu valioneuvoston jatkokirjelmässä. Saadun selvityksen mukaan keskitetyn sormenjälkirekisterin perustamiskulut olisivat merkittävästi pienemmät kuin hajautetun järjestelmän, jossa kaikkien jäsenvaltioiden tulisi erikseen perustaa uusi sormenjälkivertailujärjestelmä. Myös ylläpitokulut ovat pienemmät keskitetyssä sormenjälkirekisterissä kuin hajautetussa järjestelmässä. Keskitetyissä vaihtoehdoissa kulut jakaantuvat tasaisemmin jäsenvaltioiden ja EU:n välillä kuin hajautetuissa järjestelmissä.

LaVL 4/2016 vp

Suureen keskitettyyn rekisteriin, joka sisältää biometrisiä sormenjälkitietoja, liittyy kuitenkin tietoturvaan ja väärinkäyttöön liittyviä riskejä. Muun muassa tämän vuoksi lakivaliokunta korostaa valtioneuvoston kannassakin esiin tuotua tavoitetta siitä, että myös keskitetyn järjestelmän osalta jatkovalmistelussa tulee erityisesti pyrkiä varmistamaan, että direktiiviehdotuksen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevat säännökset ovat asianmukaiset. Suomesta keskitettyyn rekisteriin toimitettavien tietojen osalta on tärkeää myös pyrkiä siihen, että järjestelyssä noudatetaan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä esimerkiksi sen osalta, minkä ajan kuluessa tiedot on poistettava rekisteristä. Neuvotteluissa on tärkeää pyrkiä myös siihen, että päätös rikosrekisteritietojen luovuttamisesta tulee tehdä siinä jäsenvaltiossa, jonka rikosrekisteritiedoista on kyse, myös siinä tapauksessa, että sormenjälkien vertailu tehdään EU-tasolla.