Eduskunnan puhemiehelle
Sydäniskuriryhmä on paikallisten asukkaiden muodostama elvytysryhmä. Toimintamalli perustuu pelastuslaitoksen, sairaalan ensihoitokeskuksen, kyläyhdistyksen ja kylän valmennettujen vapaaehtoisten yhteistyöhön.
Jos ihmisen sydän pysähtyy, apua tarvitaan nopeasti. Toipumismahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi aikaviive, jolloin sydämen rytmi ja verenkierto saadaan palautettua. Sydäniskuri on liikuteltava paristo- tai akkukäyttöinen laite, joka analysoi sydämen rytmiä ja antaa tarvittaessa sähköimpulssin, joka käynnistää sydämen sykkeen uudelleen.
Pelkkä laite ei kuitenkaan pelasta henkeä, vaan tarvitaan nopeaa toimintaa ihmisiltä, jotka osaavat käyttää laitetta. Jos hätäkeskukseen tulee hälytys sydänpysähdyksestä, ryhmäläiset saavat siitä tiedon suoraan hätäkeskuksen järjestelmästä. Lähellä asuvat ryhmäläiset voivat ehtiä hälytyspaikalle elvyttämään ennen ensihoidon saapumista.
Sydäniskuriryhmien toimintamalli on kehitetty Keski-Suomessa. Se koostuu seuraavista tekijöistä.
Lupa- ja valvontavirasto (LVV) on maaliskuussa 2026 antanut Keski-Suomen hyvinvointialueelle huomautuksen ensihoitopalvelujen lainvastaisesta järjestämisestä. Huomautus liittyy sydäniskuriryhmiin.
LVV katsoo huomautuksessaan, että
Palvelujen käytännön järjestämisestä vastaava Keski-Suomen hyvinvointialue on kokenut nykyisen sydäniskuriryhmien toimintamallin järkevänä. Toimintamalli on keino yrittää vastata sote-järjestämislain 4 §:ään, jossa säädetään, että hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää, ja palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. On ristiriitaista, että tähän lainkohtaan viittaa nyt antamassaan päätöksessä myös LVV itse, todeten sydäniskuriryhmien toimintamallin lainvastaiseksi.
Perustuslain 7 § sanoo, että jokaisella on oikeus elämään. Sydäniskuriryhmien idea on yrittää varmistaa mahdollisimman nopea apu sydänpysähdystilanteissa. Lähtökohtana tulisi olla elämän kunnioittaminen ja mahdollisimman nopean avun saannin ja turvallisuuden varmistaminen myös pitkien välimatkojen alueilla.
Pelastuslaitos vastaa ryhmän valmennuksesta ja vuosittaisista kertausvalmennuksista.
Keskussairaalan ensihoitokeskus pitää kirjaa valmennetuista vapaaehtoisista, vakuuttaa heidät ja huolehtii heidät Hälytyskeskuksen hälytysjärjestelmään.
Kyläyhdistys tai vastaava rekisteröity yhdistys toimii viranomaisten sopimuskumppanina ja sydäniskuriryhmän isäntäorganisaationa. Kylällä on oltava sydäniskuri, jota ryhmä voi käyttää 24/7.
Kylän vapaaehtoiset maallikkoelvyttäjät ovat täysi-ikäisiä ja normaalikuntoisia. Ryhmään liittyessään he käyvät valmennuksen sekä sitoutuvat vuosittaisiin kertausvalmennuksiin ja vaitioloon. Sydäniskuriryhmäläisillä ei ole päivystysvastuuta.
hyvinvointialueen tulee noudattaa ensihoitopalvelujen tuottamisesta päätettäessä, mitä sote-järjestämislaissa ja pelastuslaissa säädetään
sote-järjestämislaki ei mahdollista ensivastetoiminnan hankkimista yksityiseltä palveluntuottajalta, joka ei täytä yksityistä terveydenhuollon palveluntuottajaa koskevia vaatimuksia
kyläyhdistysten auttajaryhmät eivät ole LVV:n tulkinnan mukaan täyttäneet sote-järjestämislaissa yksityiselle palveluntuottajalle säädettyjä vaatimuksia eivätkä siten ole olleet sellaisia yksityisiä palveluntuottajia, joilta Keski-Suomen hyvinvointialue on voinut hankkia järjestämisvastuulleen kuuluvia ensihoidon palveluita.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo puuttua Lupa- ja valvontaviraston ristiriitaiseen tulkintaan sote-järjestämislain 4 §:stä,
miten kaksi julkista alueellista viranomaista voi tulkita samaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä näin jyrkästi eri tavoin,
miten hallitus aikoo varmistaa, että lakien tulkinnassa otetaan huomioon käytännön toiminnasta vastaavien kokemukset nykyistä paremmin linjauksia tehtäessä,
aikooko hallitus täsmentää tulkintaa siitä, milloin kysymys on palvelujen hankinnasta ja, milloin lakisääteisiä palveluja täydentävästä vastikkeettomasta vapaaehtoistoiminnasta, ja
miten hallitus aikoo varmistaa, että jokaisella kansalaisella on perustuslain 7 §:n mukainen oikeus elämään ilman, että se vaarannetaan viranomaisten ristiriitaisilla tulkinnoilla voimassa olevasta lainsäädännöstä erityisesti maantieteellisesti pitkien välimatkojen alueilla?