Yleisperustelut
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Lakivaliokunta käsittelee valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020 oikeusministeriön hallinnonalan kannalta. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen voimavaroihin.
Lakivaliokunta on tyytyväinen siitä, että julkisen talouden suunnitelmassa on myönnetty yhteensä 35 miljoonan euron lisärahoitus Rikosseuraamuslaitoksen toimintakyvyn turvaamiseen ja vankilaverkoston ylläpitämiseen. Lisärahoituksen ansiosta Rikosseuraamuslaitoksen taloudellinen tilanne on julkisen talouden suunnitelmassa tarkoitetulla kaudella tyydyttävä. Lisärahoitus on tervetullut, sillä Rikosseuraamuslaitoksen taloudellinen tilanne on pitkään ollut hyvin kireä. Tilannetta on sopeutettu jo vuodesta 2005 alkaen pääasiassa henkilötyövuosia vähentämällä, mikä on heijastunut Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan ja heikentänyt mahdollisuuksia järjestää uusintarikollisuuden riskin vähentämiseen tähtäävää kuntouttavaa toimintaa ja huolehtia vankilaturvallisuudesta. Lisärahoitus mahdollistaa sen, että nykyinen vankilakapasiteetti voidaan säilyttää ja sen puitteissa voidaan hoitaa ennakoitavissa oleva vankiluvun kasvu. Lisämäärärahasta huolimatta on kuitenkin tärkeää, että Rikosseuraamuslaitoksessa jatketaan rakenteellisia ja toiminnallisia tehostamistoimia. Valiokunta pitää tärkeänä, että kehyskaudella käynnistetään aikaisemmin päätettyjen vankilainvestointien lisäksi myös muita tarpeellisia peruskorjaushankkeita, kuten kymmenen vuotta vireillä ollut Pelson vankilan peruskorjaushanke.
Oikeusministeriön hallinnonalalla on käynnissä useita tietojärjestelmähankkeita, jotka tehostavat toimintoja ja työskentelyä. Näihin on varattu julkisen talouden suunnitelmassa määrärahoja, jotka ovat tarpeellisia. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten tietojärjestelmähanke (AIPA) on tärkeä saada käyttöön mahdollisimman pian. Samalla on huolehdittava sen yhteensopivuudesta poliisin VITJA-hankkeen kanssa. Myönteistä on myös se, että hallintotuomioistuinten tietojärjestelmähanke (HAIPA) käynnistyy kuluvan vuoden aikana.
Erityisen haasteen muodostaa loppukesästä 2015 alkaen erittäin tuntuvasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä, joka oikeusministeriön hallinnonalalla vaikuttaa erityisesti Helsingin hallinto-oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden ja yleisen oikeusavun voimavaroihin. Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan säilyvän noin 10 000 hakijassa. Julkisen talouden suunnitelmassa turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen asioihin on kohdennettu vuonna 2017 noin 19 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2020 määräraha pienenee noin 10 miljoonaan euroon. Taustalla on arvio siitä, että hakijamäärä pienenee. Vaikka tulevien vuosien turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea arvioida, lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tilannetta seurataan tarkoin, jottei määrärahaa pienennetä liian nopeasti liian alhaiseksi. Selvää on, että hakijamäärä tulee joka tapauksessa olemaan aikaisempia vuosia korkeampi.
Myönteistä on myös, että ulosottolaitokselle osoitetaan julkisen talouden suunnitelmassa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan yhteensä 1,3 miljoonan euron vuotuinen jatkorahoitus vuosille 2017—2019. Syyttäjälaitoksen tarvitsema 3,3 miljoonan euron vuotuinen rahoitus on turvattu jo aiemmin. Myös poliisin rahoituksesta on huolehdittu. Rahoituksen jatkuvuus on tärkeää ottaen huomioon, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta oli jo viime vaalikaudella yksi hallituksen kärkihankkeista ja sillä voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Lisäksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnalla on merkitystä oikeudenkäyntien keston kannalta, koska valtaosa pitkistä oikeudenkäynneistä koskee laajoja talousrikosasioita (ks.,).
Kehyskauden lopulla oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat kuitenkin pienenevät, ja verrattaessa vuoden 2020 määrärahatasoa kuluvan vuoden määrärahatasoon tilanne tiukkenee merkittävästi edellä mainituista lisäyksistä huolimatta. Kun määrärahat ovat vuonna 2017 noin 923 miljoonaa euroa, ne pienenevät 864 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Taustalla on muun muassa nettosäästöjen kasvu, tietojärjestelmähankkeiden valmistuminen ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvamenojen oletettu pieneneminen.
Saadun selvityksen mukaan oikeusministeriön hallinnonalan toimintaa sopeutetaan kiristyvään talouteen hallinnonalan tietojärjestelmiä kehittämällä, rakenneuudistuksilla ja oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimenpiteillä. Merkille pantavaa kuitenkin on, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat niihin vuosiin, jolloin on tarkoitus toteuttaa mittavia uudistuksia. Valiokunta toteaakin, että rakenteiden ja tietojärjestelmien uudistaminen ja toimeenpano on haastavaa ja ne vaativat sekä taloudellisia että henkilöstövoimavaroja ainakin alkuvaiheessa. Tällaisten hankkeiden hyödytkin näkyvät vasta viiveellä, minkä vuoksi ne vaikuttavat toimijoiden rahoitustarpeisiin vasta pitkällä aikavälillä. Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toteuttamista on tärkeää jatkaa, mutta jäljellä olevat toimenpiteet eivät välttämättä riitä, minkä vuoksi on välttämätöntä etsiä myös uusia keinoja. Tehtävä on haastava, koska muutokset tulee toteuttaa oikeusturvaa vaarantamatta.
Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat tulevat suunnitelman kattamina vuosina alentumaan noin 30 miljoonalla eurolla. Tästä yli puolet eli noin 16 miljoonaa euroa tullaan kohdentamaan tuomioistuimiin.
Lakivaliokunta pitää kehitystä erittäin huolestuttavana. Valiokunta on viimeisten vuosien aikana toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota tuomioistuinten perusrahoituksen kireään tilaan (ks. mm.,,,,,ja). Tuomioistuimille on viime vuosina myönnetty sinällään myönteisiä erityisiä lisämäärärahoja, mutta ne eivät ole korjanneet perusrahoituksen tilaa.
Lakivaliokunta painottaa oikeudenhoidon tärkeyttä ja korostaa, että tuomioistuinlaitos kuuluu valtion ydintoimintoihin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuinten voimavaroista ja riittävän kattavasta käräjäoikeus- ja istuntopaikkaverkostosta huolehditaan myös taloudellisesti niukkoina aikoina. Tuomioistuinten on kyettävä huolehtimaan oikeusturvan antamisesta asianmukaisesti täyttäen perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset. Viime kädessä riittämättömät resurssit heijastuvat oikeudenkäyntien kestoon ja laatuun sekä oikeusturvan saatavuuteen.
Valiokunta toistaa aiemmin usein esittämänsä huolen myös tuomioistuinten määräaikaisista virkasuhteista, joiden taustalla on riippuvaisuus määräaikaisesta rahoituksesta (ks.,,,). Henkilöstön ja tuomioistuinten toimintakyvyn kuin myös tuomareiden perustuslaillisen aseman kannalta kestävintä ja perustelluinta on huolehtia siitä, että tuomioistuinten perusrahoitus on riittävällä tasolla ja tuomarin virat vakinaisia.
Eduskunta on viime vuosina osoittanut ruuhkautuneimmille tuomioistuimille lisäresursseja (1 milj. euroa vuonna 2014, 1,5 milj. euroa vuonna 2015). Näitä ei ole otettu julkisen talouden suunnitelmassa huomioon. Näin tulisi kuitenkin valiokunnan mukaan tehdä, koska jo useina viime vuosina myönnetyt lisäresurssit osoittavat osaltaan tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyyttä.
Viime vuoden lokakuun alussa tuli voimaan lainmuutos, jolla uudistettiin muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen siten, että kaikki riita- ja hakemusasiat sekä suuri osa rikosasioista ovat jatkokäsittelyluvan piirissä. Uudistuksesta ja sen vaikutuksista on vielä liian aikaista tehdä johtopäätöksiä. On kuitenkin selvää, että jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentaminen keskittää lainkäytön painopistettä käräjäoikeuksiin. Tämä asettaa aiempaa suurempia vaatimuksia käräjäoikeuksien toiminnalle ja laadulle, minkä vuoksi käräjäoikeuksien toimintaedellytyksistä ja -kyvystä on välttämätöntä huolehtia (ks.ja).
Lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös käräjäoikeuksissa tapahtuvan todistelun tallentamiseen. Jo jatkokäsittelylupajärjestelmää käyttöön otettaessa valiokunta piti tärkeänä, että selvitetään tarve ja toteuttamismahdollisuudet sille, että käräjäoikeuksissa todistelutarkoituksessa kuultujen henkilöiden lausunnoista tehtäisiin jatkossa kuva- ja äänitallenne, jota hovioikeus käyttäisi pääkäsittelyssä todistelun uskottavuusarvioinnin perusteena (). Jatkokäsittelylupaa laajennettaessa eduskunta hyväksyi lakivaliokunnan mietinnön pohjalta lausuman, jossa hallituksen edellytetään joutuisasti selvittävän tarpeen ja mahdollisuudet ottaa käyttöön järjestelmä, jossa suullinen näyttö otetaan muutoksenhakutuomioistuimessa vastaan käräjäoikeudessa tehdyn kuva- ja äänitallenteen avulla (). Tällaista selvitystyötä ei kuitenkaan saadun selvityksen mukaan ole oikeusministeriössä vireillä. Aiemmin esittämäänsä ja eduskunnan lausumaan viitaten valiokunta kiirehtii selvitystyön tekemistä.
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta pitää tuomioistuinlaitoksen voimavaroista huolehtimista välttämättömänä. Saadun selvityksen mukaan tuomioistuinten välitön rahantarve vuonna 2017 on 3,3 miljoonaa euroa, jotta nykyinen tilanne pysyisi ennallaan.
Julkisen talouden suunnitelmassa ulosottolaitoksen määrärahoja leikataan tuntuvasti. Vuonna 2020 ulosottotoimessa on vuositasolla noin 8 miljoonaa euroa vähemmän käytettävissä kuin kuluvana vuonna.
Leikkausten taustalla on muun muassa ulosottotoimessa valmisteilla oleva laaja rakenneuudistus, jolla kehitetään organisaatiota, lainsäädäntöä, tietotekniikkaa ja työmenetelmiä. Uudistuksella tavoitellaan huomattavia taloudellisia ja tuottavuushyötyjä, ja tarkoitus on, että se olisi voimassa vuonna 2019. Hankkeen etenemiseen liittyy kuitenkin saadun selvityksen mukaan henkilöstörakennetta ja tietojärjestelmien uudistamista koskevia epävarmuustekijöitä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että uudistusta valmistellaan henkilöstöä kuunnellen ja hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. On myös otettava huomioon, että rakenneuudistus tulee toteuttaa oikeusturvaa vaarantamatta. Edellä esitetyn perusteella on tärkeää, ettei ulosottotoimen määrärahoja leikata liikaa liian nopeasti. Uudistusta ja sen etenemistä on siksi aiheellista seurata tarkoin.
Yleisiä näkökohtia
Tuomioistuinlaitos
Ulosottolaitos
Valiokunnan päätösehdotus
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Lakivaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja kiinnittää erityistä huomiota tuomioistuinlaitoksen voimavarojen turvaamiseen.