Eduskunnalle
2020-luvulla Suomea on koetellut useampi kriisi koronapandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Iraniin sekä Iranin vastatoimet, jotka ovat kohdistuneet myös Yhdysvaltojen liittolaisiin alueella, ovat aiheuttaneet bensiinin hinnan merkittävää nousua maailmanmarkkinoilla. Erityisesti öljylaivojen liikkumisen rajoittaminen Hormuzinsalmessa on aiheuttanut bensiinin tarjonnan vähentymistä ja hinnan nousua. Bensiinin hinnannousu vaikuttaa myös yleiseen hintatasoon, sillä polttoaine-, kuljetus- ja energiakustannukset ovat yleisiä kulueriä lähes kaikessa taloudellisessa toiminnassa.
Toistuvat kriisit ovat osoittaneet tarpeen parantaa Suomen kriisinsietokykyä, toimintavalmiuksia ja huoltovarmuutta. Elämme geopoliittisten jännitteiden, ilmastokatastrofin ja monikriisin aikaa. Suomessa tullaan tarvitsemaan siis valmiutta vastata erilaisiin kriiseihin ja poikkeusoloihin tulevaisuudessakin. Huoltovarmuuden ja kriisivalmiuden kannalta olisi parasta luoda tarvittavat instituutiot ja mekanismit etukäteen, jotta ne voidaan tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön.
Kuten sota Iranissa, monet muutkin kriisit voivat aiheuttaa energian hintojen nousua, mikä vaikuttaa erityisen paljon pienituloisiin kotitalouksiin. Suomessa on kuitenkin olemassa olevien mekanismien puitteissa vaikeaa ohjata taloudellista tukea suoraan kotitalouksille nykymuotoisesta sosiaaliturvajärjestelmästä poikkeavilla kriteereillä. Siksi Suomeen on luotava mekanismi, jonka kautta kotitalouksille voidaan erikseen päätettävillä perusteilla ja kohdennuksilla antaa tukea esimerkiksi poikkeuksellisen korkean polttoaineen tai sähkön hinnan tilanteissa.
Kriisin olosuhteissa kotitaloudet tarvitsevat suoraa tukea nopeasti. Mekanismin on oltava sellainen, että se mahdollistaa tuen maksamisen suoraan ihmisten tilille. Tämänkaltaista mekanismia olisi tarvittu aiemmissakin kriiseissä. Kun mekanismia ei ollut, johti se epätarkoituksenmukaisiin ja hankaliin järjestelyihin. Esimerkiksi kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa 2022, Suomen hallituksella oli tahtotilaa tukea kotitalouksia, mutta ei siihen sopivia mekanismeja. Tukea korkeampiin sähkölaskuihin jaettiin muun muassa verotuksen kautta, mutta tuki ei kohdentunut täysin tarkoituksenmukaisesti.
Kriisimekanismin on oltava mahdollisimman joustava, jotta se voidaan ottaa nopeasti käyttöön tarpeen vaatiessa. Mekanismi tulisi luoda mahdollisimman nopealla aikataululla, jotta se voidaan ottaa käyttöön jo tulevana talvena, mikäli Iranin sodan aiheuttama hintojen nousu tai laajempi taloudellinen epävarmuus eskaloituu esimerkiksi huomattavasti nousevana energian hintana.
Kriisimekanismin kautta tulisi voida erikseen päätettävillä perusteilla tukea kotitalouksia suoraan. Mekanismi tulisi luoda niin, että se mahdollistaisi tuen kohdentamisen tulojen ja kotipaikan perusteella tulo-, vero- ja asuinpaikkatietoja hyödyntäen. Näin tukitoimissa voitaisiin huomioida tuloerot ja alueelliset erot.
Normaaliaikoina mekanismia voitaisiin hyödyntää hiiliosinkojen maksamiseen. Hiiliosingon ajatuksena on palauttaa osa päästöperusteisista veroista takaisin kansalaisille ja näin vahvistaa ilmastopolitiikan sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kriisimekanismin luomiseksi aloitteessa ehdotetuilla tavoilla.