Eduskunnan puhemiehelle
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortti (ns. sote-kortti) on vuoden 2026 alusta lähtien ollut pakollinen työväline kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Korttia käytetään potilastietojärjestelmiin kirjautumiseen sekä asiakirjojen sähköiseen allekirjoittamiseen, ja sen käyttö on siten välttämätöntä työn tekemisen kannalta.
Nykyinen käytäntö kortin kustannusten osalta on kuitenkin epäoikeudenmukainen ja asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. Julkisella sektorilla työskentelevät saavat kortin maksutta, kun taas yksityisellä sektorilla työskentelevät joutuvat maksamaan kortin rekisteröintimaksun itse. Maksu vaihtelee hyvinvointialueittain noin 20—120 euron välillä, ja kortti on lisäksi uusittava viiden vuoden välein.
Kyseessä on pakollinen työväline, jonka kustannusten ei tule kuulua työntekijälle. Työvälineistä vastaaminen kuuluu vakiintuneen työoikeudellisen periaatteen mukaisesti työnantajalle. Näkemystä tukevat myös keskeiset sosiaali- ja terveysalan ammattiliitot, kuten Super, Tehy ja JHL, jotka ovat yksimielisesti katsoneet, että sote-kortin kustannusten tulee olla työnantajan vastuulla.
Nykyinen käytäntö lisää kustannuksia jo valmiiksi pienipalkkaiselle ja työvoimapulasta kärsivälle alalle sekä heikentää alan veto- ja pitovoimaa. Lisäksi se luo perusteetonta eriarvoisuutta työntekijöiden välille pelkästään työnantajasektorin perusteella.
Tilanteen korjaamiseksi on perusteltua, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortin hankkimisesta, rekisteröinnistä ja uusimisesta aiheutuvat kustannukset ovat työnantajan vastuulla riippumatta siitä, toimiiko työntekijä julkisella vai yksityisella sektorilla. Samalla olisi tarkoituksenmukaista varmistaa, että kortin hankkiminen ja uusiminen voidaan hoitaa työajalla, rekisteröintimaksut yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti eikä työntekijälle aiheudu matkakuluja kortin hankinnasta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus arvioinut, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortin rekisteröintimaksuja koskeva nykykäytäntö asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan eri hyvinvointialueiden ja työnantajasektorien välillä, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tämän eriarvoisuuden poistamiseksi ja
mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortin hankkimisesta, rekisteröinnistä ja uusimisesta aiheutuvat kustannukset siirretään työnantajien vastuulle kaikilla sektoreilla sekä käytännöt yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti?