Eduskunnan puhemiehelle
Vanhusasiavaltuutettu on tuoreessa kannanotossaan (STT 9.4.2026) kiinnittänyt vakavaa huomiota siihen, että arjen ja viranomaisasioinnin kiihtyvä digitalisaatio vaikeuttaa satojen tuhansien ikääntyneiden ihmisten elämää Suomessa. Arvioiden mukaan jopa yli puolella miljoonalla yli 65-vuotiaalla ei ole sellaisia digitaitoja, jotka mahdollistaisivat itsenäisen ja turvallisen sähköisen asioinnin. Digitalisaatiokehitys on tämän seurauksena kaventanut monien täysin toimintakykyisten ikäihmisten mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan itse ja elää itsenäistä, aktiivista ja arvokasta elämää.
Vanhusasiavaltuutetun mukaan digitaitojen puuttuminen ei voi eikä saa olla peruste sille, että iäkkäitä henkilöitä tosiasiallisesti pakotetaan valtuuttamaan omaisia tai muita ulkopuolisia henkilöitä hoitamaan asioitaan heidän puolestaan. Tällainen kehitys lisää riippuvuutta toisista ihmisistä ja heikentää ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että viranomaiset turvaavat tosiasiallisesti yhdenvertaisen asiointimahdollisuuden riippumatta kansalaisten digitaidoista.
Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että viranomaispostin tiedoksianto on uuden lainsäädännön myötä siirtynyt laajasti ja automaattisesti sähköiseen muotoon. Suomi.fi-viestit toimii jatkossa keskeisenä kanavana, jonka kautta viranomaisasiakirjojen katsotaan tulevan tiedoksi ilman erillistä suostumusta silloin, kun henkilöllä on palvelu käytössään tai hän tunnistautuu viranomaispalveluihin. Tämä koskee myös verotukseen liittyviä päätöksiä ja asiakirjoja.
Käytännössä henkilö voi menettää aiemmin tekemänsä kieltäytymisen sähköisestä viranomaispostista pelkällä tunnistautumisella mihin tahansa Suomi.fi-palveluun esimerkiksi tilanteissa, joissa asiointi tapahtuu toisen henkilön avustamana. Näin ollen käy helposti niin, ettei henkilö ymmärrä joutuneensa uudelleen sähköisen tiedoksiannon piiriin. Tästä voi seurata vakavia seurauksia, jos viranomaispäätökset, määräajat tai velvoitteet eivät enää tavoita henkilöä ajoissa.
Vanhusasiavaltuutettu edellyttää selkeitä vastuutahoja digitalisaatiota ja yhdenvertaisuutta koskevissa kysymyksissä valtioneuvostossa sekä konkreettisia toimia viranomaisissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Digitalisaation ulkopuolelle jääminen koskettaa laajaa joukkoa ikääntyneitä ja muita digituen varassa eläviä ihmisiä ja voi johtaa siihen, että palveluja jää käyttämättä, etuuksia hakematta tai oikeuksia toteutumatta. Kyse on merkittävästä yhdenvertaisuus-, oikeusturva- ja luottamuskysymyksestä julkista hallintoa kohtaan.
Lopulta kyse on periaatteellisesta kysymyksestä: digitalisaatio ei saa muodostua esteeksi kansalaisten täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Yhteiskunnan on turvattava tosiasialliset toimintamahdollisuudet myös niille kansalaisille, jotka eivät käytä tai eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluja asioidessaan pankkien, Kelan ja muiden viranomaisten kanssa. Julkisten palvelujen saavutettavuus, oikeusturva ja yhdenvertaisuus eivät voi olla sidottuja yksilön digitaitoihin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata sen, että iäkkäillä ja digituen varassa olevilla ihmisillä on tosiasiallisesti yhdenvertainen mahdollisuus hoitaa viranomais- ja arjen asioitaan myös ilman digitaalisia välineitä,
aikooko hallitus nimetä selkeät vastuutahot ja asettaa sitovat tavoitteet digitalisaation aiheuttamien yhdenvertaisuusongelmien ratkaisemiseksi ja
mihin toimiin hallitus ryhtyy estääkseen sen, että digitaitojen puuttuminen tai avustettu tunnistautuminen viranomaispalveluihin johtaa henkilön siirtymiseen tahtomattaan sähköisen viranomaispostin piiriin ja tätä kautta oikeusturvariskeihin?